Pieni karanteenikirjakerho

Pieni karanteenikirjakerho Kirjallisuuspodcast

Kohtasimme kirjailija Hannele Mikaela Taivassalon kanssa sellaisena kaoottisena alkukesän päivänä, jolloin on liikaa kai...
17/06/2026

Kohtasimme kirjailija Hannele Mikaela Taivassalon kanssa sellaisena kaoottisena alkukesän päivänä, jolloin on liikaa kaikkea eivätkä ruumis ja mieli ole välttämättä aivan samassa tilassa.

Se oli siis täydellinen hetki keskustella ”todellisuuden” ja unen, ”terveyden” ja hulluuden rajamailla liikkuvasta, kehää kiertävästä, oudosti toiveikkaasta ja hirveän kauniista romaanista Insanatorium. (Kirjan kansikin on kaunis, suunnittelijana Sanna Mander)

Podcastissa on viime aikoina erityisen m***a kertaa noussut päällimmäiseksi ajatus romaanista esittämässä lisää kysymyksiä, uusia kysymyksiä. Diagnoosien, lokeroiden, voimauttavien mallikertomusten ja kovaäänisten vastausten maailmassa Insanatorium kyseenalaistaa kaiken, jopa itsensä. Elämä on ehkä. Ehkä?

Insanatorium on turvapaikka henkilöilleen, lukijalle ja myös kirjailijalle. Pitäisikö sieltä muka lähteä pois? Kuvaavatko ”unenomaisiksi” määritellyt taideteokset, kuten David Lynchin elokuvat, niinsanottua todellisuutta tarkimmin?

Kuuntele keskustelu kommenttien linkistä.

Jään pohtimaan näitä kysymyksiä ja antamaan uusien herätä kesän mittaan #. Taianomaista juhannusta ja kesäyön unelmia kaikille kuuntelijoille 🌸

hannele mikaela taivassalo

Tervetuloa pimeälle puolelle, meillä on keksejä. Kirjailija Anu Kaaja ja minä keskustelemme Anun upeasta romaanista Silu...
09/06/2026

Tervetuloa pimeälle puolelle, meillä on keksejä.

Kirjailija Anu Kaaja ja minä keskustelemme Anun upeasta romaanista Siluetinleikkaaja, sen vähintään kolmesta limittyvästä aika- ja kertomustasosta ja lähes kaikista (laskujeni mukaan 5-10) tekstityypeistä, mitä romaani on niellyt.

Anu Kaajan romaanit ovat aina ainakin minulle myös visuaalinen ja aistillinen nautinto. Jenni Saaren luoma ulkoasu tulkitsee ja tukee tekstin estetiikkaa. Jos aiemmat Kaajat ovat olleet rokokoon sirouden, ”kauniin turhuuden” ja sen pimeän kääntöpuolen läpitunkemia, Siluetinleikkaaja sukeltaa pidemmälle pimeään. Kuvataidehistoriassa siirrytään rokokoon vaaleista sävyistä 1800-luvun palatseihin ja niiden tummiin, raskaisiin ja kiehtoviin taideteoksiin. Tästä kaikesta ja mm. Belgiasta, kolonialismista, maailmasta ilman lapsia, symboliikasta ja naiviista kertojasta puhumme myös. Muun muassa. Ja tietenkin siluetinleikkaamisesta. Mustasta paperista paljastuu kohteen olemus näennäisen helposti.

Haluaisin antaa myös kotimaisen taidevinkin: minun luennassani Anu Kaajan kanssa samoissa maailmoissa ja esteettisten viitteiden parissa työskentelee vuoden 25 nuori kuvataiteilija Man Yau. Molempien työt ovat valtavan kauniita ja taidokkaasti toteutettuja, m***a kevyen alla on vakavia, kauheita aiheita, sortoa ja väkivaltaa.

Avaa (paksu sametti)verho ja kuuntele keskustelu kommenttien linkistä.

Kirjapuhe jatkuu Helsinki Litin jälkeenkin. (Vuoden ympäri.)Ensin puhutaan Tara Menonin kanssa hänen esikoisromaanistaan...
25/05/2026

Kirjapuhe jatkuu Helsinki Litin jälkeenkin. (Vuoden ympäri.)

Ensin puhutaan Tara Menonin kanssa hänen esikoisromaanistaan Upoksissa, suom. Kaisa Kattelus. Miten Menonin työ kirjallisuudentutkijana ja -opettajana Harvardissa vaikuttavat omaan kirjailijan työhön, ja päinvastoin? Onko Upoksissa sukua 1800-luvun romaanille?

Keskustelu Vincenzo Latronicon kanssa alkaa suunnilleen kohdasta 31 min. Hän kirjoitti Täydellistä-romaanin ”pandemia-kotitehtävänä” Georges Perecin Tavarat-romaanin ”päälle” ja siitä tulikin ihan oma, vapautunut ja yllättävä teoksensa. Leena Rantanen on suomentanut sekä Tavarat että Täydellistä! Puhumme mm. tavaroiden korvautumisesta ”täydellisillä kuvilla” ja niiden jatkuvalla toistolla, gentrifikaatiosta, politiikan pakenemisesta, kaupunkimyyteistä, ja pyrimme välttämään nostalgian ansaa!

Linkki mega-ekstra-speziale-jaksoon kommenteissa.

Kiitos

.latronico

Suuri ilo päästä keskustelemaan kiehtovan ajattelijan ja kirjailijan Kari Hukkilan kanssa! Keskustelun ytimessä on Hukki...
18/05/2026

Suuri ilo päästä keskustelemaan kiehtovan ajattelijan ja kirjailijan Kari Hukkilan kanssa!

Keskustelun ytimessä on Hukkilan toinen romaani Teidän musiikkinne, vaikka ensi kuulemalta saattaa vaikuttaa, että pääsemme siihen käsiksi vasta puolen tunnin kuluttua, m***a kaikki liittyy kaikkeen, etenkin kysymykseen miten kirjoittaa romaani aikana jolloin merkitysrakenteet, joihin romaani haluaa ripustautua, ovat romuttuneet. Teidän musiikkinne on yhtäaikaa sekä yhden päivän ja yhden paikan romaani että kauas historiallisesti ja alueellisesti katsova esseeromaani. Hukkila rakentaa tämän ajan romaania pitkän tradition päälle, Teidän musiikkinne juuret ovat espanjalaisessa, usein marginalisoitujen juutalaisten pakkokäännytettyjen kirjoittamissa pikareskiromaaneissa.

Nykylukijalle romaanin jatkuvan puheen virta ja spiraalimaisuus saattaa muistuttaa Thomas Bernhardista, m***a Teidän musiikissanne ei paasaa megalomaanikko monologiaan, vaan kertojan kautta monet äänet. Omat ja varastetut. Kuin musiikkiteoksessa konsanaan. Paljon radioteoksia kirjoittanut kirjailija tekee eron puhuttavaksi ja luettavaksi kirjoitetun tekstin välillä. Teidän musiikkinne on kirjoitettu itse kunkin luettavaksi.
Sivuamme tai vellomme myös seuraavissa aiheissa: historian lopun loppu, Ranskan ja Algerian suhde ja sen jatkuva vaikutus kansalaisiin, Oulipo-kirjailijaryhmä ja sen vaikutus Kari Hukkilan kirjailijuuteen, ”identiteettihässintä”, Samuel Huntingtonin ”kulttuurien konfliktin” tuhoisat jäljet kollektiivisessa maailmankuvassamme, sekä tietenkin muurahaisten arkkitehtuuri ja mitä voisimme heiltä oppia jos osaisimme.

Kanadalainen kriitikko Gregory Conway vertasi Kari Hukkilan juuri englanniksi ilmestynyttä esikoisromaania Tuhat ja yksi Refused-yhtyeen albumiin The Shape of Punk to Come: Hukkila näyttää mihin suuntaan romaani olisi voinut (paremmassa maailmassa) mennä. Ole sinä aikaasi edellä ja lue tämä suuri pohjoismainen nykyromaani ennen kuin muunkieliset ehtivät löytää sen! 😎
Linkki keskusteluun ja kirjan ostamiseen kommenteissa.

Täydellisesti kevätriehaa ja vappuisaa taistelumielialaa nostattamaan saapuu keskustelu uudenlaisesta poliittisesta roma...
30/04/2026

Täydellisesti kevätriehaa ja vappuisaa taistelumielialaa nostattamaan saapuu keskustelu uudenlaisesta poliittisesta romaanista ja yhteiskuntasatiirista!

Evelin Kaskin Hurmos on huikea suoritus esikoisromaaniksi. Toimittaja Torikka on sanalla sanoen hurmaantunut sen vauhdista ja varmaotteisuudesta. Hurmoksen maailma on just oikein överiksi vedetty lähitulevaisuuden kuvaus, minkä ansiosta se näyttää nykyhetken niin tarkasti. Hurmoksessa rakennetaan vauhdilla ”parempaa” maailmaa tai ainakin Eurooppaa, samalla kun jokainen ”menestyväkin” henkilö kärsii syvää yksinäisyyttä. Kuka täällä selviää, paitsi sitkeä torakka?

Osasin odottaa Evelin Kaskin esseiden perusteella hyvää ajattelua, m***a romaani vei multa silti jalat alta! Keskustelemme paitsi myöhäiskapitalismin todellisuudesta myös satiirin rakentamisen yksityiskohdista (mm. ihmisten nimet kantavat valtavaa viittausten määrää) ja esikuvista. Hurmoksessa vauhti kiihtyy niin tapahtumissa kuin kielessä. Miten kirjailija saa rakenteet nojaamaan eteenpäin luhistumatta? Ja onko meillä Yksilön Vastuun aikana tietä solidaarisuuteen ja joukkovoimaan?

Pkk-bingon pelaajille tiedoksi että mainittu! Mainitsen nyt tässä myös kaiken ansiokkaan aikalaiskirjallisuuden megateeman: ihmisen ikävä Toisen luo 🥰😳

Suurkiitos keskustelusta, Evelin! Toivottavasti päästään jatkamaan juttua myöhemmin!

Linkki kommenteissa.

Kirjailijan kuva Kaapo Kamu.
kask

16/04/2026

Kuuntelusuositus! 📣 Maija Sirkjärvi kertoo Pieni karanteenikirjakerho -podcastissa uutuusromaanistaan Kiinteistö.

Tästä kuuntelemaan! 👉 https://on.soundcloud.com/C8uh7df6KEYA6utDIo

Kiinteistössä liikutaan soveliaan ja sopimattoman välitiloissa niin konkreettisesti vauraalla omakotitaloalueella kuin päähenkilö Esterin rakkaudessa omaan veljeen. Kirja on tarkka kuvaus (keski)luokasta ja sen eri portaiden välillä lipsumisesta.

Sirkjärvi ja Taru Torikka keskustelevat jaksossa kielletyistä aiheista: kun kerran kaikki olemme niin kauhean liberaaleja, miksi samaan aikaan tuntuu vallitsevan uusmoralismin kulta-aika? Miksi tarkkailemme itseämme, suoritamme ja esitämme hysteerisesti Hyvää Elämää?

Miksi ”hyvä maku” on niin ahdas kehikko ja miksi osallistumme sen ylläpitämiseen ja rakentamiseen kaikin keinoin? Ja miksi kirjallisuus tuntuu edelleen vaaralliselta ja liian hankalalta keskiluokkaperformanssin välineenä?

Kiinteistö on nyt saatavilla painettuna ja äänikirjana! ✨

Vuorossa epämoraalinen kirjallisuuskeskustelu, kuuntele jos uskallat! 😎😳Maija Sirkjärven esikoisromaani Kiinteistö on ih...
15/04/2026

Vuorossa epämoraalinen kirjallisuuskeskustelu, kuuntele jos uskallat! 😎😳

Maija Sirkjärven esikoisromaani Kiinteistö on ihanalla tavalla yhtäaikaa häiritsevä ja nautinnollinen, aisteja ja mielen filosofiaan taipuvaista hämärää osaa kutkutteleva lukukokemus. Siinä ollaan soveliaan ja sopimattoman välitiloissa niin konkreettisesti vauraalla omakotialueella kuin päähenkilö Esterin rakkaudessa omaan veljeen. Se on tarkka kuvaus (keski)luokasta ja sen eri portaiden välillä lipsumisesta.

Puhumme kirjailijan kanssa kielletyistä aiheista: kun kerran kaikki olemme niin kauhean liberaaleja, miksi samaan aikaan tuntuu vallitsevan uusmoralismin kulta-aika? Miksi tarkkailemme itseämme, suoritamme ja esitämme hysteerisesti Hyvää Elämää? Miksi ”hyvä maku” on niin ahdas kehikko, ja miksi osallistumme sen ylläpitämiseen ja rakentamiseen kaikin keinoin? Ja miksi kirjallisuus tuntuu edelleen vaaralliselta ja liian hankalalta keskiluokkaperformanssin välineenä?

Kiinteistö rakentuu teemoista, joita Sirkjärvi on löytänyt mm. Broken Flowers - ja Five Small Pieces -elokuvista. Ja Vladimir Nabokovin ajattelusta. Romaani on hyveellisen mallikertomuksen vastakohta, se menee päin pimeitä puolia. Ja tekee sen tyylikkäämmin kuin hyvää makua toisintava somepostaus…

Linkki podcastiin kommenteissa.

Suurkiitos Maija Sirkjärvi!

”Studiossa” oli tungosta kun keskusteluun halusivat osallistua kriitikko, kirjailija Vesa Rantama, runominä (kertaa kaks...
18/03/2026

”Studiossa” oli tungosta kun keskusteluun halusivat osallistua kriitikko, kirjailija Vesa Rantama, runominä (kertaa kaksi?), epäilevä esseeminä ja minä-minä, ainakin 😎

Vesan kirjoitukset lyriikasta auttavat ujompaakin ”runouden lukijaa” (kuten esim. meikälikka) runon pariin. Ehkä siksi, että Runominän vuodessa luetaan yksittäisiä runoja ”runouksien” tai runokokoelmien sijaan. Vuodenkierto talvesta talveen rytmittää runominän assosiaatioketjuja. Esseistä itsestään tulee ehkä hiukan… runollisia?! Jokainen luku alkaa runolla ja sisältää paljon toisia runoja. Analyysi-paralyysistä kärsivä lukija (edelleen esim torikka) rentoutuu ja oppii.

Puhutaan modernismin elävästä perinteestä, runon trendeistä, runokilpailujen tyyppiosallistujista, kriitikon tehtävistä jne jne. Kuuntele ja ryhdy runolle! Suurkiitos keskustelusta ja kirjasta, Vesa ✨

Linkki kommenteissa.

Viikon vieraana kirjailija Tiina Rajamäki! Puhutaan Koulusta laitoksena, kollektiivisen mielikuvituksen temmellyskenttän...
10/03/2026

Viikon vieraana kirjailija Tiina Rajamäki! Puhutaan Koulusta laitoksena, kollektiivisen mielikuvituksen temmellyskenttänä, konkreettisina (tyyppi)rakennuksina, m***a ensisijaisesti hienona romaanina ja sen rakenteen runkona.

Koulussa on käytävä (heh) jokaisen. Toiset palaavat sinne aina. Koulu on uusia alkuja ja uniikki kokemus sen läpikäyneen yksilön elämässä, samalla yhteinen asia (josta on eniten mielipiteitä meillä joiden viimeiset kokemukset koulusta ajoittuvat vuosikymmenten taakse…), samalla se on ikuinen paluu. Jotain järkkyi koulun kyvyssä tehdä meistä sosiaalisia olentoja ensin digimanian seurauksena huipentuen pandemiaeristykseen. Onko Kouluun paluu mahdollinen? Ja onko nykykoululaisella oikeus tylsyyteen ja tyhjään tilaan, joista saattaa syntyä esim. luovuutta?

VAROITUS: Koulu on romaani, ei omaelämäkerrallimen tilitys tai koulutuspoliitttinen pamfletti. Siksi se saattaa saada lukijassa aikaan mm. ristiriitaisia ajatuksia ja outoja olotiloja! Lue ja kuuntele! Jos uskallat!

Kiitos loistavasta kirjasta ja keskustelusta Tiina ✨

Linkki profiilissa.

Sopivasti ennen tämänvuotisen Mikael Agricola -palkinnon ehdokkaiden julkistusta ehdit kuuntelemaan viiime vuonna palkit...
26/02/2026

Sopivasti ennen tämänvuotisen Mikael Agricola -palkinnon ehdokkaiden julkistusta ehdit kuuntelemaan viiime vuonna palkitun mestarikääntäjä Martti Anhavan ajatuksia. Palkinto tuli ansaitusti loistavasta, Otavan julkaisemasta Riivaajat-käännöksestä, m***a puhumme Dostojevskin rinnalla myös toisen suuren venäläiskirjailijan teosten kääntämisestä. Siltala julkaisi syksyllä laajan valikoiman Tšehovin novelleja (osuvalla) nimellä Onni.

Toimittaja Torikka on tapansa mukaan ihmeissään kääntäjän työn äärellä. Kuinka ammattilainen saa 1800-luvun Venäjän ja sen kielen näin nautinnolliseksi nykylukijalle? Anhava ei mystifioi, vaan valottaa miten homma hoidetaan. Kuuntele hersyvä keskustelu, ja ryntää lumimyrskystä huolimatta kirjakauppaan/kirjastoon parin tuhannen sivun klassikkotiiliskivihankinnoille!

Suurkiitos keskustelusta Martti Anhava!

Linkki podiin kommenteissa.

Osoite

Suvilahdenkatu 7
Helsinki
00500

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Pieni karanteenikirjakerho :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Pieni karanteenikirjakerho :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria