23/02/2026
Bitootessa 23, 2026 irraa eegalee Itiyoophiyaan rakkoo dinagdee fi yaaddoo namoomaa keessattuu naannolee kaabaa keessatti waldhibdee fi tasgabbiin cimaan mudachaa jira.
Dhimmi guddaan Tigraay keessatti waldhabdeen haaromfamuu fi hariiroon biyya ollaa Eertiraa waliin jiru hammaataa dhufuu isaati. Walitti bu’iinsi humnoota federaalaa Itiyoophiyaa (ENDF) fi humnoota Tigraay (qaamolee TPLF/TSF dabalatee) naannoo dhuma baatii Guraandhalaa bara 2026tti deebi’ee kan eegale yoo ta’u, buqqa’iinsa, haleellaa dirooniin, balaliin gara naannichaa akka addaan citu taasiseera. Gabaasni akka agarsiisutti loltoonni walitti qabamuu, taateewwan daangaa fi sodaa haalli kun gara waraana guddaatti ce’uu danda’a-kallattiin Eertiraa hirmaachisuu danda’a. Muummichi ministeeraa Abiy Ahimad Eertiraa weerara fi garee hidhatee deggeru jechuun kan himatan yoo ta’u, Eertiraan ammoo himannaa kana haaluun akka ofirraa baaftu gaafatti. Hogganaan mirga namoomaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii fi gareewwan akka Crisis Group dabalatee taajjabdoonni idil-addunyaa haala “powder keg” jedhu akeekkachiisan, waliigaltee nagaa Pretoria bara 2022 irratti abdii kutannaan jeequmsa kanaaf boba’aa ta’eera. Walgahiin Gamtaa Afrikaa jalqaba baatii kanaa Addis Ababaatti gaggeeffame haala kanaan kan raawwatame yoo ta’u, tattaaffiin dippilomaasii garuu walxaxaa ta’ee mul’ata.
Tigraay keessatti dhiibbaan namoomaa cimaa ta’ee, haalli “tasa’aa” hanqina nyaataa, buqqa’iinsa, fi sodaa “du’a suuta, mirkanaa’aa” diinummaa fi uggura haaromfame irraa kan ka’e ta’uu gabaafameera.
Kaabaan alatti Itoophiyaan rakkoo haala qilleensaa fi wabii nyaataa itti fufee jirutu ishee mudata. Haalli gogiinsa hamaan dhuma bara 2025 irraa eegalee naannoo bahaa fi kibba bahaa (kutaalee Oromiyaa, naannoo Somaalee dabalatee) miidhee, kufaatii midhaanii, kasaaraa beeyladaa, fi wabii nyaataa sadarkaa hatattamaa miliyoonaan lakkaa’amaniif gumaacheera. Tilmaamni akka agarsiisutti walakkeessa bara 2026tti namoonni miliyoona 15 ol gargaarsa hatattamaa barbaaduu danda’u, kunis dhiibbaa dinagdee fi waldhabdee darbeen kan hammaatedha. Yeroo ammaa sadarkaa hongee guutuu irra osoo hin jiraatin, naannoleen lafa gadi fagoo akka Harargee Bahaa gara marsaa murteessaatti siqsaa jiru.
Kan caalaatti gaarii ta’e, Itiyoophiyaan daawwannaa Pirezidaantii Turkii Erdogaan dhiheenya kana kan keessummeessite yoo ta’u, taateewwan akka dorgommii fiigichaa dubartootaa fi sadarkaa qophii dijitaalaa cinatti, naannolee akka Oromiyaa keessatti jalqabbii misoomaa ta’uu gabaasni ni jira.
Walumaagalatti, biyyattiin jijjiirama hin qabne kan jirtu yoo ta’u, xiinxaltoonni nageenyaa fi maddeen idil-addunyaa kufaatii naannoo bal’aa Gaanfa Afrikaatti akka hin uumamneef hatattamaan hammeenya hir’isuun barbaachisaa ta’uu ibsaniiru. Yeroo qabatamaan odeeffannoo haaraa argachuuf maddoonni amanamoo ta’an Al Jazeera, BBC, Addis Standard, fi The Reporter Ethiopia ni argamu
