OikeusArkisto

07/08/2026

Miksi rikostuomio voidaan panna täytäntöön toisessa EU-maassa ilman uutta oikeudenkäyntiä?

EU:ssa rikosoikeudellinen yhteistyö perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Sen lähtökohtana on, että jäsenvaltiot tunnustavat toistensa tuomioistuinten ratkaisut ja päätökset, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistyön rajat ylittävissä rikosasioissa.

Periaate on eurooppalaisen pidätysmääräyksen, eurooppalaisen tutkintamääräyksen ja monien muiden rikosoikeudellisten yhteistyövälineiden perusta. Sen tavoitteena on tehostaa rikostorjuntaa, m***a samalla se edellyttää vahvaa keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin ja perusoikeuksien toteutumiseen.

Kirjoitimme aiheesta artikkelin, jossa avaamme vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen taustan, oikeudellisen merkityksen ja sen keskeisen roolin EU rikosoikeudellisessa yhteistyössä.

🔗 https://oikeusarkisto.com/vastavuoroinen-tunnustaminen-eurooppalaisen-rikosoikeudellisen-yhteistyon-perustana/

Vastavuoroinen tunnustaminen eurooppalaisen rikosoikeudellisen yhteistyön perustana  Euroopan unionin rikosoikeudellinen yhteistyö on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana muuttunut perusteellisesti. Aikaisemmin jäsenvaltioiden välinen…

06/08/2026

💻 EU e-Evidence-asetus muuttaa rikostutkintaa – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Sähköinen todistusaineisto, kuten sähköpostit, viestit, pilvipalveluihin tallennetut tiedot ja tilaajatiedot, on yhä keskeisemmässä roolissa rikostutkinnassa. EU e-Evidence-sääntely uudistaa sitä, miten viranomaiset voivat hankkia tällaista aineistoa yli valtioiden rajojen suoraan palveluntarjoajilta.

Muutos nopeuttaa sähköisen todistusaineiston saamista, m***a samalla se nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä yksityisyydensuojasta, oikeusturvasta, palveluntarjoajien velvollisuuksista ja jäsenvaltioiden välisestä toimivallasta.

Lue kirjoituksemme aiheesta:

🔗 https://oikeusarkisto.com/e-evidence-muuttaa-sahkoisen-todistusaineiston-hankkimista-rikosasioissa/

Rikosten tutkinta on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana muuttunut, kun yhä suurempi osa rikoksista jättää jälkeensä digitaalisia jalanjälkiä. Riippumatta siitä, onko kyse tietoverkkorikoksesta,…

05/08/2026

🚌 Voiko bussinkuljettajan käytös täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön?

Tahallinen fyysinen voimankäyttö voi tietyissä tilanteissa täyttää rikoslain pahoinpitelyä koskevan tunnusmerkistön.

Tuoreessa artikkelissamme tarkastelemme tapausta, jossa nainen teki rikosilmoituksen bussinkuljettajan toiminnan seurauksena. OikeusArkisto tulee seuraamaan tapahtuman etenemistä myös jatkossa

Lue analyysimme tapauksesta.

Kuljettaja käyttäytyi epäasiallisesti matkustajaa kohtaan ja heitti hänen tavaransa ulos bussista 30.6.2026. Matkustaja oli astunut linja-autoon Helsingissä aamulla matkallaan töihin.…

04/08/2026

⚖️ Missä kulkee kunnianloukkauksen raja, kun rikoksen uhri kertoo omista kokemuksistaan?

Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu I-SHO:2026:1 käsittelee tärkeää kysymystä sananvapauden ja kunnian suojan välisestä tasapainosta.

Tapauksessa arvioitiin kysymystä siitä, syyllistyikö lähisuhdeväkivallan uhri kunnianloukkaukseen kertoessaan Facebook-keskustelussa omista kokemuksistaan. Hovioikeus katsoi, että kirjoitus oli osa yhteiskunnallisesti merkittävää keskustelua eikä sen tarkoituksena ollut halventaminen. Ratkaisu muistuttaa, että arviointi perustuu aina kokonaisuuteen: kirjoituksen asiayhteyteen, tarkoitukseen, ilmaisutapaan sekä sananvapauden ja kunnian suojan väliseen punnintaan.

Kirjoitimme ratkaisusta analyysin, jossa tarkastelemme hovioikeuden perusteluja sekä sitä, mitä ratkaisu merkitsee kunnianloukkaussäännöksen ja sananvapauden tulkinnalle.

Sosiaalinen media on muuttanut tapoja ja kanavia sille, miten ja missä ihmiset kertovat omista kokemuksistaan. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhrit voivat jakaa kokemuksiaan julkisesti. Julkinen jakaminen voi olla…

03/08/2026

⚖️ Voiko jo ratkaistu rikosasia tulla uudelleen tuomioistuimen käsiteltäväksi?

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2026:46 tarkastelee rikosprosessin keskeistä oikeusvarmuuden periaatetta – ne bis in idem -periaatetta – ja rikosasian oikeusvoiman rajoja. KKO selventää, milloin aikaisempi lainvoimainen tuomio estää uuden rikosprosessin ja milloin kyse on samasta asiasta oikeudellisesti.

Kirjoitimme ratkaisusta analyysin, jossa käymme läpi KKO perustelut, ne bis in idem -periaatteen sisällön sekä ratkaisun käytännön merkityksen rikosprosessissa.

Ne bis in idem -periaate merkitsee rikosprosessioikeudessa sitä, ettei samaa rikosasiaa voida tutkia tai ratkaista uudelleen lainvoimaisen tuomion jälkeen eikä ketään voida syyttää tai rangaista kahdesti samasta…

02/08/2026

Apulaistietosuojavaltuutetun ratkaisu korostaa rekisterinpitäjän aktiivista valvontavastuuta

Apulaistietosuojavaltuutetun tuore ratkaisu muistuttaa, että pelkkä pääsy potilastietojärjestelmään ei oikeuta potilastietojen käsittelyyn. Tietoja saa käyttää vain silloin, kun siihen on hoitosuhteeseen tai työtehtävään perustuva oikeus.

Päätöksessä hyvinvointialueen todettiin laiminlyöneen tietosuojan edellyttämiä teknisiä ja organisatorisia suojatoimia. Viranomainen korosti, että lokitietojen kerääminen ei yksin riitä – valvonnan on oltava myös ennakoivaa, käyttöoikeuksien asianmukaisesti rajattuja ja henkilöstön ohjeistuksen sekä koulutuksen ajan tasalla.

Lue analyysistamme, mitä ratkaisu merkitsee terveydenhuollon organisaatioiden tietosuojavelvoitteille ja potilastietojen lainmukaiselle käsittelylle.

https://oikeusarkisto.com/apulaistietosuojavaltuutetun-ratkaisu-korostaa-rekisterinpitajan-aktiivista-valvontavastuuta/

01/08/2026

KHO 2026:11 – Voiko muukalaispassi perustua henkilökohtaiseen turvallisuuteen?

Korkein hallinto-oikeus linjasi ennakkopäätöksessään KHO 2026:11, että hakijan henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyviä väitteitä ei lähtökohtaisesti arvioida muukalaispassihakemuksen yhteydessä. Tällaiset kysymykset kuuluvat ensisijaisesti kansainvälistä suojelua koskevaan menettelyyn.

Ratkaisu selventää ulkomaalaislain 134 § soveltamisalaa, m***a herättää samalla tärkeän oikeudellisen kysymyksen: voiko menettelyjen välinen työnjako käytännössä heikentää yksilön oikeussuojaa? Erityisen mielenkiintoisen ratkaisusta tekee oikeusneuvoksen laaja eriävä mielipide, jossa korostetaan perus- ja ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa.

Lue analyysistamme, mitä ratkaisu merkitsee muukalaispassien myöntämiselle ja perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamiselle ulkomaalaisoikeudessa.
https://oikeusarkisto.com/kho-202611-muukalaispassin-myontamisen-edellytykset-ja-henkilokohtaisen-turvallisuuden-merkitys-ulkomaalaislain-134-%c2%a7n-tulkinnassa/

31/07/2026

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin: Milloin haavoittuvuus estää palauttamisen?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu M.H. v. Finland korostaa, että palauttamisen laillisuus ei riipu pelkästään kohdemaassa vallitsevasta turvallisuustilanteesta. Ratkaisevaa on hakijan henkilökohtainen kokonaistilanne: terveydentila, haavoittuvuus, tukiverkosto, hoidon saatavuus ja todellinen palautusriski arvioidaan yhdessä.

Ratkaisu muistuttaa myös siitä, että palautuskielto perustuu aina ajantasaiseen riskinarviointiin. Pelkkä diagnoosi tai vaikeat elämänkokemukset eivät automaattisesti estä palauttamista, m***a niiden yhteisvaikutus voi yksittäistapauksessa muodostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 tai 3 artiklan vastaisen riskin.

Lue koko analyysimme ja tutustu siihen, miten EIT arvioi haavoittuvuutta ja palautusriskiä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (myöhemmin EIT) ratkaisu M.H. v. Finland koski Afganistanin kansalaisen palauttamista Kabuliin ja sitä, olisiko maasta poistaminen altistanut hänet…

27/07/2026

Voiko pysyvän oleskeluluvan peruuttaa vain siksi, että yli viisi vuotta jatkunut työsuhde päättyi pian luvan myöntämisen jälkeen?

Bangladeshista Suomeen vuonna 2017 muuttanut henkilö valmistui Suomessa insinööriksi, työskenteli saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta ja sai pysyvän oleskeluluvan vuonna 2024. Kun työsuhde päättyi noin kaksi ja puoli kuukautta myöhemmin, Maahanmuuttovirasto katsoi hänen antaneen hakemuksessaan harhaanjohtavia tietoja. Seurauksena olivat pysyvän oleskeluluvan peruuttaminen, karkottamispäätös ja kahden vuoden maahantulokielto.

Insinööri kiistää johtopäätökset. Valituksen mukaan hänellä oli hakemushetkellä voimassa oleva toistaiseksi jatkuva työsopimus eikä tietoa työsuhteen tulevasta päättymisestä. Tapauksessa on kyse myös siitä, onko viranomainen arvioinut asian vastanäyttöä, perhesiteitä, terveydentilaa ja muita yksilöllisiä olosuhteita riittävästi. Asia on parhaillaan Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

OikeusArkisto seuraa asian etenemistä. Lue koko artikkeli ja kerro, missä kulkee viranomaisen epäilyn ja riittävän näytön välinen raja.

Bangladeshista Suomeen vuonna 2017 opiskelemaan ja työskentelemään muuttaneen henkilön oleskelulupa peruutettiin, Maahanmuuttovirasto määräsi hänet karkotettavaksi Bangladeshiin ja asetti kahden vuoden…

26/07/2026

Oikeus kuuluu kaikille.

OikeusArkisto on uusi suomalainen oikeudellinen verkkojulkaisu, joka seuraa lainsäädäntöä, tuomioistuinten ratkaisuja ja muita ajankohtaisia oikeudellisia kysymyksiä.

Tavoitteemme on tehdä oikeudesta ymmärrettävää ilman, että asioiden sisältöä yksinkertaistetaan liikaa. Julkaisemme analyyseja, uutisia ja taustoittavia kirjoituksia muun muassa rikosoikeudesta, työoikeudesta, perheoikeudesta, maahanmuutto-oikeudesta sekä korkeimpien tuomioistuinten ratkaisuista.

Seuraa sivuamme ja tutustu artikkeleihin:

Bangladeshista Suomeen vuonna 2017 opiskelemaan ja työskentelemään muuttaneen henkilön oleskelulupa peruutettiin, Maahanmuuttovirasto määräsi hänet karkotettavaksi Bangladeshiin ja asetti kahden vuoden maahantulokiellon. Henkilöstä käytetään nimitystä Insinööri tässä kirjoituksessa...