Martinmäki Heli SDP

04/08/2025

Anna Sievinen HS on kirjoittanut tärkeän artikkelin neurokirjon eri muodoista. Normaaliuden raja on veteen piirretty ja meidän kaikkien on silloin tällöin hyvä pysähtyä miettimään suhtautumistamme ympärillämme olevien ihmisten kenties omasta mielestämme outoon tai vaan erilaiseen tapaan toimia ja kokea tilanteet, joissa olemme.

4.8. 18:00
Tiivistelmä:
Neurovähemmistöjen kyvyt tulisi valjastaa paremmin käyttöön työelämässä, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.
Autismikirjolla ja muilla neurovähemmistöillä on usein kyky ajatella uudella tavalla ja kyseenalaistaa normeja.
Tutkija Asmo Marttila toivoo, että ihmiset hyväksyttäisiin työpaikoilla sellaisina kuin he ovat.
Monimuotoinen työyhteisö tuottaa paremmin uusia ideoita kuin homogeeninen, muistuttaa Huotilainen.

Neurovähemmistöjä tulisi arvostaa työelämässä enemmän, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. Autismin kirjolla oleva Asmo Marttila on huomannut, että virheelliset ennakkoluulot elävät yhä.

23/07/2025

Istun pankin asiakaspalvelussa, jotta saan lopetettua tyhjän tilini. Minulla oli edesmenneen näkövammaisen äitini tilin käyttöoikeus ja siihen hankittu käyttötunnus, jolla hoidin myös omia tilejäni, nyt ne eivät toimi.?Onneksi olen eläkkeellä, sillä tänne pääsee vain kolmena päivänä viikossa klo 10-12. Onneksi myös järki, jalat, kuulo ja näkö vielä toimivat, sillä muuten olisin itsekin muiden avun varassa. Näin ihmisystävällisesti toimii nykymaailma.

23/06/2025

Kun katsot seuraavan artikkelin Tampereelta, jossa ratikka on perustettu vankalle moreenimaalle, saatat minun kanssani ihmetellä, kuka haluaa raitsikan Turun saviselle, aina painuvalle, maaperälle??

Aamulehti 23.6.2025
Sari Rautanen
10:47
Moro, Hämeenkatu

HÄMEENKADUN kiveykseen on muodostunut vaurioita. Rikkoumakohtia on kilometrin pituisella kadulla lukuisia.

Pahiten kiveys on irtoillut ja painunut Raatihuoneen kohdalla, mistä lukija lähetti Morolle kuvan. Kaikkiaan vauriopaikkoja on Hämeenkadulla ainakin kahdeksan ja ne sijaitsevat kadun läntisessä osassa.

19/06/2025

Otin kokeeksi Aamulehden ja pidän päätoimittajan tyylistä. Näillä toiveikkailla ajatuksilla toivotan kaikille hyvää juhannusta ja parempaa tulevaisuutta🇫🇮

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000011306421.html
Ote kirjoituksesta:
Visio menestyvästä Suomesta -sarjan aloittaneessa artikkelissa tamperelainen tulevaisuuden tutkija Mikko Dufva antaa hyvän neuvon, joka sopii niin yksittäisen ihmisen elämään kuin politiikan isoihin ongelmiin: uhkakuva kannattaa paloitella sellaisiin osiin, että niille pystyy tekemään jotain. Elefantti siis syödään pala kerrallaan.

Esimerkki: Yksi jo käsillä oleva uhkakuva on se, miten demokratioiden käy. Tähän lääke voi olla, että vahvistetaan demokratiaa tietoisin toimin muun muassa lainsäädännöllä sekä kansalaistoiminnan ja vapaan median toimintaedellytyksistä huolehtimalla.

TOINEN tulevaisuuden uhkakuva on sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautuminen. Saammeko yhä hoitoa, kun sitä tarvitsemme?

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo muistuttaa visiosarjassamme, että hyvinvointialueuudistus on kaikkine puutteineenkin askel ehdottomasti parempaan suuntaan aiemmasta, pirstaloituneesta järjestämisvastuusta.

Nyt pitäisi vain ottaa härkää sarvista ja viedä uudistus loppuun myös rahoituksen osalta. Kun rahoitus on saatu järkevälle pohjalle, helpottuu muidenkin sote-ongelmien ratkaisu.

Hiilamon mielestä terveyspalvelujen järjestämisen kokonaisuutta pitäisi tarkastella edelleen. Onko järkevää pitää näin pienelle kansalle yllä julkista terveydenhuoltoa, työterveyshuoltoa ja vielä opiskelijaterveydenhuoltoakin?

Askelia parempaan suuntaan on otettu myös esimerkiksi siinä, että suomalaiset ovat nyt maahanmuuttomyönteisempiä kuin koskaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas näkee sen oleellisena taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.

Piispa Mari Leppänen puolestaan rakentaisi nuorten hyvinvoinnin tukemiseen samankaltaisen kansallisen mallin, joka meillä on jo kriiseihin varautumisessa. Onhan nuorten hyvinvointiin satsaaminen ikään kuin pitkäaikainen investointi Suomen eteen.

TÄSSÄ muutama vinkki päättäjille siitä, millaisiin asioihin voisi tarttua, jos haluaa lisätä suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Lista ei ole täydellinen, m***a jostain pitää aloittaa.

Näitä on hyvä pohtia vaikka tulevana Suomen lipun juhlapäivänä. Suomi ja suomalaiset ovat tulevaisuudenuskonsa ansainneet.

Nuoruus 90-luvun laman keskellä oli lastenleikkiä verrattuna nykynuorten tilanteeseen. Vaikka rahaa ei ollut, oli toivoa sitäkin enemmän.

18/06/2025

Olin (18.6.2025) kuuntelemassa entisen kollegani Heli Ketovuoren väitöstilaisuutta Helsingin yliopistossa. Hän väitteli hyvin ajankohtaisesta aiheesta:

Inklusiivisten arvojen ilmeneminen perusopetuksessa
Koko teos luettavissa:
http://hdl.handle.net/10138/596756

Kun inkluusioon selkeästi uuden lainkin myötä pyritään, se ei saisi jäädä kuntien budjettivajeen vuoksi häpeälliseksi säästökeinoksi. Valtio ei valitettavasti auta kuntia korvamerkitsemällä vihdoin koulutusrahoja tarkoitettuihin kohteisiin.
Pidän myös valitettavana, että näin tärkeä uudistus tehdään ilman opettajankoulutuksen perusteellista uudistusta. Oikea järjestys olisi ollut aloittaa tästä: aineenopettajien ja ammattikoulujen opettajien kasvatustieteen opiskelua tulee selvästi lisätä. Jokainen opettaja on kasvattaja. Kaikki peruskoulun opettajat tarvitsevat koulutusta ja kokemusta yhteisopettajuudesta ja kielitietoisesta opettamisesta.

Koulutusasteiden opettajat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle tarvitsevat nyt nopeasti uuden lain toteutukseen ohjaavan lisäkoulutuksen.

Seuraavassa ote väitöskirjan tiivistelmästä, josta voi lukea, mitkä muut seikat vaikeuttavat inkluusion toteuttamisen kouluissa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että inklusiivisten arvojen kirjaukset ovat niukkoja perusopetuksen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, eikä haastateltavien puheessa havaittu positiivinen suhtautuminen inkluusioon toteutunut oppilaiden arjessa. Valtakunnan tason heikot kirjaukset yhdessä korvamerkitsemättömän rahoituksen kanssa antoivat kuntatason toimijoille laajan vapauden määritellä inklusiivisten arvojen painotuksia ja toimeenpanoa. Kunnissa arvoja tulkitsevat ja implementoivat opettajien ja rehtoreiden ohella viranhaltijat ja vallassa olevat poliitikot. Heidän päätöksentekonsa joko mahdollistaa tai estää arvojen toteutumisen lasten arjessa. Valitettavan usein rehtoreiden ja opettajien työ edellyttää kompromisseja suhteessa oppilaiden tuen toteutukseen ja inklusiivisten arvojen huomioimiseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella on mahdollista päätellä, että inklusiivisten arvojen implementointi edellyttää selkeää valtakunnallista koulutuspoliittista ohjausta, korvamerkittyä rahoitusta sekä inkluusion käsitteen ja toteutuksen selkeyttämistä. Inkluusion käsitteen ja arvojen parempi ymmärrys sekä implementoinnin konkretisointi mahdollistaisivat kuntatason toiminnan painopisteen siirtymisen inklusiivisten arvojen tulkinnasta niiden aiempaa selkeämpään toteutukseen. Tutkimuksen tuloksia on mahdollisuus hyödyntää sekä peruskoulun inkluusiota tukevien ratkaisujen kehittämisessä että inkluusion esteiden tunnistamisessa.

18/06/2025

Tawar Salari on kirjoittanut tänään Turun Sanomiin tärkeän kirjoituksen yrityksestä kaventaa aborttioikeutta Suomessa

13/06/2025

TS:Perjantai, 13. kesäkuuta 2025
|sivu 9:
Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vähentänyt koulupudokkuutta
Eniten pudokkaita on ammattikouluista.

Kirjoitin maaliskuussa 2019 HS:iin mielipidekirjoituksen, joka tulee mieleeni nyt, kun ammattikouluun “armosta” päässeet valmistuvat - tai sitten ei - ja mietitään missä meni metsään?

Nyt on korkea aika panostaa koulupudokkaisiin! Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta mielenterveyspotilaaksi puutteellisen tuen vuoksi! Söikö ilmainen koulu kaikille 18 vuotiaaksi saakka, rahat heikoimpien tarvitsemasta tuesta? Eikö yhä ole kaikkein tärkeintä, että ihan jokainen saa vähintään sellaisen peruskoulutuksen, jolla kykenee pärjäämään työelämässä. Vaikka ei jaksaisi hakeutua jatko-opintoihin heti 18-vuotiaana, niin ehkä muutaman vuoden jo töitä tehtyään.

11/06/2025

Olisi jo korkea aika saada valmiiksi ja käytäntöön laki kaikille yhteisestä katsomusaineesta! Miten turhauttavaa kunnissa taistella pienistä opetuksen määrärahoista ja tuhlata niitä uskonnon pienryhmiin

29/05/2025

Minulta kysyttiin, miten ratikkaan käytettävä raha voi vaikuttaa hoitotakuuseen? Eri budjetithan hyvinvointialueella ja kaupungilla on. Jos Turku tekee päätöksen, jota valtio isosti tukee, se on pois hyvinvointialueilta. Reiluus tulee siitä, mihin sekä valtio että kunnat verorahansa käyttävät. Kannattaako valtion tukea tätä hanketta, jossa Turku ottaa monella tavalla ison riskin?

28/05/2025

Kuuntelin juuri äsken HSvision https://www.hs.fi/visio/art-2000011254796.html todella tärkeän artikkelin ja mietin, että uusien kuntapäättäjien pitäisi lukea nyt talousuutiset tarkkaan, jotta voisimme pitää kiinni lupauksistamme pienentää luokkakokoja, pitää jokainen mukana, huolehtia hoitotakuusta… Säälin tällä hetkellä vantaalaisia päätöksestään panostaa ratikkaan.

Sijoittajat vaativat yhä korkeampaa tuottoa valtionlainoista. Jos korkojen nousu jatkuu, sillä voi olla dramaattiset seuraukset koko taloudelle, kirjoittaa HS Vision toimittaja Alex af Heurlin.

26/05/2025

Penni Pietilän väitöskirja esittää vakavan syytöksen koulutustamme kohtaan:
Väitöskirjan tekijä PENNI PIETILÄ väittää, että toisen asteen koulutus nykymuodossaan syventää yhteiskunnan jakolinjoja.
Yksi Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää.
Ylen sivulla: Penni Pietilä istui sadalla ammatti­koulun äidin­kielen tunnilla ja järkyttyi tasosta – sivistys siivottiin pois

25/05/2025

Turkulaiset vanhemmat keräävät nimiä kuntalaisaloitteeseen, jossa pyydetään Turkua vastaamaan erittäin tärkeisiin kysymyksiin. Minä todella toivon, että uudet päättäjät vaikeassa taloudellisessa tilanteessa osaisivat priorisoida kunnan rahoituksen lasten ja nuorten hyväksi ja vanhemmat saisivat vastaukset, joissa näkyy uuden valtuuston lupaama kaupungin muuttunut suunta!

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/43312?fbclid=IwY2xjawKe3XdleHRuA2FlbQIxMQABHjw8h2ZQXu8HEgk-HsB6zDUMDD2PiSTZyxNqDtnu9B0t2AR15oP-6Mki12v4_

”Me vanhemmat vaadimme:

Selvitystä, miten valtion Turulle kohdentamat 2,2 miljoonaa euroa oppimisen tukeen ollaan käyttämässä?
• Selvitystä miten nykyiset tehostetun ja erityisen tuen oppilaat on otettu huomioon 1.8.2025 voimaan astuvassa uudistuksessa ja miten otetaan huomioon erilaiset oppijat?
• Selvitystä siitä, miten käytännössä toteutetaan ryhmäkohtaisten tukitoimien lisäksi oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin – osin pienryhmissä tai kokonaan pienluokissa, ja miten taataan tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä oikeus lähikouluun.
• Julkiseksi koulukohtaiset tiedot oppilasmääristä ja henkilöstöresursseista.
• Selvitystä, miten varmistetaan opiskelurauha ja riittävä tilamitoitus luokissa?”

Oppimisen tuen lakiuudistus astuu voimaan 1.8.2025. Uudistuksessa painottuvat ennaltaehkäisy sekä oppilaiden oikeus opiskella omassa lähikoulussaan. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa jokaiseen opetusryhmään oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja se, että kaikki oppilaat saava...