04/08/2026
GOYNGOL YETTOORE BANNDIIƊEN BATTAA KIILNIIƊO JANNDE LEYIIRE, JANNDE HAALAAJI FINAATAWAAA E ƁANTAARE HAALAAJI FINAATAWAAA BANNGAL OMMBUGOL GOLLEEJI ENNDOL LEWRU DARNANAANDU ÑEEÑAL E FINAATAWAAA MAK (MAC)
Banndiraaɓe,
Gaɗa lewru ekkitingol, yiitugol, janngingol e mutugol ley finaatawaaaji meeɗen, darjaaji meeɗen e annde golleeji gure men, golleeji enndol lewru ñeeñal e finaatawaaa MAK (MAC) timmii.
Ley lewru bummbuuru, janngooɓe lekkollaaji enndiraaɗi ley Boobo-julaso : Kan D, Alfa Solidarite e Weezenvil A, e lekkollaaji Wagadugu enndiraaɗi : Gunngen Noor, Lee Peti Fite, Benndogo A, Nelson Manndela et Wendpannga, keɓii anndal feerewal innde wo’oterewal. Ɓe ekkitoke annditinde finaatawaaa maɓɓe, ɓeydude ñeenal maɓɓe kawral maɓɓe e seyaare maɓɓe jeydugol e leydi jogiindi jawdi ndonaandi.
Seyo heɓaango ley lekkollaaji kollooji diwtii banngal enndugol. Lekkollaaji kewɗi e jamaa kolli yarda muɓɓen taweede ley ngal gollal. Ndee humtaare na holla miilo lobbo : yi’ude lekkol men jokkondirde e finaatawaaa muuɗum e nguurndam muuɗum.
E gollido makko, banndii meeɗen Pegdwennde Zilbeer WEDIRAOGO, Battaa kiilniiɗo kumpital, finaatawaaa, ñeeñal e yiilunde itta kumpa, ballo ndee yemre enndol, ɗum welii-min sanne e semmbe, aadi e wallisaare hollaande ley nduu lewru fu. En nji’ii sukaaɓe ngaɗirɓe juuɗe muɓɓen, na ekkitoo ley seyaare, jannginde e henaare e mawnude ley anndal taariki muɓɓen. Oo semmbe na hokka hoolaare sifa jannde meeɗen e leydi men.
Hannden, ko heɓaa ɗum na holla h***e muuɗum. Yo saabe semmbe aadi hawtaandi.
Ɗum fuu waawaanoo laataade so wanaa hawrondingol lobbol pelle lekkol, yimɓe tedduɓe, jannginooɓe, h***eeɓe lekkollaaji, saaraaɓe sukaaɓe janngooɓe, kawjiiɓe laamuuji e finaatawaaaji, gollidiiɓe, e haɗdi gollooɓe fuu gooɗininɓe ndee iimaande dey mballiri ɗum e iri iri golleeji keewɗi.
Mono fu, debbo e gorko, miɗi yettaa on sanne.
Foofo mooɗon e hegaare .
Foofo mooɗon e tinnaare.
Foofo mooɗon e sakkugol ko’e mooɗon.
Foofo mooɗon jaɓude walla lewru ñeeñal e finaatawaaa laataade keɓal kawtaangal.
Banndiraaɓe ngonuɓe ley Deente lekkol e yimɓe tedduɓe,
On paamii faa wooɗi hakkillo revolison ɓantaare jamaa, ngaɗoowo lekkol kaɓɓu ko’o jamaa fuu.
On jaabanoke suudu baaba. On koynii ɓadondirgol lekkol e jamaa muuɗum. On omtii nokku golleeji mooɗon, on kokkii annde mooɗon, jannginii annde mooɗon dey ɗowtirii sukaaɓe e moƴƴeefi. Saabe mooɗon, golleeji , hikimaaaji e finaatawaaaji nji’itii lunnde muɓɓen ley nokku Jannde.
Keɓee yettoore haɗdi leydi fu.
Banndiraaɓe meeɗen jannginooɓe,
Mbooɗirka MAK na jogii njaaɓirdi mooɗon. Mi yi’ii hegaare mooɗon, muñal mooɗon e skkugol ko’e mooɗon ngol ngaɗuɗon ley ɗowtirde sukaaɓe janngooɓe, hawjaade golleeji e gollude ɗakkol yimɓe tedduɓe e saaraaɓe sukaaɓe.
Tinnitaare fu , wakkati fu sakkaaɗo, gollal fu ngaɗaangal wallii keɓal ndee iimaande. Miɗo yetta on dey mbarjitoo on.
Banndiraaɓe ekkitotooɓe ,
Anon woni keɓuɓe ley ndee iimaande ndee. Ko ekkiti-ɗon ley lewru nduu oɗon njeyi. Fa’e e go’oto waawaa teetude on.
Tinnee e gollirde ɗee annde. tinnee e ɓeydude baawal mooɗon.Tinnee e ɓeydugol walisaare. Sabu annde keɓaaɗe hannde laatotoo baawɗe jaango ballooje battane, gure men e leydi men.
Banndiraaɓe,
Revolison ɓantaare jamaa na janngina en ngoonga tilsuɗo : baylital walaa so wanaa cuusal.
Revolison, yo suusude.
Suusude yoppude mboowkaaji.
Suusude heyɗintinde.
Suusude goonɗinde e baawɗe men halal.
Suusude ñiɓude lekkol keɓoowol semmbe muuɗum ley tagu muuɗum.
Ley lewru ñeeñal e finaatawaa, en enndii. En cuɓoke jokkondirde lekkol e jamaa muuɗum, rewritinde sukaaɓe meeɗen e ɗaɗi muɓɓen e hokkude haɗdi lunnde muɓɓen darjaaji finaatawaaaji ley jannde.
Ngal cuusal woni semmbe amin .
Ngal cuusal woni tilsere amin e warooɓe jaango.
Laawol ngol na heddii na juuti, ammaa ngol laawol kolloowol na holla kee soni en kawritii, na en mbaawi waylitinde lekkol soni en ngatti hoolaare e hakkillo meeɗen hawtaango, annde gure meeɗen e jawdi meeɗen ndonaandi.
En tinnoo e suusude. Sabu leydi kokkoori finaatawaaa sukaaɓe muuɗum na ñiɓa dobbugol kewtal h***em.
Alla ɓantu lewru ñeeñal e finaatawaaa !
Alla ɓantu Burkina Faso !
Maa Gusii, maa Gasii, en Kawan !
Sarwiisi battaare kiilniiɗo dokkal kibaaru e jokkondiral e cuuɗi dokkal kibaaru (DCRP-MEBAPLN)
Wo Sarwiisi kiilniiɗo filnde annde banngal jannde haalaaji finaatawaa (DRENF) kaɓɓodiiɗo e Sarwiisi mawɗo kiilniiɗo jannde haalaaji finaatawaa (DGENF) woni ko wayliti winndannde ndee e fulfulde
https://www.education.gov.bf/informations/actualites/articles?tx_news_pi1%5Baction%5D=detail&tx_news_pi1%5Bcontroller%5D=News&tx_news_pi1%5Bnews%5D=1387&cHash=7e2939f9e7ceb81cf0ec368b339366ad
Traduction réalisée par la Direction de la Recherche en Education Non Formelle (DRENF)/ Direction Général de l’Education Non Formelle (DGENF)
DCRP/MEBAPLN.
