03/01/2026
📍 Arikok National Park, Aruba 🇦🇼
Arikokin kansallispuisto on tunnettu ennen kaikkea siitä, että se näyttää Aruban todellisen luonteen, sen karun ytimen, ja sen pinta-ala kattaa lähes 20% koko saaren pinta-alasta. Se tunnetaan luolistaan, kalliomaalauksistaan sekä dramaattisesta pohjoisrannikostaan, jossa Atlantin aallot iskevät suoraan jyrkkiin kallioihin. Alue on myös täynnä divi-divi puita, villi vuohia ja leguaaneja.
Kansalispuistossa opin relevanttia historiaa liittyen Arubaan ja kolonialisteihin. Kun eurooppalaiset saapuivat Aruballe 1400–1500-lukujen taitteessa, saari ei tehnyt heihin suurta vaikutusta. 🌵☀️ Espanjalaiset tutkimusmatkailijat etsivät kultaa, makeaa vettä ja rehevää maata, ja Aruba tarjosi lähinnä tuulta, kaktuksia ja kivikkoa. Sateet olivat niukkoja, joet puuttuivat kokonaan ja maa vaikutti viljelyyn kelpaamattomalta. Pettymys oli niin vahva, että saarta alettiin kutsua nimellä “Isla Inútil”, suomeksi suunnilleen turha saari.
Juuri tämän kuivuuden vuoksi Aruba jäi monista Karibian kolonialismin synkimmistä piirteistä sivuun. Suurten sokeriplantaasien perustaminen ei ollut mahdollista, eikä saaresta tullut orjatyöhön nojaavaa tuotantokeskusta kuten monista muista saarista.
Saarella eli jo ennen eurooppalaisia caquetío-alkuperäiskansa, joka osasi elää karussa ympäristössä: kerätä vettä, hyödyntää merta ja sopeutua rytmiin, jota luonto saneli.
Arikokin kansallispuistossa olevien luolien seinillä näkyvät maalaukset ja kaiverrukset ovat Aruban alkuperäiskansan, caquetío-intiaanien, tekemiä. (Kuva 13.) Nämä kuvat on piirretty ennen eurooppalaisten saapumista, arviolta noin 1000–1500 jaa. Maalaukset esittävät ihmishahmoja, eläimiä, geometrisia symboleja ja rituaalisia merkkejä. Niiden uskotaan liittyneen hengellisiin rituaaleihin, suojeluun, esi-isiin tai veden merkitykseen. Arkeologit ovat ajoittaneet ja varmentaneet ne osaksi caquetío-kulttuuria, ja siksi osaan luolista pääsyä on nykyään rajoitettu, jotta kuvat säilyisivät.
Ootko koskaan käynyt luonnonaltaassa? Missä? ❤️
