Obsi garsisii

26/04/2025

gutun isaa

26/04/2025

Seenaan Nabiyyii Yuusuf (Yooseef) akkuma Qur’aanaa fi barreeffamoota amantii biroo keessatti ibsametti, barumsaa fi hubannoodhaan badhaadhaa dha. Hiikni ilaalcha amantii fi aadaa adda addaa irratti garaagarummaa qabaachuu danda’a ta’us, wantoota fudhataman waliigalaa tokko tokko kanneen akka:
1. Obsaa fi obsaa:
• Yuusuf rakkina guddaa dandamate, obboloota isaatiin ganamuu irraa kaasee garbummaatti gurguramuu irraa, sobaan himatamee hidhamuutti. Amantii isaatiin obsee fi cimee itti fufe, haqni ni mo’ama jedhee abdii dhabee hin beeku.
• Barnoota: Rakkoo yeroo isaan mudatuttillee dandamachuu fi humna ol’aanaa irratti amantaa uumuu. Milkaa’inaafi birmaduun qormaata erga bara eerratanii booda dhufuu danda’a.
2. Dhiifamaa fi gara laafina:
• Gantummaan hamaan inni mudatus Yuusuf obboloota isaa yeroo aangoo irra ture dhiifama godhe. Innis baay’ee isa balleessanii osoo jiranii gara laafinaafi gaarummaa isaanitti agarsiise.
• Barnoota: Aarii fi aarii qabachuun diiguu danda’a. Dhiifama gochuun fayyisuu fi araaraaf meeshaa humna guddaa qabuudha. Warra si balleessaniif illee gara laafina agarsiisi.
3. Qulqullummaa fi safuu: Yuusuf yeroo rakkisaa ta’ettillee, qulqullina isaa eegsisee qorumsa morme. Yeroo rakkina isa mudatee jiruttillee, gatii isaa araarama gochuu dide.
? Amantii ijaaruu fi jireenya guutuu jiraachuuf qulqullinni barbaachisaa dha.
4. Hiikkaa fi hubannoo abjuu:
• Yuusuf dandeettii abjuu hiikuun eebbifame, kunis imala isaa keessatti gahee olaanaa qaba ture.
• Barnoota: Abjuun hiika fakkeenyaa qabachuu fi sammuu keenya isa jalaa irratti hubannoo kennuu danda’a. Haa ta'u malee, abjuu yeroo hiiku maddoota beekumsa qaban irraa qajeelfama barbaaduun barbaachisaa dha.
5. Karoora Waaqummaa fi Providence irratti amanamuu:
• Jireenya isaa guutuu Yuusuf qormaataa fi rakkina hedduu isa mudate. Haa ta’u malee, dhumarratti muuxannoowwan kun qaama karoora waaqummaa akka ta’an hubate.
• Barnoota: Yeroo sanatti yoo siif hin gallellee qabsoo kee duuba kaayyoon guddaan akka jiru amantaa qabaadhu. Wantoonni dhuma irratti waan gaarii ta'eef akka hojjetan amanaa.
6. Hoggansaa fi Itti Gaafatamummaa: 1.1.
• Yuusuf Gibxii keessatti bakka aangootti yeroo muudamu, dandeettii isaa fayyadamee ummata tajaajiluu fi jireenya isaanii fooyyesse.
• Barnoota: Humna guddaadhaan itti gaafatamummaa guddaa dhufa. Dandeettii fi qabeenya kee fayyadamuun namoota biroo gargaaruu fi addunyaa irratti dhiibbaa gaarii geessisu.
7. Hidhaa maatii fi araaraa: 1.1.
• Seenaan kun barbaachisummaa hidhata maatii fi carraa araaraa, gantummaa fi waldhabdee boodas ni mul’isa.
?
8. Of tuulummaa fi of tuulummaa irraa fagaachuu:
• Milkaa’inaafi humna qabaatus, Yuusuf gad of qabuu fi Waaqayyoof galateeffatamaa ture.
• Barnoota: Of tuulummaa fi of tuulummaa irraa fagaadhaa, yeroo hunda eebba keessaniif galateeffachuu yaadadhaa.
9. Qabeenya ogummaadhaan bulchuu: 1.1.
• Yuusuf waggoota torban hedduu keessatti qabeenya bulchuun isaa Masriin waggoota torba beela akka dandamattu dandeessifte.
• Barnoota: Tasgabbii fi nageenya yeroo dheeraadhaaf itti gaafatamummaa bulchuu fi karoorsuun murteessaadha.
Hundee isaatiin seenaan Yuusuf humna amantii, obsaa, dhiifamaa fi qulqullinaaf ragaadha. Waa’ee qormaata jireenyaa keessa darbuu, hariiroo cimaa ijaaruu fi dandeettii ofii raawwachuu irratti barumsa gatii guddaa qabu ni kenna. Hiikni addaa fi xiyyeeffannaan barnoota kanaa yeroo baay’ee seenaa amantii fi aadaa nama dhuunfaa ykn hawaasa seenaa irratti calaqqisu irratti hundaa’a.

19/04/2025

16/04/2025

28/02/2025

Faaydaalee Soomni Fayyaa Keenyaaf Qabu

Soomuun faaydaalee fayyaa hedduu qaba. Qorannoowwan ammayyaa hedduun soomni qaama keenyaaf bu'aa guddaa qabu akka ta'e mirkaneessaniiru. Faaydaalee soomana keessaa muraasni armaan gadiiti:

1. Ulfaatina Qaamaa Hir'isuuf (Weight Loss)

Soomanuun ulfaatina qaama keenyaa hir’isuuf gargaara. Yeroo namni nyaata dheeraa hin fudhanne, qaamni isaa anniisaa argachuuf cooma keessatti kuufame fayyadama. Kanaaf, soomuun cooma gubuun ulfaatina qaamaa hir’isa, akkasumas dhukkuba gabbina ulfaatina (obesity) ittisa.

2. Si’eessitummaa Insuliinii Dabaluuf (Ittisa Dhibee Sukkaaraa)

Soomanuun qaamni keenya salphumatti carbohydrate irraa fayyadamuuf gargaara. Akkuma qorannoowwan ammayyaa ibsutti, soomni si’eessitummaa seelonni keenya insuliiniif qaban dabala. Kunis akka gulukoosii qaama keessa jiru sirnaan itti gargaaramu godha, akkasumas dhiibbaa dhiigaa fi dhukkuba sukkaaraa (diabetes) ittisa.

3. Metabolismii Dabaluuf

Metabolismii jechuun qaamni keenyaa wantoota barbaachisan fayyadamuun anniisaa maddisiisuu jechuudha. Soomanni sirna bullaa'insa nyaataa (digestive system) boqochiisuu danda’a. Kunis qaamni keenya akka cooma gubu fi anniisaa maddisiisu gargaara.

4. Umrii Dheeressuuf

Qorannoowwan tokko tokko akka ibsanitti, umriin namaa soorata waliin walqabata. Namoota nyaata xiqqeessan keessatti seelonni haaraan sirnaan socho’uun akka dhukkuboota hir’isu fi umrii dheeresu taasisa.

5. Beela Sirreessuuf

Soomanni hormoonii qaama keenya sirnaan akka to’atu gargaara. Yeroo soomnu, qaamni keenya hormoonii maddisiisuun akka beela dhugaa fi kan soba addaan baafnu gargaara. Kanaaf namni yeroo dheeraaf soomuu dafee hin beelahu.

6. Akka Sammuun Keenya Sirnaan Hojjatuuf

Soomanni sirna sammuu keenya foyyeessa. Kunis yeroo soomnu, qaamni keenya protein Brain-Derived Neurotrophic Peptide (BDNF) jedhamu maddisiisa. Prootiniin kun, neuroonii sammuu haaraa uumuu fi dhukkuboota sammuu akka Alzheimer’s fi Parkinson’s ittisuuf gargaara.

7. Dandeettii Qaamni Dhukkuba Ofirraa Ittisu (Immunity) Dabaluuf

Soomanni dandeettii qaama keenyaa dhukkuba ofirraa ittisuu fooyyessa. Yeroo soomnu, qaamni keenya hormoonota adda addaa maddisiisuu danda’a. Hormooniin kun xuraawaa qaama keessaa balleessuu fi seelota kaanserii ta’an dhabamsiisuu keessatti shoora guddaa qaba.

Yoom Soomanuun Miidhaa Fiduu Danda’a?

Namoonni armaan gadii ogeessa fayyaa waliin mari’achuun barbaachisaa dha:

Namoota dhibee onnee fi dhiibbaa dhiigaa olka’e qaban

Daa’imman, dubartoota ulfaa fi harma hoosisan

Soomanni bu'aa fayyaa guddaa qaba, garuu nama hundaaf yeroo hunda hin ta’u. Kanaaf, haala fayyaa keetiin soomanuu qaba!

02/02/2025

Barbaachi Gosa Bilisummaa fi Dimookraasii Miidiyaa Irraa dhageenyuu Qilee Garbummaa irraa bahuu hin Dandeenyetti akka nu hin darbine Of Eeggannoo Cimaa Godhuun Har'uma!
✨️✨️✨️✨️..Sababa Lammiilee Idilee Biyya Isaa lama Haleellaa Xiyyaara Irratti Raawwatamee Tureen Mootummoota Biyyoota Lixaan Shakkamanii Dabarsaa nuuf Kennaa jedhaman Lammiilee koo Dabarsee hin Kennu Jechuun Aangoo fi Lubbuu Isaa illee Dhabe!😔

☆☆☆☆☆
Liibiyaan Afrikaa keessaa Biyya Kabajamtuu fi Afrikaan Afrikaaf jedhu Turte Bara Pireezidaantiin Liibiyaa Duraanii Muammar Gaddafii Hoogganaa turetti.
Muammar Gaddafi Hoogganaa Cimaa fi Ummata isaaf Cimee Hojjechaa Ture fi Waan Hin Danda'amu jedhamaa ture mara Ni Danda'ama jechuutti kan Seenaa Siyaas-Dinagdee fi haala Jireenyaa Ummata biyya isaa Balbala Abiddaa irraa Gara Jannataatti Geeddareedha. Jennee ibsuu ni Dandeenya.

Bara Muammar Gaddafi Liibiyaa Hoogganaa turetti:-

-Lammiilee isaaf jedhee Gammoojjii sahaaraa keessaa Bishaan Biliyoona 2$ ol itti baasuun liibiyaan bishaan dhugaatii bira darbee Tajaajila Qonnaa yeroo jalqabaaf Ummata biyyichaa 100% Milkeessuu danda'eedha.

-Lammiileen liibiyaa yoo dhukkubsatan Biyya keessaa hanga Biyya alaatti Bilisaan Wal'aansa akka argatan taasise.

-Lammiileen biyyatti kamiyyuu Gaa'ila ijaarrachuu yoo barbaadan 50,000$ Fi Mana jireenyaa baasii tokko malee Ijaarsisee Kennaa ture.

-Guddina Diinagdeen yoo ilaalle Duraan Harkaa Gara Afaanii ture Yeroo muraasa keessatti jireenya Lammiilee biyyattii Sadarkaa gaarii irraan ga'ee Ture.

-Of bira darbee Biyyoota hiyyeeyyii Afrikaa garagaraa illee Gargaaraa Ture....itti fufa...

*Haa Ta’uu Malee Hojii Akkanaa kanaan Osoo Ummata isaa Dararaa beelaa fi Waraanaa Keessa Ture kana irraa Hiyyummaa Seenaa godhee Quufa Arganii hin dhaga'in kana keessa Garaggaggalchinaan Hawaasnumti isaa Kaleessa Eegduu malee Gidduu isaanii Arreedaa ture Diina isaa yeroo maraa kan ta'e Warra Afaan dammaa keessaan Abiddaa sana waliin ta'anii Harka isaa kaleessa irraa nyaachaa turan deebisanii c

02/02/2025