11/07/2026
YLEISIN VIRHE TUHOLAISTORJUNNASSA? đ§đȘČ
Valtaosalta puuttuu ymmĂ€rrys mitĂ€ tuholaistorjunnassa oikeestaan haetaan takaa đ Torjunnan koko ideana on siis puuttua tuholaisten elinkaareen ja ottaa torjunnassa huomioon tuholaisten lisÀÀntymisrytmi.
â ïž Jos elinkaarta ei ymmĂ€rrĂ€, tekee torjunnassa todennĂ€kösesti ratkasevanlaatuisia virheitĂ€. Ja sit alkaaki helposti tuntua siltĂ€ ettei ötököistĂ€ pÀÀse millÀÀn eroon.
đđđ
KÀydÀÀs ihan aluks lÀpi eri tuholaisten elinkaaret ja lopuks vielÀ niiden vaikutus torjuntatapaan ja -tehokkuuteen:
đȘČ RipsiĂ€isen elinkaari:
- Yksi tuholainen voi elÀÀ noin 1-3 kk, lÀmpötilasta riippuen.
- Naaras munii 30-300 munaa 4-5 viikon mittaisen aikuisuutensa aikana.
- Munasta aikuiseksi vain 10 pÀivÀÀ lÀmpimissÀ olosuhteissa. Tai viileÀmmÀssÀ jopa reilun kuukauden.
đȘČ Vihannespunkin elinkaari:
- Yksi tuholainen elÀÀ noin 4 viikkoa
- Naaras munii joka pĂ€ivĂ€ 10-20 munaa, yhteensĂ€ 80â120 elĂ€mĂ€nsĂ€ aikana.
- Kuoriutuvat 3-15 pÀivÀn kuluttua munimisesta.
đȘČ Kilpikirvan elinkaari:
- Aikuiset naaraat elÀvÀt noin 3 kuukautta.
- Naaras munii ruumiinsa pinnalle jopa satoja munia jotka kuoriutuvat joidenkin vuorokausien sisÀllÀ.
- Munat kehittyvÀt n. 3-3,5 kuukaudessa aikuisiksi.
đȘČ Kirvan elinkaari:
- Naaraat elÀvÀt 25 pÀivÀÀ.
- Jopa 80 uutta kirvaa yhtÀ naarasta kohden.
đȘČ HarsosÀÀsken elinkaari:
- Aikuiset yksilöt elÀvÀt noin viikon. Koko elÀmÀnkaari on 3-4 viikon pituinen, lÀmpötilasta riippuen.
- Munii kosteaan maahan jopa 300 munaa.
- Toukat ilmestyvÀt 4-6 pÀivÀn kuluttua munimisesta ja syövÀt kasvin juuria koko kaksiviikkoisen elÀmÀnsÀ ajan. Kotelovaihe kestÀÀ 3-4 pÀivÀÀ, jonka jÀlkeen nuoret aikuiset jÀttÀvÀt maaperÀn ja aloittavat uuden sukupolven.
đđđ
MITEN TUHOLAISTEN ELINKAARI VAIKUTTAA TORJUNTAAN?
Jos me torjutaan esimerkiks ripsiÀisiÀ, joiden munien kuoriutumiseen menee aikaa jopa reilu kuukausi, niin meidÀn tÀytyy varmistaa ettÀ torjuntatoimet kattaa vÀhintÀÀnkin 1,5-2 kuukauden ajanjakson. Niin kauan ettÀ viimeisetkin munat on kuoriutuneet ja joutuneet sitten joko torjuntahyönteisen syömiksi, tai kasviin toistuvasti suihkutellun myrkyn tappamiksi.
KesÀllÀ tuholaisten lisÀÀntyminen on nopeampaa kuin talvella ja siksi talvisin ripsiÀisten torjunta voikin tuntua pitemmÀltÀ operaatiolta kuin kesÀllÀ. Talvella ripsiÀisen toukat voi ilmestyÀ kasveihin vasta 1,5-2 kk jÀlkeen siitÀ kun bongasit ensimmÀisen aikuisen ripsiÀisen. Toisaalta asiaa voi samaan aikaan ajatella myös pÀinvastoin: kesÀllÀ tuholaiset lisÀÀntyvÀt ja leviÀvÀt nopeammin.
â ïž Jos torjuntatoimet, eli esimerkiks myrkytyksen tai torjuntahyönteiset jĂ€ttÀÀ TOISTAMATTA kerta toisensa jĂ€lkeen tarpeeks pitkĂ€lle ajanjaksolle, tuholaisista ei pÀÀse eroon. Uudet munat vaan kuoriutuu taas koska torjunta jĂ€i AJALLISESTI KESKEN.
đ đđ
BIOLOGINEN TORJUNTA HYĂNTEISILLĂ đȘČ
Jos ostat torjuntahyönteisiÀ niin sun tÀytyy ymmÀrtÀÀ ettÀ ne tekee työn omaan tahtiinsa. SiinÀ menee aikaa ja rahaa, ja siihen sun on sitouduttava.
TorjuntahyönteisillÀkin on oma elinkaari. Ne kuolee kans aikanaan pois (noin kuukudessa tai muutamassa). Ja niiden teho perustuukin toistoon. Sun on sitouduttava ostamaan torjuntahyönteisiÀ kerta toisensa jÀlkeen lisÀÀ. Ne ei toimi sellasena kertaostoksena, nopeana taikaiskuna niinku myrkyt, vaan niitÀ tÀytyy ostaa lisÀÀ kuukauden tai muutaman vÀlein. Useamman kuukauden, ehkÀ jopa vuoden ajan. Niin pitkÀÀn ettÀ tuholaiset on varmasti selÀtetty.
đđđ
MYRKYTYKSESTĂ: KERTAUS ON OPINTOJEN ĂITI
1. Myrkyt ei tehoa kaikille tuholaisille (esim. vihannespunkille), joten selvitÀ ennen myrkytystÀ mikÀ myrkky on millekkin ötökÀlle paras mahdollinen. Ja muista ettÀ kaikki tuholaiset ei vaadi myrkkyÀ. Esimerkiks kirvat lÀhtee helposti ihan vaan muutamalla vesipesulla ja harsosÀÀsket pelkillÀ liima-ansoilla + mullan kevÀtkÀsittelyllÀ (pakastus/sulatus/pakastus -metodi).
On myös olemassa tuholaisia tukehduttavia, myrkyttömiÀ suihkeita ja mm. kasteluveteen lisÀttÀviÀ sieniÀ (Beauveria bassiana -sieni).
2. Myrkky (tai muu suihke) suihkitaan sÀÀstelemÀttÀ sitÀ: kaikkien lehtien molemmat puolet + varret kauttaaltaan mÀrÀksi.
3. Myrkyn teho loppuu 7-14 pÀivÀn sisÀllÀ (kÀytetystÀ myrkystÀ riippuen), joten myrkytys tÀytyy uusia ennen kuin sen teho laskee. On ratkaisevan tÀrkeÀÀ toistaa myrkytys tarpeeksi m***a kertaa tuhohyönteisen elinkaaren mukaan.
PyretriiniÀ suihkitaan 7 pÀivÀn vÀlein. AsetamipridiÀ ja flupyradifuronia 7-14 pÀivÀn vÀlein.
4. Vaikka kaikissa kasveissa ei nÀy tuholaisia, myös ne kaikki muutkin on tÀrkeetÀ myrkyttÀÀ. Tuholaiset on mestareita leviÀmÀÀn ja piiloutumaan. MyrkytÀ kaikki kasvit kerralla. VÀhintÀÀnkin kaikki samassa huoneessa olevat.
5. Hoida myrkytys kerralla kunnolla! Teet itselles karhunpalveluksen. Jos myrkytyksen hoitaa "vÀhÀnkÀÀn sinne pÀin", tuholaiset kykenee luomaan vastustuskyvyn myrkylle pitkittyneen myrkytysoperaation seurauksena. Ja sit niistÀ vasta onki vaikeeta pÀÀstÀ eroon.
đđđ
YhdellĂ€ myrkytyskerralla tai yhdellĂ€ satsilla torjuntahyönteisiĂ€ voi hyvĂ€llĂ€ tuurilla pÀÀstĂ€ tuholaisista eroon. M***a se on todella epĂ€todennĂ€köistĂ€ jos tuholaisia on vĂ€hĂ€nkÀÀn enemmĂ€n kasveissa. PitkitĂ€t vaan torjuntaoperaatiota jos yritĂ€t sÀÀstellĂ€ rahaa tai et vaan yksinkertasesti halua/jaksa myrkyttÀÀ enÀÀ uudelleen. Mielummin varman pÀÀlle kuin katua jĂ€lkeenpĂ€in ja pitkittÀÀ prosessia turhaan, eikö? Sano mun sanoneen: kun alat torjuntapuuhiin, tee se kerralla kunnolla alusta loppuun đâïž
P.S. Tuholaisten lisÀÀntymisen hidastamiseksi kannattaa (mahdollisuuksien mukaan) laskea lÀmpötila alle 20° ja nostaa ilmankosteus yli 60%. TÀmÀ hidastaa etenki vihannespunkkien lisÀÀntymistÀ.
Toivottavasti tĂ€stĂ€ oli apua â€ïž
LĂHTEET:
https://www.canna.fi/taxonomy/term/86
https://kauppapuutarhaliitto.fi/wp-content/uploads/2018/12/9-Koristekasvien-kilpikirvat.pdf
https://tarhurinapu.fi/kasvintuhoojat/
Aikuinen sienisÀÀski on pieni musta kĂ€rpĂ€nen, pituudeltaan n. 3â4 mm. Tuholaiset ja taudit HarsosÀÀsket - Tuholaiset ja taudit