Katri Lilja

11/07/2026

Kesälomalla kannattaa aurinkopäivien lomassa käydä upeissa museoissa, kesäteatterissa ja-konserteissa. Se on mahdollisuus oppia uutta, ruokkia estetiikan nälkää ja ennen kaikkea tukea suomalaista kulttuuria ja sen tekijöitä ❤️ Itselläni on ollut Museokortti tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja se on ollut todella hieno hankinta. Se on myös upea lahjaidea niin nuorelle kuin vähän varttuneemmallekin käyttäjälle.

Ps. Jos jokainen suomalainen käyttäisi kulttuuriin 30 e/kk katettaisiin tällä koko Suomen kulttuuribudjetti. 🙂

11/07/2026

Uudessa blogikirjoituksessaan Koti kaikille -hankkeen Nana Laakkio, Laura Martinmäki sekä palveluasiantuntija Sari Välimäki Jyväskylän kaupungilta kirjoittavat hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana tehdystä työstä.

Koti kaikille -hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden väheneminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy siten, että vuonna 2027 Jyväskylässä olisi enintään 10 pitkäaikaisasunnotonta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti pitkäaikaisasunnottomat nuoret aikuiset, naiset sekä muut vähemmistöryhmät.

Lue koko blogi: https://www.hyvaks.fi/blogikirjoitukset/blogikirjoitus-koti-kaikille-hankkeen-ensimmainen-toimintavuosi-takana

10/06/2026

Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen laajenee nyt myös etä- ja puhelinvastaanotoille – ja tämä on iso askel kohti sujuvampaa hoitoa.
Kun hoitaja voi arvioida tilanteen, tehdä hoitosuunnitelman ja määrätä rajattuja lääkkeitä etänä, potilas saa avun nopeammin ja hoitoketjut lyhenevät. Tämä vahvistaa hoitotyön asiantuntijuutta, vähentää lääkärikuormaa ja parantaa palvelujen saavutettavuutta erityisesti arjen kiireellisissä tilanteissa, kuten virtsatieinfektioissa, iho-oireissa ja pitkäaikaissairauksien seurannassa. Etävastaanotot eivät korvaa kasvokkaista hoitoa silloin kun sitä tarvitaan – m***a ne tuovat hoitoon ketteryyttä, turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta koko maassa.

Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden saaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt voivat jatkossa määrätä lääkkeitä myös etä- ja puhelinvastaanotoilla. Asetusmuutos tulee voimaan 8.6.2026.

Lääkkeenmääräämisen edellytykset ja rajattuun lääkkeenmääräämiseen kuuluva lääkevalikoima säilyvät ennallaan.

Muutos tukee sujuvampaa työnjakoa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja on osa Hyvän työn ohjelmaa, jolla vahvistamme sote-alan henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta.

***
I fortsättningen ska sjukskötare, hälsovårdare och barnmorskor som fått specialistkompetens för förskrivningsrätt kunna förskriva läkemedel såväl vid en mottagning på plats som via distans- och telefonmottagningar.

Förutsättningarna för förskrivning av läkemedel och det läkemedelsutbud som hör till begränsad förskrivningsrätt förblir oförändrade.

09/06/2026

Hyvaksin valtuusto kokoontui tänään tärkeiden päätösten äärelle.
Kokoomuksen ryhmässä teemme työtä sen eteen, että palvelut toimivat, arki sujuu ja päätöksenteko on vastuullista ja tulevaisuuteen katsovaa.

Kesä on hyvä hetki pysähtyä, hengittää ja kerätä voimia syksyn työrupeamaan.
Kokoomuksen valtuustoryhmä toivottaa kaikille valoisaa, turvallista ja levollista kesää — yhdessä rakennamme hyvinvoivaa Keski-Suomea.

21/05/2026

Niin iloinen oman kotikaupunkimme menestyksestä. Ilman pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä emme voi rakentaa menestyvää Suomea. Toivon, että Jyväskylä saa ansaitsemansa huomion edelläkävijä kaupunkina, josta haetaan mallia niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Onnea Jyväskylä 💙 koulutuksen ja liikunnan kaupunki.

Huikeita uutisia: Jyväskylä jatkaa suurten kaupunkien ykkösenä vasta julkaistussa Yrittäjien kuntabarometrissa!🎉🎉

Valtakunnallisella kyselyllä mitataan, miten kunnat ovat paikallisten yrittäjien mielestä onnistuneet edistämään yrittäjyyttä. Kuntabarometrissa palkitaan parhaat kunnat eri kokoluokista.

Jyväskylä oli paitsi yli 100 000 asukkaan kaupunkien ykkönen, myös paransi kokonaisarvosanaansa ja nousi tänä vuonna yli 50 000 asukkaan kuntien kolmen kärkeen.

https://hubs.ly/Q04hhW1P0

24/04/2026

Keski-Suomessa jouduttiin hiljattain vastentahtoisesti päätöksen eteen, joka tuntuu täysin käsittämättömältä: vapaaehtoisilta sydäniskuriryhmiltä kiellettiin hälytysten vastaanottaminen, vaikka nämä ryhmät ovat vuosien ajan pelastaneet ihmishenkiä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Päätös ei koske vain Keski-Suomea – se uhkaa koko Suomen maallikkoelvytysjärjestelmien tulevaisuutta.

Joka päivä kahdeksan suomalaista saa sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Selviytyminen riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti elvytys ja sydäniskurin käyttö voidaan aloittaa. Ambulanssi ei aina ehdi ajoissa – etenkin maaseudulla. Juuri siksi vapaaehtoiset ovat olleet korvaamaton osa turvallisuutta.

Päätös jouduttiin tekemään Lupa- ja valvontaviraston tulkinnan vuoksi, jossa vapaaehtoisten hälyttäminen katsottiin lainvastaiseksi, koska toiminta muistuttaa virallista ensivastetta. Lopputulos? Toimiva, ihmishenkiä pelastanut malli pysäytettiin byrokratian vuoksi.

Sydänliitto on tehnyt pitkään työtä vapaaehtoisten ryhmien kanssa ja on ottanut kantaa päätökseen. Liitto on aiheellisesti huolissaan päätöksen vahingollisuudesta koko Suomelle. Ruotsissa maallikkoelvyttäjäverkostossa on 250 000 vapaaehtoista, ja Tanskassa hätäkeskus hälyttää maallikkoauttajia koko maassa. Meillä kuljetaan nyt päinvastaiseen suuntaan – ja se on vaarallista.

Tämä ei ole ideologinen kysymys. Tämä on potilasturvallisuutta. Tämä on maaseudun elinvoimaa. Tämä on inhimillisyyttä.

Kun sydän pysähtyy, jokainen minuutti ratkaisee.Byrokratia ei saa olla esteenä sille, että apu ehtii ajoissa.

Suomeen tarvitaan selkeä, lainmukainen malli vapaaehtoisille maallikkoauttajille – ei kieltoja, jotka vaarantavat ihmishenkiä.

13/03/2026

Muistoista tuli vastaan 13.3.2016 Keski-Suomen sairaanhoitajat ry:n sivulle kirjoittamani teksti. Tänään sen sisältö on ajankohtaisempi ja ehkä jopa kipeämpi kuin tuolloin sitä kirjoittaessani:

"Sairaanhoitajana ja äitinä ajatukseni ovat tänään 13.3. Talvisodan loppumisen päivänä kodeissa, joista puolisot ja pojat lähetettiin puolustamaan isänmaatamme tietoisina, ettei kotiin paluusta tai jälleen näkemisestä ollut varmuutta. Sodan aiheuttamat muutokset tulisivat vaikuttamaan elämäämme ja maailmaamme vuosikymmeniä välittöminä ja välillisinä vaikutuksina.

Ajatuksissani ovat sodan ajan puolustusvoimissa palvelleet 5500 sairaanhoitajaa. Pääosa heistä oli määrätty siirtymään puolustusvoimiin lääkintätehtäviin. Sairaanhoitajat olivat jo uransa alkuvaiheessa sitoutuneet lähtemään heille määrättyihin tehtäviin sodan uhatessa.

Lokakuussa 1939 voimaan astunut laki työvelvollisuudesta määritti lääkintähallituksen viranomaiseksi, joka valmisteli ja määräsi lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja sairaanhoitajien sodan ajan tehtävät. Sairaanhoitajatoimisto vastasi käytännössä sairaanhoitajain sijoittamisesta yhteistoiminnassa Päämajan lääkintäosaston kanssa.

Perheellisille sairaanhoitajille määräys siirtyä mahdollisesti toiselle paikkakunnalle sotilassairaalaan oli ongelmallinen. Yleensä mies oli saanut määräyksen astua palvelukseen. Jotkut perheet ratkaisisvat ongelman viemällä lapset isovanhempien luokse hoitoon.

"Sairaanhoitajat tekivät omaa ammattityötään ylihoitajina, osastonhoitajina, sairaanhoitajina, yhteyshoitajina ja laboratorio- ja röntgenhoitajina sotasairaaloissa, kenttäsairaaloissa, sairasjunissa, merivoimien, ilmavoimien, kotijoukkojen, linnoitustyömaiden ja sotilashallintoalueiden sairaaloissa ja sairastuvissa, bakteriologisissa laboratorioissa ja veripalvelussa, puolustuslaitoksen hyväksi toimivissa teollisuuslaitoksissa, sotavankisairaaloissa, saksalaisten sotasairaaloissa Suomessa ja suomalaisten tuberkuloosia sairastavien sotilaiden hoidossa Saksassa ja Sveitsissä.

Hoito merkitsi sairaanhoitajille elämistä voimakkaan kärsimyksen keskellä. Työ vaati henkistä vahvuutta, sillä kuolman läheisyys oli läsnä. Sairaanhoitajat joutuivat koko ajan muuttuviin tilanteisiin, yllätyksellisiin tehtäviin ja kuolemanvaaraan ja siksi heiltä vaadittiin valmiutta tehdä nopeita tilannearviointeja ja toimia muuttuneissa oloissa. Hoidon päämäärä oli sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen." (Ritva Vrtanen 2005)

Talvisodan aikana rintamatyössä kaatui 12 sairaanhoitajaa.

Tänään toivon meille viisautta ja ehdotonta tahtoa siihen, ettei sotia tarvitsisi enää koskaan käydä. Maailmalla oleviin kriiseihin ja niiden hillitsemiseen tarvitsemme inhimillisyyttä sekä ihmisarvon kunnioittamista.

Nöyränä historiaamme muistellen

Katri Lilja"