crps_elamaa

28/05/2026

Kompleksinen kaksikko ry teki maaliskuussa kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Ortonin kipupoliklinikan toiminnan päättymisestä ja sen vaikutuksista kipupotilaiden hoidon jatkuvuuteen.

Nyt ratkaisu on saatu.

Oikeusasiamies toteaa, ettei hänellä ole syytä epäillä HUS:n menetelleen lainvastaisesti päätöksenteossa. Tämän vuoksi asia ei johda laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

Ratkaisussa kuitenkin tunnistetaan se, minkä potilaat ovat kertoneet jo kuukausia:

➡️ Pitkäaikaisten hoitosuhteiden päättyminen on potilaan kannalta valitettava tilanne.
➡️ Muutoksen aiheuttama huoli hoidon jatkumisesta on ymmärrettävä.

Silti yksi keskeinen kysymys jäi mielestämme edelleen avoimeksi:

⚠️ Miten vaikeaa kroonista kipua sairastavien potilaiden hoidon jatkuvuus käytännössä turvattiin?

Ratkaisussa tarkasteltiin ennen kaikkea päätöksenteon laillisuutta. Sen sijaan sitä, olivatko vaikutusarvioinnit riittäviä tai toteutuiko hoidon jatkuvuus potilaiden näkökulmasta asianmukaisesti, ei varsinaisesti arvioitu.

Työmme ei pääty tähän.

Kroonista kipua sairastavilla ihmisillä on oikeus turvalliseen, jatkuvaan ja asianmukaiseen hoitoon riippumatta siitä, missä organisaatiossa hoito on aiemmin toteutettu.

Me jatkamme tämän oikeuden puolustamista.

Mitä ajatuksia päätös sinussa herättää? Keskustellaan kommenteissa.

28/05/2026

✨ Kehosuru ei ole turhamaisuutta

Kesän lähestyessä puhe kehonkuvasta, rantakunnosta ja ulkonäköpaineista lisääntyy. M***a kroonisesti sairaalle tai kroonista kipua sairastavalle kehosuru tarkoittaa usein jotain aivan muuta.

Se voi olla surua siitä, ettei oma keho enää toimi kuten ennen.

Surua siitä, että kävelymatka lyheni.
Että tanssiminen loppui.
Että työ jäi.
Että harrastukset jäivät.
Että keho, johon ennen saattoi luottaa, muuttui arvaamattomaksi.

Moni suree myös menetettyä tulevaisuutta:
matkoja, joita ei ehkä koskaan tehdä,
ammattia, jota ei enää jaksa tehdä,
tai arkea, joka ennen tuntui itsestään selvältä.

👉 Kehosuru ei siis ole vain ulkonäön muuttumisen suremista.

🧡 Se on surua menetetystä toimintakyvystä, itsenäisyydestä, identiteetistä ja mahdollisuuksista.

Siksi on tärkeää, että myös terveydenhuollossa tämä tunnistetaan. Liian usein vastaanotolla keskitytään vain oireisiin, laboratoriotuloksiin tai toimintakyvyn mittareihin.

Harvemmin kysytään:

“Miten olet sopeutunut tähän muutokseen?”
“Mitä olet joutunut jättämään taaksesi?”
“Mitä menetystä sinä kannat mukanasi?”

Joskus kaikkein tärkeintä ei ole uuden hoidon tai lääkityksen aloittaminen. Joskus tärkeintä on se, että joku tunnistaa surun olevan todellinen.

Koska krooninen sairaus ei muuta vain kehoa. Se voi muuttaa koko elämän.

💬 Oletko sinä kokenut kehosurua? Mitä se on tarkoittanut juuri sinulle?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä kroonisen kivun, CRPS:n ja näkymättömien sairauksien todellisuudesta.

📸
👗 .turtiainen (kuvauslaina)

24/05/2026

23/05/2026

✨Iloa taistelun keskellä

Tänään täytän 48 vuotta. Pysähdyin pohtimaan, millaisessa maailmassa elän juuri nyt.

Uutisvirta täyttyy sodista, kriiseistä, vastakkainasettelusta ja epävarmuudesta. Suomessa keskustellaan säästöistä, palveluiden leikkauksista ja sosiaaliturvan heikennyksistä. Moni pitkäaikaissairas, vammainen tai muuten haavoittuvassa asemassa oleva ihminen kantaa huolta omasta tulevaisuudestaan.

Minäkin kannan. M***a juuri siksi haluan tänään puhua ilosta.

En sellaisesta ilosta, joka kieltää vaikeudet tai sulkee silmänsä epäoikeudenmukaisuudelta. En sellaisesta positiivisuudesta, joka vaatii hymyilemään silloin, kun sattuu.

Vaan ilosta, joka elää rinnakkain surun, kivun, epävarmuuden ja taistelun kanssa.

Ilo on vastarintaa. 💪

Ilo on muistutus siitä, että emme ole pelkkiä diagnooseja, päätöksiä, lausuntoja tai uutisotsikoita. Me olemme edelleen ihmisiä, jotka voivat nauraa ystävän kanssa, kuunnella musiikkia, rakastaa, unelmoida, oppia uutta ja löytää kauneutta ympäriltään.

Ilo on taantumuksen, vihan ja epätoivon vastavoima. 🔥

Tätä samaa ajatusta kantaa myös ukrainalaisen kansallisrunoilijan Lesja Ukrainkan kuuluisa runo Contra spem spero! (Vastoin toivoa toivon). Hän kirjoitti sen vuonna 1890 vain 19-vuotiaana vakavan sairauden keskellä. Runo on sittemmin noussut yhdeksi ukrainalaisen sitkeyden, toivon ja selviytymisen symboleista.

”Pois, te synkät pilvet, syksyn yö!
Päivä kirkas koittaa, loistaa saa!
Tahdon laulaa laulun, jolla työ
murtaa huolet, murheen karkoittaa.

Aina toivon, vaikka toivoton
tieni ois, ja itku silmään käy.
Vuodet synkät vieneet rauhan on,
valonpilkahdusta missään näy.

Aina toivon! Nuoruus, riemu tuo
kyyneleetkin voittaa murheessaan.
Myrskyn keskelläkin toivon suo,
jaksan taistella mä taistelussaan.

Tahdon elää! Pois ne haaveet, pois
itku, joka turhaa tuskaa lie.
Toivon sydämeeni kerran kois,
ilo elon raskaat murheet vie!”

Tänä syntymäpäivänä haluan siis toivottaa meille kaikille voimia taistella silloin, kun on taisteltava.

M***a myös rohkeutta iloita silloin, kun siihen löytyy pienikin syy. 🤩

🧡 Mikä on tuonut sinulle iloa viime aikoina – kaiken keskellä?

23/05/2026

✨Vakuutusriitojen ytimessä: syy-yhteys

Vakuutus- ja vahinkoasioissa syy-yhteys on usein ratkaiseva kysymys.

📍Mistä oireet johtuvat?
📍Mikä aiheutti työkyvyttömyyden?
📍Onko vahingon ja oireiden välillä hyväksyttävä yhteys?

Syy-yhteyttä ei arvioida vain yksittäisen tutkimustuloksen perusteella, vaan kokonaisnäytön pohjalta. Myös korkein oikeus (KKO 2019:82) on korostanut kokonaisharkinnan merkitystä.

Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi:
– vahinkotapahtuman laatu
– oireiden ajallinen yhteys
– lääketieteellinen näyttö
– oireiden kehityskulku
– muu esitetty näyttö

Tämä korostuu erityisesti kroonisen kivun, hermovaurioiden ja CRPS kohdalla, joissa toimintakyky voi heikentyä merkittävästi ilman selkeitä löydöksiä, ja vähitellen sairauden edetessä.

Ihmisen työ- ja toimintakyky eivät aina näy laboratoriotuloksissa tai kuvantamisessa. Siksi oikeudenmukainen arviointi edellyttää kokonaiskuvan tarkastelua.

💬 Pitäisikö Suomessa käydä enemmän julkista keskustelua vakuutusjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä kroonisen kivun, oikeusturvan ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksista ihmisten elämään.

22/05/2026

✨Näkymättömät sairaudet eivät ole näkymätöntä kärsimystä

Vakuutusriidoissa ratkaiseva kysymys on usein tämä:

Onko sairauden, vamman ja toimintakyvyn heikkenemisen välillä syy-yhteys?

Moni ajattelee, että jos syy-yhteys on olemassa, korvaus maksetaan. 👉 Käytännössä asia ei aina ole niin yksinkertainen.

Esimerkiksi CRPS, hermovauriot, neuropaattinen kipu, ME/CFS, dysautonomiat ja monet aivovammat voivat romahduttaa ihmisen toimintakyvyn ilman näkyvää vammaa tai yksittäistä löydöstä, joka selittäisi koko oirekuvan.

Silti seuraukset voivat olla elämää mullistavia:
– työkyvyn menetys
– toimeentulon heikkeneminen
– toimintakyvyn mutokset
– kuntoutuksen ja hoidon vaikeutuminen
– koko elämän suunnan muuttuminen

Moni sairastunut joutuu vuosia kestävään prosessiin keräämään lausuntoja, tekemään vastineita ja valittamaan päätöksistä – samalla kun yrittää selviytyä vakavan sairauden kanssa.

❗️Turun yliopiston oikeustieteellisessä tutkimuksessa todettiin, että vakuutetun asema syy-yhteyskysymyksissä on heikko ja osapuolten voimavaroissa on merkittävä epäsuhta.

Siksi olennainen kysymys kuuluu:

Kuinka moni luopuu oikeuksiensa puolustamisesta siksi, ettei sairaana enää jaksa taistella?

CRPS:n kaltaisissa sairauksissa kyse ei ole vain korvauksista. Kyse on mahdollisuudesta saada hoitoa, kuntoutusta ja ihmisarvoisen elämän edellytyksiä.

Ihmisen toimintakyky ei aina näy päällepäin. M***a se ei tee sairaudesta tai sen seurauksista vähemmän todellisia.

💬 Pitäisikö vakuutusjärjestelmässä arvioida nykyistä enemmän ihmisen todellista toimintakykyä eikä vain yksittäisiä löydöksiä?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä kroonisen kivun, vakuutusjärjestelmän ja potilaiden oikeusturvan kysymyksistä.

vakuutus oikeusturva

21/05/2026

✨Kysy ennen kuin autat

Moni ajattelee auttavansa, kun tarttuu pyörätuoliin, ottaa kädestä kiinni tai alkaa ohjata vammaista ihmistä ilman lupaa.

Tarkoitus voi olla hyvä. 👉 M***a hyvä tarkoitus ei tee luvattomasta toiminnasta oikeaa.

Vammainen ihminen ei menetä itsemääräämisoikeuttaan vamman vuoksi. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan, omasta tilastaan ja siitä, millaista apua haluaa vastaanottaa.

Pyörätuoli, rollaattori, valkoinen keppi tai muu apuväline ei ole yhteistä omaisuutta. Se on osa käyttäjänsä arkea, toimintakykyä ja henkilökohtaista tilaa.

Lisäksi ulkopuolinen ei voi tietää, miten toisen keho toimii. Esimerkiksi spastisuus, nivelten yliliikkuvuus, CRPS tai monet muut sairaudet voivat tehdä kosketuksesta kivuliaan tai jopa aiheuttaa vammoja.

❤️ Paras tapa auttaa on yksinkertainen:
1️⃣ Kysy ensin.
2️⃣ Toimi vasta luvan jälkeen.

Pieni kysymys on suuri osoitus kunnioituksesta.

💬 Oletko sinä kohdannut tilanteen, jossa joku auttoi kysymättä lupaa?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä vammaisuudesta, esteettömyydestä ja yhdenvertaisuudesta.

📸
👗 .turtiainen
👨‍🦽‍➡️

21/05/2026

✨Kun sairaudesta tulee todistustaakka

Moni ajattelee, että vaikeinta sairastumisessa tai vammautumisesa on itse sairaus tai vamma. M***a monelle alkaa sen jälkeen toinen taistelu: oman tilanteensa todistaminen järjestelmälle.

Silloin arki voi täyttyä:
– lääkärinlausunnoista
– lisäselvityksistä
– uusista tutkimuksista
– hylkäyspäätöksistä
– vastineista
– valituksista
– kanteluista
– ja jatkuvasta epävarmuudesta.

Erityisen vaikeaa tämä voi olla ihmisille, joilla on niin sanottuja näkymättömiä sairauksia tai vammoja. Kaikki sairaudet kun eivät näy ulospäin. Kaikki toimintakyvyn romahdukset eivät näy magneettikuvissa. Kaikki kipu ei näy laboratoriokokeissa.

👉 Silti niiden vaikutus ihmisen elämään voi olla täysin musertava.

Moni kroonisesti sairas ihminen kuvaa kokemusta näin:
1️⃣ ensin sairastut
2️⃣ sitten alat todistaa olevasi tarpeeksi sairas saadaksesi apua.

Ja se kuluttaa ihmistä valtavasti.

💬 Oletko sinä tai läheisesi kohdannut tilanteita, joissa omaa sairautta tai toimintakykyä on joutunut jatkuvasti todistamaan?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä kroonisen kivun, vammaisuuden ja yhteiskunnan rakenteiden vaikutuksista ihmisten arkeen.

20/05/2026

✨Mitä vakuutuksissa oikeastaan myydään?
(Kun turva muuttuu taisteluksi. Mitä vakuutusjärjestelmä tekee ihmiselle, joka oikeasti sairastuu?)

Kun ihmiselle myydään vakuutus, hänelle ei myydä pelkkää sopimusta.

Hänelle myydään tunne turvasta.

Ajatus siitä, että jos elämä joskus muuttuu:
– sairastut
– loukkaannut
– menetät työkykysi
– tai et enää pärjää yksin

…et jää yksin.

Vakuutusmainoksissa näkyy usein rauhallinen koti, läheiset ihmiset ja turvallinen arki.

Viesti on selvä:
“Me autamme, jos jotain tapahtuu.”

Siksi moni maksaa vakuutuksia vuosien ajan.
Ei rikastuakseen.
Vaan siksi, että pelkää mitä tapahtuu, jos joskus oikeasti tarvitsee apua.

Tämä kaikki koskee myös työnantajien lakisääteistä työtapaturmavakuutusta.

M***a liian moni huomaa vasta sairastuessaan, että vakuutuksen ostaminen oli helppoa —
korvausten saaminen ei ole.

Ja juuri siitä meidän pitäisi pystyä puhumaan avoimemmin myös Suomessa.

💬 Millaisia ajatuksia vakuutusten markkinointi sinussa herättää?

👉 Seuraa , jos haluat lisää sisältöä kroonisen sairauden, oikeusturvan ja yhteiskunnan rakenteiden vaikutuksista ihmisten elämään.