08/01/2025
Huippuyhtiö päätti edistää ulkomaisten osaajiensa sitoutumista – Nyt Suomi-kerhossa harjoitellaan kieltä
Suomi houkuttelee osaajia maailmalta, m***a merkittävä osa tulijoista ei kuitenkaan viihdy täällä kovin pitkään. Huipputeknologiayritys päätti tehdä enemmän integroitumisen eteen.
Suomeen muuttavien kansainvälisten osaajien määrä on kasvanut ja Suomi houkuttelee osaajia maailmalta, m***a merkittävä osa tulijoista ei kuitenkaan viihdy täällä kovin pitkään. Viiden vuoden kuluttua muuttamisesta liki puolet ulkomaisista osaajista on lähtenyt pois ja kymmenen vuoden kuluttua 60 prosenttia, kertoo Etlan tuore raportti.
OECD:n kehittämän mittariston perusteella Suomen vahvuuksia muihin maihin verrattuna ovat esimerkiksi hyvä elämänlaatu ja korkea osaamistaso. Varsinkin perheiden näkökulmasta Suomi on houkutteleva muuttokohde. Perheelliset pysyvätkin täällä kauemmin, kun taas yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelemaan tulleet muuttavat maasta nopeammin pois.
Ulkomaisia osaajia arveluttavat etenkin Suomen korkea verotus ja suomalaisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan, ne kun ovat Etlan raportin mukaan negatiivisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset työmarkkinat eivät myöskään kohtele ulkomaisia asiantuntijoita silkkihansikkain, kansainvälisissäkin yrityksissä uralla eteneminen saattaa tyssätä vaatimuksiin suomen kielen osaamisesta.
Erilaista kuin venäläisyrityksessä
Suomen kielen opiskelu on helpottanut ohjelmistokehittäjä Olga Sinitcynaa asettautumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.
”Meillä hoidetaan työasiat aina englanniksi ja puolet tiimistänikin työskentelee Sveitsissä. Pyydän silti usein suomalaisia työkavereitani puhumaan minulle tauoilla suomea, koska haluan oppia kieltä lisää.”
Sinitcyna muutti perheineen Suomeen kolme ja puoli vuotta sitten puolisonsa työn takia. Korona-ajan vuoksi muuttoon liittyneiden käytännön asioiden järjesteleminen ei aina ollut ihan yksinkertaista, m***a onneksi osa paperisodasta hoitui netin kautta.
”Lentokenttä oli covidin takia ihan tyhjä, kun tulimme Suomeen. Oli vähän vaikeaa järjestellä muuttoon liittyviä asioita aluksi, kun en todellakaan osannut suomea”, hän muistelee.
Nyt tilanne on toinen. Nykyään hän puhuu sujuvaa suomea ja teemme haastattelunkin suomeksi.
Sinitcyna etsi muuton jälkeen aktiivisesti töitä ja löysi muutamassa kuukaudessa ohjelmistokehittäjän paikan terveysteknologiayhtiö Varian Medical Systemsiltä. Suomen tuotekehitysyksikössä on runsaat 300 työntekijää, jotka edustavat yli 40:ä kansallisuutta.
”Työkulttuuri ja -ilmapiiri täällä on erilainen kuin venäläisyrityksessä, jossa aiemmin työskentelin. En tiedä johtuuko avoin ilmapiiri siitä, teen nyt töitä Suomessa vai siitä, että työyhteisöni Varianilla on niin kansainvälinen. Tähän yhteisöön ovat kaikki tervetulleita.”
Työkavereihin tutustumista ovat Sinitcynan mukaan helpottaneet yhteiset vapaa-ajan riennot; kerhot, juhlat ja tapahtumat. Hän on itse organisoinut työyhteisölle tanssikerhon, löytänyt sille sopivat opettajat ja osallistuu aktiivisesti kerhon toimintaan.
Vaikka moni kansainvälistä kokemustaan Suomessa kartuttanut osaaja pohtii jo seuraavaa etappia, ei Sinitcynan perheellä ole suunnitelmia muuttaa Suomesta pois.
Hänelle itselleen keskeinen syy jäädä Suomeen ja Varianille on työn merkityksellisyys.
”Minä haluan olla täällä töissä, koska tahdon olla mukana parantamassa syöpää. Ja se on mielestäni hyvä syy.”
Viihtymisen eteen nähtävä vaivaa
Varianin kehittämillä sädehoitolaitteilla hoidetaan vuosittain miljoonia syöpäpotilaita. Kehitystyö vaatii paljon poikkitieteellistä osaamista ja myös tieteellistä tutkimustyötä.
Toimitusjohtaja Kari Toimela luotsaakin Helsingin Töölönlahdella asiantuntijajoukkoa, johon kuuluu fyysikkoja, matemaatikkoja ja ohjelmistokehittäjiä. Varian on nykyään osa kansainvälistä Siemens Healthineers -konsernia.
Yhtiön sädehoidon suunnitteluohjelmisto on alan markkinajohtaja ja sen tuotekehitys tehdään Suomessa. Ohjelmiston avulla sädehoito kohdistetaan mahdollisimman tarkasti syöpäkasvaimeen, jotta se saataisiin tuhoutumaan. Helsingissä kehitetyissä tuotteissa hyödynnetään myös koneoppimista ja tekoälyä, joita käytetään sädehoidon suunnittelun apuna..
Toimela on pyrkinyt edistämään organisaatiokulttuuria, jossa maailmalta Suomeen muuttavan huippuosaajan olisi helppo löytää paikkansa työyhteisöstä. Hän toivoo, että se voisi toimia ikään kuin integroitumisen käyttöliittymänä sekä edistää ulkomaisten asiantuntijoiden työssä viihtymistä ja pitkiä työuria yhtiössä.
Varian hankkii maailmalta Suomeen muuttaville ostopalveluna apua asunnon etsimiseen, viisumien ja työlupien hankkimiseen. Työyhteisössä on paljon kerhotoimintaa ja yhteisiä aktiviteetteja.
”Me haluamme antaa positiivisen sysäyksen siihen suuntaan, että tulijat verkostoituvat muiden kanssa. Emme kuitenkaan pysty vaikuttamaan siihen, mitä ihmiset tekevät vapaa-ajallaan.”
”Ja silläkin on rajansa, mitä voimme tehdä, jos joku ei kerta kaikkiaan viihdy Suomessa. Meillä on ollut pari tapausta, joissa asiantuntija on tullut tänne eksoottisesta paikasta, m***a sopeutuminen Suomeen ei ole onnistunut ja hän on sitten päättänyt lähteä. Eihän marraskuinen Helsinkikään ihan helppo paikka ole”, Toimela harmittelee.
Osa Varianin kansainvälisistä osaajista on muuttanut Suomeen alun perin yliopisto-opintojen takia ja sitten valmistumisen jälkeen löytänyt yhtiöstä sopivan pestin.
"Tavallaan se Suomen tarjoama koulutus maksaa nyt sitten itsensä takaisin, kun he päätyvät suomalaiseen yritykseen töihin. Olen itsekin taustaltani fyysikko ja olen tosi iloinen siitä, miten hyvin suomalaiset yliopistot ovat pystyneet tuottamaan meidän tarvitsemiamme osaajia.”
Kannattaa tulla konttorille
Varianin virallinen työkieli on englanti. Kaikki sähköpostikeskustelut, Teams-chätit ja työhön liittyvät livekeskustelut käydään englanniksi. Yhtiössä pidetään kuitenkin myös suomen kielen kahvilaa, jossa suomea voi harjoitella kollegojen tuella.
”Käytävillä toki keskustellaan suomeksi, m***a jos siihen tulee joku joka ei suomea osaa, niin kieli vaihtuu heti englantiin”, Toimela kuvailee.
Varianilla ei ole pakollisia toimistopäiviä eikä tiukkoja sääntöjä etätyöhön liittyen. Toimela uskoo kuitenkin siihen, että kasvokkaiset tapaamiset toimistolla lisäävät yhteisöllisyyttä ja niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin osaajien viihtymistä työssään.
”Luotamme siihen, että ihmiset ymmärtävät yhdessä tekemisen olevan hauskaa. Se synnyttää innovaatioita ja on hyödyllisempää olla muutama päivä työviikosta toimistolla kuin tehdä kokonaan etänä.”
Varian muutti vuosi sitten kolmesta eri sijainnista saman katon alle. Uusien tilojen vetovoima on osoittautunut hyväksi, välillä on ollut päiviä, jolloin toimistolla on ollut ihan täyttä. Tiloihin on varattu työpisteet noin puolelle Varianin runsaasta 300 työntekijästä.
”Olemme tarkkoja siitä, että kenenkään ei ole pakko tulla toimistolle. M***a uskomme myös siihen, että jos ei välillä käy täällä, niin voi tulla fomo.”
Fomo tulee englannin sanoista fear of missing out. Vapaasti suomennettuna se voisi tarkoittaa vaikkapa ulkopuolelle jäämisen pelkoa. Toimistolle tuleva pysyy siis paremmin kartalla siitä, mitä työyhteisössä on meneillään.
Toimela kertoo, että yhtiöllä oli kolmenlaista toimistokulttuuria, ennen kuin eri yksiköt saatiin koottua samoihin tiloihin Yhteiselon myötä on syntynyt uudenlainen yhteinen kulttuuri.
"Minulle on tärkeää se, että ihmiset ei tule tänne katsomaan, mitä se johto on heille nyt taas keksinyt. Me annamme heille tilaa ja mahdollistamme sen, että varianilaiset itse synnyttävät sen kulttuurin ja tekemisen."
"Olen onnellinen siitä, miltä kulttuurimme näyttää tänään. Se on toiset huomioon ottava, innostava ja siihen kuuluu yhdessä tekeminen."
