Mana Kitaabaa Dachaasaa

19/03/2025

Hordoftoota koo haaraadhaaf haamilee! Toora irratti isin qabaachuu koof gammachuu guddaatu ​​natti dhaga'ama! Gemechu Lamu, Megersa N Tolesa, Derara Gudisa Merga

03/07/2023

Madda gara jabummaa!

"Garri jabummaan hundi dadhabina irraa madda" jedha jechi gaddisiisaa. Yeroo namoonni gara jabeeyyii ta’an, yeroo namoota biroo miidhuu barbaadanii fi hojjechuuf dhimma itti hin baane, namoonni kun dadhabbii fi muddama keessoo gadi fagoo qabaachuu isaanii kan agarsiisudha.

Yeroo namoonni gara jabeessanii fi waan hin malle sirratti raawwatan, haalli sun sitti hin tolle, si miidhus yoo ta’e, hamma fayyuu hin dandeenyetti miidhamuu irraa of eeguu yoo barbaadde, namoonni kun muddama fi dadhabina sababa ta’e akka qaban yaadi gara jabeeyyii ta’uuf isaan.

• Namni rakkoo dhiibaa keessa jiru gara jabummaa namoota biroo dhiibuun isa mudachuu danda’a.

• Inferiority complex gara jabummaa inferiority complex calaqqisiisa.

• Namni kanaan dura namoonni itti fayyadamaniiru jedhee haala itti yaadu keessa jiru, namootatti gara jabeessa ta’ee ofii isaatiif itti fayyadama.

• Namni muuxannoo jibbaa isa mudate jedhee yaadu ukkaamsu akka waan nama isarraa adda ta’e hunda jibbutti jiraata.

Gosa gara jabummaa jireenya dhuunfaa kee keessattis ta’e hawaasa keessatti si mudate yoo ilaalte, namni gara jabummaa sana raawwatu miidhamaa muddama akka ta’e hubatta.

Gara jabummaan namoota sababa muddama isaaniitiin gara jabeeyyii ta'an miidhamtoota rakkoo sanaa isin godhee ummata gara jabeessa boruu akka hin taane of eeggadhaa.

Gara laafessa, safuu kan qabu, nama kabaju, namootaaf of eeggatu, madda nagaa. . . Yoom qofa!

03/07/2023

01/03/2023

Dubbistoonni Hoggantoota

Namoota milkaa'oo naannoo kee jiran ilaali, amaloota isaaniis ilaali. Hoggantoota milkaa’an keessatti amalli waliigalaa tokko ni argatta: isaan dubbistoota! Fedhiin beekuu bu’uura milkaa’ina isaanii waan ta’eef dubbisuu itti fufu.

Yeroo fedhiin beekuu, fedhii fi hawwiin barachuuf jiru, sun yeroo namoonni waan addunyaa kana irratti ta’aa jiru beekuuf dubbisuu fi dubbisuu itti fufaniidha. Carraan jiru maali? Warri kaan maal hojjechaa jiru? Dorgomaan kee maal hojjechaa jira?

Yeroo dubbisuu itti fuftu amala dubbisuu horatta. Sana booda, bakka ajaja jirtutti haala naannoo kee waan uumtuuf ofumaan geggeessaa jirta. Waan keessa fi naannoo kee ta’aa jiru irratti qabannaa qabda.

Garuu warri hin dubbisne... Tole! Gammachuu jireenyaa kan biraatiin baayʼee waan qabamaniif yeroo dubbisuuf hin qaban; yeroo itti geggeessanii fi milkaa’an akka hin qabne beekamaadha. Egaa Iccitiin Milkaa'inaa kun akka geggeessituu fi milkaa'uuf yeroo fudhattee dubbisuun barbaachisaa ta'uu dubbata!

12/01/2023

Nama amala gaarii qabu ta'uun amanamummaa, kabaja, itti gaafatamummaa, kunuunsaa fi amala "gaarii" birootiin socho'uu jechuudha.

Barsiisonniifi warri waa’ee amala gaarii qabaachuu, amala ijaaruu, fi amala gaarii qabaachuu ni dubbatu — garuu kun hundi maal jechuudha? Tole, amala nama tokkoo kan mul'atu jireenya keessatti akkamitti akka socho'u, akka yaadu fi miira isaati. Amalli waan tokko miti; innis walitti qabama akkaataa namni tokko yeroo baayyee namoota biroo wajjin walitti dhufeenya qabuu fi akkaataa itti of ilaaludha.

Namni "amala gaarii" qabu tokko amala "gaarii" fudhatama qaban tokko tokkoon, kan akka amanamaa, kabajamaa, itti gaafatamummaa kan qabu, kan namaaf yaadu, haqa qabeessa ta'uu wajjin walsimuun socho'a, yaada, fi miira itti dhagahama.

Amalli gaariin gatii gaarii ykn naamusa gaarii jedhamus ni dandaʼa. Duudhaa ykn safuu "gaarii" jennee kan waamnu amala hawaasni akka waliigalaatti nama hunda jireenya keessatti akka gaariitti akka waliin jiraatan gargaaruuf walii galan waan ta'aniif. Safuu ykn gatiiwwan "gaarii" kun akka waliigalaatti filannoo "sirrii" ta'anii fudhatama qabu, akka amanamaa, kabaja, itti gaafatamummaa, namaaf yaadu. Akkasumas amaloonni hawaasni "dogongora" jedhee fudhatu, kan akka soba, gowwoomsuu, gowwoomsuu, hatuu, itti yaadanii namoota biroo miidhuu, kabaja dhabuu. Namni amala gaarii qabu filannoo "sirrii" ta'e kan godhu yoo ta'u, wantoota hawaasni "dogongora" jedhee fudhatu hojjechuu irraa fagaata.

Waa'ee amala gaarii caalaatti baruuf, gara gadiitti tarreessi:

Fakkeenyota Amala Gaarii

Amala Gaarii Ijaaruu

Jireenya Guyyaa Guyyaa Keessatti Amala Gaarii

Fakkeenyota amala gaarii

Namni tokko amala gaarii qabaachuu isaa akkamitti adda baasuu dandeessa? Amalli akkaataa yaada, gochaa fi miira namni tokko yeroon agarsiisudha. Namni amala gaarii qabu tokko filannoo gaarii gochuu akka qabu kan amanu yoo ta’u, yeroon darbaa deemuun yeroo hunda jechuun ni danda’ama filannoo amanamaa, kabaja, haqa qabeessa, kan namaaf yaadu fi itti gaafatamummaa qabu akka godhu agarsiisa. Dogoggora jechuun amala gaarii hin qabdu jechuu miti. Namni hunduu dogoggora hojjetee irraa barata. Garuu, namni amala gaarii qabu tokko yommuu dogongoru itti gaafatamummaa ni fudhatu. Akkasumas cimina agarsiisu, kana jechuun filannoo gaarii ni godhu, yeroo rakkisaa ta'ettillee waan sirrii ni hojjetu.

24/12/2022

Dr naafyaad Geetuu
@ Wabii

18/12/2022

https://youtu.be/wX28rGizJJM

namoonni Chanel kanaaf haarawa taatan maatii ta'uu hin dagatiin mana kitaaba

11/11/2022

Shaakala Dubbisuu Sammuu

Yeroo dubbisnu taphattootaa fi haalawwan adda addaa kan seenaa kennameef yaadachuu qabna. Kitaaba tokko taa’umsa tokkotti dubbisuun yoo si gammachiisullee, yeroo kitaabicha dubbisuuf fudhattu hunda keessatti bal’inaan yaadachuu qabda. Kanaaf dubbisuun sammuu keessaniif sochii qaamaa hojii yaadannoo fooyyessuudha.

2. Dubbisuun Bifa (bilisaan) Bashannanaati

Qophiileen TV fi fiilmoonni beekamoo ta’an irra caalaan isaanii kitaabota irratti kan hundaa’an ta’uu beektu? Kanaafuu maaliif dubbisa keessatti of cuuphuudhaan bifa bashannanaa isa jalqabaatti hin bobbaane. Hunda caalaa ammoo kaardii Mana Kitaabaa Uummataa Markham keessan waliin bilisa.

3. Dubbisuun Xiyyeeffannoo fi Dandeettii Xiyyeeffannoo Fooyyessa

Dubbisuun xiyyeeffannoo malee ta’uu akka hin dandeenye hundi keenya walii galuu dandeenya, seenaa sana guutummaatti hubachuuf fuula tokkoon tokkoon dubbisnu irratti xiyyeeffachuu qabna. Addunyaa gaazexoonni saffisaa fi xiyyeeffannoo keenya gabaabsuu qofa keessatti, yeroo hunda xiyyeeffannaa fi xiyyeeffannaa shaakaluu qabna. Dubbisuun gochaalee muraasa xiyyeeffannoo kee isa hin qoodamin barbaadan keessaa isa tokko waan ta’eef, dandeettii xiyyeeffannaa kee fooyyessuudha.

4. Dubbisuun Dubbisuu fi Barreessuu Fooyyessa

Kitaaba jecha hin beekne tokko itti arge dubbistee beektaa? Kitaabonni jechoota haaraa si beeksisuudhaan jechoota kee fooyyessuuf humna qabu. Hamma dubbistu, dandeettiin kee buʼa qabeessa taʼee waliin haasaʼuu kee wajjin, jechoota kee guddachaa deema. Dabalataanis, dubbisuun dubbisaan akkaataa barreeffamaa adda addaa akka hubatuu fi akka baratu gargaaruun dandeettii barreessuu ni fooyyessa.

5. Dubbisuun Hirriba Fooyyessa

Barmaatilee yeroo ciisan dubbisuu dabalatee uumuudhaan yeroon hirribaa akka ga’e qaama keessaniif mallattoo agarsiisuu dandeessu. Amma yeroo kamiyyuu caalaa guyyaa sana keessa darbuuf yeroo iskiriinii dabaluu irratti hirkatna. Kanaaf bilbila kee cinatti kaa'attee kitaaba kaasuun yeroon itti calliftu akka ga'e sammuu keetti himaa jirta. Kana malees, dubbisuun dhiphina sirraa hirʼisuuf waan si gargaaruuf, ciisuu kee dura kana gochuun sammuu fi yaaddoo kee tasgabbeessuu fi qulqullina hirribaa fooyyessuuf gargaara.

6. Dubbisuun Beekumsa Waliigalaa Dabala

Kitaabonni yeroo hunda dhugaawwan nama gammachiisan fi hawwataa taʼaniin guutamu. Asoosama dubbiftus asoosama hin taane, kitaabonni odeeffannoo osoo akkas ta’ee hin beekne nuuf kennuu danda’u. Mata duree adda addaa dubbisuun nama beekumsa guddaa qabu si gochuu danda’a, dabaree isaatiin dandeettii haasa’uu kee fooyyessuu danda’a.

7. Dubbisuun Kaka’umsa qaba

Kitaabota waa’ee protagonists qormaata mo’an dubbisuudhaan yeroo baay’ee akkasuma akka goonu jajjabeeffanna. Kitaabni sirrii ta’e asoosama jaalalaa yookaan kitaaba of gargaarsaa ta’us, gonkumaa abdii akka hin kutannee fi yaada gaarii akka qabaattu si kakaasuu danda’a.

8. Dubbisuun Dhiphina Hir'isa

Dubbisuun humna gara addunyaa biraa fi hojii guyyaa guyyaa monotonous irraa fagaachuuf si geessu qaba. Kana gochuudhaan dubbisuun dhiphina hir’isuu, dha’annaa onnee gadi buusuu fi dhiibbaa dhiigaa hir’isuu danda’a.

9. Dubbisuun Fakkeenya Gaarii Saagi

Dubbisuun qaama ijoo guddina dubbisuu fi barreessuu jalqabaa yoo ta’u, amala sana ofuma keetii moodeela gochuudhaan kun hammam murteessaa akka ta’e fakkeenya ta’uu dandeessa. Ijoolleen ga'eessota naannoo isaanii jiran fakkeessuu irratti baayyee gaarii dha kana jechuun yeroo hunda "yeroo ana" tokko tokko dubbisuuf yoo ramadde ijoolleen keessanis akkasuma gochuu ni baratu.

10. Dubbisuun Mararfannaa Barsiisa

Kitaabonni dhugaa jireenya keenyaan ala jiru akka mudannu nu dandeessisu. Yeroo baay’ee kophee seeneessaa keessa nu kaa’uudhaan namoota biroo wajjin walitti dhufeenya akka qabaannu nu barsiisu. Tooftaan salphaan kun gara laafina jedhama. Empathy jechuun dandeettii miira nama biraa hubachuu fi qooddachuu jedhamee hiikama. Dubbisuun yeroo hunda yaada fi haala ilaalcha keenyaan ala ta’e nuuf dhiyeessuun gara laafina irratti ijaara.

03/11/2022

Ulfinni guddaan jiraachuu keessatti gonkumaa kufuu osoo hin taane, yeroo kufnu hunda ka'uu keessa jira. -Nelsan Maandeellaa

Karaan itti jalqabnu haasa’uu dhiisanii hojjechuu jalqabuudha. -Walt Diiznii

Yeroon kee daangeffamaadha, kanaaf jireenya nama biraa jiraachuun hin qisaassin. Dogmaa –

kan bu’aa yaada namoota biroo wajjin jiraachuudha kiyyootti hin qabaatin. -Istiiv Joobs

Jireenyi osoo tilmaamamuu danda'a ta'ee jireenya ta'uu ni dhiisa, mi'aa malees ta'a. -Eleenor Roozvelt jedhamuun beekama

Jireenya keessatti waan qabdu yoo ilaalte yeroo hunda waan caalu qabaatta. Jireenya keessatti waan hin qabne yoo ilaalte yoomiyyuu hin gahaa. -Oopraa Wiinfrii

Kaayyoo kee haala nama kofalchiisuun ol kaa'attee kufaatii yoo ta'e milkaa'ina nama hunda caalaa ni kufta. -James Kaameroon

Jireenyi waan yeroo karoora biraa baasuutti qabamtu ta'a. -John Lennon

17/10/2022

A reader lives a

thousand lives

before he dies.