24/05/2024
Hejsa
ADHD pillugu innarluutaaneranik inuit paasinnissinnaanngitsut, ajornartorsiummilluunniit millisaasut takussaavallaaqimmata nassuiaasariaqartutut misigigama takisuuliulerpunga, neriuppunga amerlasuut atuassagaat, amerlasuullu ADHD paasisinnaanerulerumaaraat.
ADHD arlaata qaqikkaangagu tamatigorluinnaq inuit peqqissut ilassusiisarput, ‘tamatta pigaarput’, ‘inuit tamarmik annerusumik minnerusumilluunniit atugaraat’.
NAAMIK, inuit tamarmik pigilaannguarsinnaanngilaat. Taamatut, assingusumilluunniit oqaruit, ADHD-llit inuunerat oqimaareersoq, oqitsuaqqatut naleqartilertarpat soorpianngitsutut inissillugu…
Inuppassuit ADHD-llit inuuniarnermikkut sakkortuumik naalliuuteqarput. ADHD-qaraanni imaanngilaq innarluutilik aallaamalaaginnartuusoq ukkassisinnaanermik ajornartorsiulaaginnartoq. ADHD qaratsakkut sianiutikkullu innarluutaavoq, inuit peqqissut qarasaaniit allaanerulluni.
ADHD type assigiinngitsut arlaqarput. Uanga kombineret type, svær grad innarluutigaara.
ADHD-llit qarasaasa hormonit DOPAMIN aamma NORADRENALIN amigaatigisarpaat, hormonit taakkua qaratsap ‘immikkoortortaqarfiini’ qaratsap ‘immikoortortaqarfiisa’ sinnerinut ingerlatitseqqiisarput. Misigissutsit, malugisaatsit, timip aalatissinnaanera, piffissamik naatsorsuineq, pisunik paasissutissanillu atorsinnaasunik atorsinnaanngitsunillu immikkoortiterineq, sorpassuupput qaratsatta ‘immikkoortoqarfiini’ assigiinngitsuni qaratsatta isumagisartagaat. ADHD-llit qarasaasa hormonit ingerlatitseqqiisussat amigaatigisaramikkit, qaratsap immikkoortui aqutsisoqaratik isumaminnik ingerlasarput, qaratsap immikkoortui imminnut ‘oqaloqatigiissinnaanngimmata’. Taamaammat ADHD-llit qarasaat suleruluttuaannartuupput inunnillu peqqissuniit nukippassuarnik atuinerusarlutik.
ADHD-llit amerlasuut misissortinniarsaralutik sukataarnikuupput, utaqqisorpassuaqartarmat misissortinnerlu sivisusinnaasarmat. Ullutsinni ADHD-mik innarluuteqarlutik paasineqartartut amerliartormata, imaanngilaq innarluutillit amerliartortut, paasineqartartulliuku amerliartortut, siammasinnerusumik paasissutissat siammarterneqartalernerisigut. Imaanngilarli inuit tamarmik atugarigaat aamma imaanngilaq innarluut oqitsuaraasoq.
Paasinngikkallarakku sunerlunga, paasiuminaatsittarnikuuara sooq inunnit allanit sapernerullunga, inuit tamarmik ajornanngitsuaqqamik isumagisartagaat uanga sukataarujussuaqqaarlunga nukillaaqqaarlunga isumagisinnaasarakkit. Taamaammat imminut nikagisuunikuuvunga, nalikinnerusutut misigalunga, isumaqarlunga sanngiitsuullunga eqiasuttoq. Taamaammat sooq taamarsuaq naalliuttarnerlunga paasigakku imminut isiginera pitsanngorujussuarnikuuvoq. Sooq taamarsuaq naalliuttarnerluni paasillugu nalissaqanngilaq! 🥰❤️
Uanga nammineq ADHD-qarninnit ajornartorsiutikka taakkartussavakka, ADHD-p qanoq innarluutaasinnaatiginera ersarissarniarlugu:
-Qarasara aallaamaannaavissuuvoq. Soorlu fjernsynit qulit ataatsikkut ikumasut, radiollu qulit ataatsikkut ikumasut, nammineq aaliangersinnaanagu sorleq isiginnaassallugu sorlerlu tusarnaassallugu namminerlu aaliangersinnaanagu sorleq qamissallugu. Aquuteqanngilaq. Taamaammat uippakajaarnaqaaq.
-Imminut nikagisuuvunga tarnikkullu nappaatinut uteqqiasuullunga (stress, angst aamma depression).
-Qasorujussuartuaannarpunga qasugaluarlungalu sinissinnaajunnartarlunga. Hormonit DOPAMIN aamma NORADRENALIN ilaatigut isumagisarpaat hormonip MELATONIN-ip annertussusaa. Hormonip taassuma qaamaneq malillugu timip uernalernissaa isumagisarpaa, ADHD-rtulli naammattumik melatonineqannginnamik taarsigaangat qaammaraangallu uernalerneq ajorput, taamaammat ADHD-llit peqqinnartumik sinittariaaseqarnissamminnut ajornartorsiuteqakkajuttuupput.
-Ullut tamaasa sinnakippallaanngikkuma qasuallaarsimallunga piffissaanngitsukkut sinittariaqartarpunga. Nalinginnaasumik ullaakkut iterlunga unnukkut sinilerlunga sapaatip akunnera naanikuunngisaannarpara, inuunera tamaat.
-Assoroortarnermik nukinnik sukangatitsiuaannarpunga taamaammat anniaatissaararpassuaqartuaannarpunga.
-ADHD-llit qaraasa nipit, tipit, isigisat, tusaasat, malugisat, paasissutissat assigiinngitsut suulluunniit pingaarnersiorsinnaanngilaat taamaammat qarasaasa suna tamaat isaatittarpaat, eqqarsaatit amerlasoorpassuit kaavittut akornanni. Taamaammat qoqianngujasuararsuuvunga, narlanngujasuararsuullunga, timinni iluaagisaqartuaannarlunga, atisanik iluarisannik nassaarniapiloortarlunga, suna tamarmi iluaatsoq. Aamma nipiliortoqalaaraangat ukkassisinnaaneq ajorpunga, inuillu tamaasa nipaarsaarnissaannik piumaffigisinnaannginnakkit ilaatigut ilinniakkama tungaatigut ukkassiniarninnut ilungersorujussuartarlunga.
-Unittoortarpunga oqimangerlunga (ADHD paralyse). Arlaata misiginikuuguniuk oqimangerluni, itereeraluarluni nikissinnaanani, ADHD-llit eqqumagaluarlutik akulikitsumik oqimangertarput, qulaani nassuiariikkattut, qaratsap immikkoortortaqarfii ’imminnut oqaloqatigiissinnaanngimmata’, timip aallariartinnissaa qaratsap isumagisinnaajunnaartaramiuk. Naammattumik DOPAMIN-imik NORADRENALINIMILLU qarasaq pissarseqqaartigani timi aallariartikkuminaatsorujussuuvoq taamaammat ADHD-rtorpassuit nikeriarsinnaanatik unittoortarnerat ajornartorsiuterujussuusarpoq. Akunnerpassuit nikeriarsinnaananga eqqarsaaterparpassuaqarlunga piffimmiit anillakaanneq ajulertarpunga, allaaneq ajorpoq timinni parnaarussaaqqallunga. Isumagisassakka isumagerusukkaluarlugit timera aqussinnaanagu. Tassalu isumagisassat kinguartiternikuullugit imminut ajorinerujussuaq malitsigisarlugu. Isumaginngitsuugarpassuakka eqqarsaatigalugit ajuusaarneq malitsigiuaannarpara, illup iluani suliassanut kinguleruttooqqajuaannarlunga. Inuppassuit isumaqartarput ADHD-rtut taamatut inisseqqagaangamik eqiasuttuusut. Killormoortuanik, aallaamasut uninnaveertarput, qaratsap timi unitsissinnaanngimmagu. Aallaamasuugaanni, aallartinnerluunniit ajulertartuugaanni, tamarmik nukippassuarnik atuinarput.
-Nuannarisannik aallutaqaraangama uninneq ajulertarpunga. Nuannaaraangatta hormonit DOPAMIN aamma NORADRENALIN qaratsatta pilersittarpai, taamaammat ADHD-llit nuannarisaminnik ujartuisarput, imminullu killilersinnaaneq ajornartorsiutigisarlugu, qarasaq aqutsisoqanngimmat. Taamaammat ADHD-llit amerlasuut imigassamut aanngajaarniutinullu pinngitsuuisinnaajunnaartarput. Uanga ullorpassuit iperanngiivillugu assassorsinnaasarpunga. Aamma suliakka nuannaralugit anguniagaqaraangama angusarissaarluartarpunga.
Taamaassinnaaneq iluaqutitaqaqaaq 💪
-Pilersaarusiorsinnaanngilanga. ADHD-llit qarasaat aqutsisoqanngillat, taamaammat pilersaarusioriaraluaraangata qaratsap immikkoortuinut suliarinnittussanut pilersaarutit anngunnaveertarput. Assersuutigalugu iganiaruma, suna igassanerlugu, suut pisiarissanerlugit, qanoq igassanerlugit pilersaaqqaartussaavunga. Iganiarnerinnannguaq pilersaarutiginiarsaralugu nukillaartarpunga. Pisiniarfilerininni, niperpassuit tiperpassuit, takusarpassuit qarasara ulikkaartarpaat, taamaammat iganerinnannguaq nukipparpassuarnik tigusisarpoq.
-Kinguartiterisarpunga pilersaarusiorneq artorsaatigisarakku. Nakorsiarpiarneq ajorpunga, kigutilerisumukarneq ajorpunga, isaruarniarfiliarneq ajorpunga uffa massa ukiorpassuit isikka ajortut isarussamalu sakkortussusaat iluarsisassaasut.
-Eqqarsarujussuaqqaarlunga imminut piumaffigipilooqqaarlunga isumaginnittarpunga. Inuit ulluinnarni ileqquliutiinnarlugit isumagisartagaat uanga ileqquliunneq sapertarpakka, soorlu kigutigissarneq, uffarneq, illaarneq. Piareersarujussuaqqaarlunga, imminut piumaffiginiapilooqqaarlunga aatsaat isumagisinnaavakka. Tamatigullu nukissaasuangaarama isumaginngitsoortarlugit.
-Qasuinnaavissuuvunga uernalernaveertaramalu sininnaveertuaannartuullunga. Taamaammat pisariaqartitat pingaarnersaannut allaat puigortarpakka, soorlu nerinissaq, imernissaq, quinissaq. Perlilerluinnaraangama aatsaat nerisarpunga, quisuuliivillunga nunusinnaajunnaaraangama aatsaat quisarpunga.
-Atuakkamik atuaraangama oqaaseqatigiit ataatsit ilaanni tallimat- quleriarlugu aatsaat atuaraangakku suna pineqarnersoq paasisarpara. Uteqattaarujussuaqqaartariaqarlugu paasissagukku, avatangiisinni nipinut, aalasunut tipinulluunniit akornusertiasuararsuugama. Aamma filminik isiginnaaraangama eqqarsaatikka aallarsimariaraangata silattuaqisarpunga isiginnaagara isigigaluarlugu malinnaaffiginngitsoorsimallugu. Ujarujussuartariaqarlugu sumi malinnaajunnaarsimanerlunga isiginnaagara paasissagukku.
-Ikinngusersornissannut nukissaqannginnama ikinngutikitsuararsuuvunga. Oqarasuaatikkut oqaluussisinnaanngilanga oqaluussigaangama nipinut oqaluussap tunuaniittunut akornusersortillunga oqaluussara ukkanniarsarigaluarlugu tusarnaarniapiloornermik qasuallaalersoortarama.
-Puigutoorujussuuvunga eqqarsaatikka amerlasangaarmata.
-Nuannaaraangama pilluavataartarpunga, akulikitsumillu pilluarnerup pianik qullilisarlunga. Killormoortuanik aliasukkaangama aliasorujussuartarpunga kamakkaangamalu kamarujussuartarlunga. ADHD-llit misigissutsiminnik nalimmassaasinnaanissaq ajornartorsiutigisarpaat, nalimmassaaniarnerminnullu inunnit peqqissuniit nukiit annertunerujussuit atortariaqartarlugit.
Qulaani eqqartukkakka ulluinnarni ajornartorsiutima ilaminiinnannguarivai. Suli taakkartugassakka amerlaqaat aamma inummiik inummut ADHD-llit ilungersuutaat assigiinneq ajorput, soorlu uanga, timikkut aallaamasuunngilanga, taamaallaat eqqarsartariaatsikkut aallamasuuvunga.
Qaratsap immikkoortuani sorlermi eqqugaanerpaanerluni apeqqutaalluni ADHD-llit qanoq sakkortutigisumik eqqugaanersut assigiinneq ajorput.
Taamaammat, naamik, tamatta ADHD-qanngilagut. ADHD innarluutaavoq asuliinnaanngitsoq. Innarluutaavoq sakkortuumik ajornartorsiortitsisinnaasoq. Neriuppunga ataasiinnannguulluunniit paasisinnaagaa innarluuteqarluni qanoq ajortigisoq.
ADHD-llit qarasaasa amigaataat, NORADRENALIN aamma DOPAMIN, malitsigisaanillu MELATONIN iisartaganngorlugit pineqarsinnaapput. Ajoraluartumilli qaratsap ingerlarnga taamaallaat 80% tikillugu pitsaanerulersissinnaavaat. Maluginiagassaq, taakku tamarmik hormoniummata. Soorluttaaq sukkortut timiminni amigaataat, INSULIN hormoniusoq. Sukkortut INSULINIMIK nakorsaaserneqartarput soorluttaaq ADHD-llit hormoninik pisariaqartitaminnik nakorsaaserneqarsinnaasut.
Naggasiutigalugu, arnat hormoniat ØSTROGEN, DOPAMIN-iliortarmat. Arnat sakkukinnerusumik ØSTROGEN-eqaraangata DOPAMIN-iliortarnerat annikinnerusarpoq. Taamaammat arnat ukioqqortusiartornertik ilutigalugu ADHD-qarnerminnut naalliuutaat annertuneruleriartortarput.
Qujanaq allatara atuarakku, neriuppunga paasisaqarluartutit.
Inussiarnersumik, Kigi
Siammarterusukkussiuk ❤
