Poesia

21/08/2025

Runoalue on auki Tekstin talolla!

Tule selaamaan ja löytämään uutta ja vanhempaa runoutta Poesialta ja muilta kustantamoilta. Tarjolla harvinaisen kattava ja kiinnostava valikoima!

Poesialaiset päivystävät tiskin takana Runokuun loppuun eli sunnuntaihin asti joka päivä klo 15 alkaen aina iltamyöhään.

Tervetuloa – täällä me olemme! 👋📚

21/08/2025

Poesiavihko 49 on ilmestynyt ja suuntaa juuri nyt tilaajille! 🌿✨

Tractatus Philosophico-Poeticus on tanskalaisen Signe Gjessingin elegantti runoelma, joka ottaa muodolliseksi lähtökohdakseen Ludwig Wittgensteinin filosofisen klassikon, m***a suhtautuu epäillen sen järkähtämättömiin väitelauseisiin. Gjessing haastaa Wittgensteinin alkuperäisteoksen rakenteet kääntämällä ne kohti kokemuksellista epävarmuutta. Mitä tapahtuu, kun kieli alkaa liukua loogisten rakenteiden reunoilta kohti toiseutta, haurautta ja outoutta?

Kuulaan runoelman on tanskasta suomentanut tutkija ja kääntäjä Sami Sjöberg, joka on myös kirjoittanut vihkoon teoksen filosofista pohjaa avaavat jälkisanat.

Gjessing ei selitä maailmaa, vaan kysyy, miten siitä ylipäätään voi puhua. Teos rakentuu tarkkaan muotoilluista säkeistä, jotka liikkuvat väitteen, lyyrisyyden ja hiljaisuuden rajamailla. Sen äänessä yhdistyvät terävä tietoisuus ja lapsenomaisuus, joiden ansiosta kieli lakkaa tottelemasta ja alkaa ajatella itse.

🖊️ Signe Gjessing (s. 1992) on arvostettu tanskalainen runoilija, jonka tuotanto liikkuu filosofian, runouden ja aistimellisen ilmaisun rajapinnoilla.

Vihkon kannen on suunnitellut Petra Vallila.

👉 Tilaa vihko tai liity Poesiavihkojen kestotilaajaksi: poesia.fi/teokset/poesiavihkot-kestotilaus/

🍀 Poesiavihkot on vuonna 2015 perustettu julkaisusarja, joka keskittyy kirjaa pienempiin kirjallisiin kokonaisuuksiin.

20/08/2025

”Lukijat vastaavat siihen, mitä kirjoittajat heiltä vaativat. Jos kirjoittajat lakkaavat vaatimasta, myös vaikean kirjallisuuden hahmottamisen kyvyt, lukemisen nautinnot ja poikkeuksellinen tieto, joka liittyy vaikean lukemiseen, alkaa vääjäämättömästi surkastua."

Näin toteaa Erkka Filander Long Playn tänään julkaisemassa kauniissa haastattelussa. Johanna Osváth haastatteli Filanderia Sodankylässä kesäkuussa, pian Siemenholvin ilmestymisen jälkeen.

"Siemenholvin piti olla teos, jota Filander ei osaisi kirjoittaa; kirja, joka vaatisi tekijältään niin paljon, ettei sitä voisi tehdä. Yritys, joka siis jäisi kesken ja epäonnistuisi. Kävi kuitenkin niin, että kahdeksan vuoden kirjoittamisen jälkeen epäonnistuminen epäonnistui.

‘Se on tavallaan se kiusallinen puoli siinä, että se on valmis ja oikeastaan se ei epäonnistunut. Koen onnistumisen jälkeistä suurta väsymystä’, Filander kertoo.”

💛 Linkki upeaan juttuun kommenteissa, painokas lukusuositus!

19/08/2025

Tulossa tänä syksynä: Riitan kolmas suomenkielinen runoteos Me olemme haava. 🪽📖

Riitta on kertonut kokevansa kodittomuutta kielessä, mikä tekee hänen runoudestaan kuumeisella tavalla uteliasta ja etsivää. Uusi teos piirtää esiin kosmopolitiin nomadinaisen hahmon, joka syöksyy ja eksyy pitkin Eurooppaa kielten väleihin, ruumiillisena ja mielettömänä kuin vapauden idea. Teos koostuu maailman huoneista, joiden sisältö on aina jotain muuta kuin pitäisi.

Poesia on julkaissut Riitalta aiemmin teoksen Ei ole turhaa (2019), jota Kiiltomato-lehti kuvasi kauniiksi, surrealistiseksi, "jopa puistattavaksi". Artemis Kelosaari kirjoitti, että se on "vaikuttava runoelma rakkaudesta sanan laajassa merkityksessä – runoteknisesti vaikuttavimpia, mitä koko viime vuosikymmenellä kirjoitettiin."

Riitta on jyväskyläläissyntyinen runoilija, kääntäjä, aktivisti ja kuvantekijä, joka on asustellut ympäri Eurooppaa. Hänen tuotantonsa käsittää runokokoelmien lisäksi mm. kaksi romaania turkiksi. Lisäksi hän on kääntänyt Kalevalan, Suomen lasten Kalevalan sekä Minna Canthia turkin kielelle.

Uutuusteos Me olemme haava on kielellisten mutaatioiden niitty, abstraktion oikeutuksen vaatimus ja pikku kukkien tykytys. Emme malta odottaa sen saapumista. ✨

🍂 Lue lisää Poesian syyskatalogista: www.yumpu.com/fi/document/view/70572938/poesia-syksy2025/3

15/08/2025

Poesia julkaisee paljon muutakin kuin runoutta, ja viime aikoina myös tällaisista teoksista on ilmestynyt useita ylistäviä arvioita!

🪨 Hufvudstadsbladetin Rakel Similä kiittää Antti Salmisen Olosuhteet-proosatrilogian päättävää Summa Tunguskaa (2024) kummallisuudestaan, mestarillisesta kielestään ja siitä, että teos onnistuu välttämään posthumanistiselle taiteelle tyypillisen geneerisyyden ja sentimentaalisuuden. Similä vertaa trilogiaa Andrei Tarkovskin Stalkeriin ja toteaa, että teoksista välittyy käsitys Salmisesta jonkinlaisena "nörtähtävänä sekopäänä." 👏

🚜 Kulttuuritoimituksen viiden tähden arviossa Anna Hollingsworth puolestaan hehkuttaa estoitta Tuukka Tuomasjukan suomentamaa, Nicoleta Esinencun ja teatru-spălătorie-ryhmän kirjoittamaa Edistyssinfoniaa (2025). Sen ironia viiltää monella tasolla. Hän toivoisi näytelmää suomalaisille teatterilavoille, m***a "jos sitä odoteltaessa on valittava luettavaksi yksi yhteiskunnallinen teos tältä vuodelta, se on tässä." 🌿

Kumpikin teos omaksi Poesian verkkokaupasta: poesia.fi

✨ Linkit hienoihin kritiikkeihin kommenteissa!

14/08/2025

⭐ ⭐ ⭐ ⭐ ⭐ ”Edistyssinfoniaa soisi näkevän myös suomalaisilla teatterilavoilla. Jos sitä odoteltaessa on valittava luettavaksi yksi yhteiskunnallinen teos tältä vuodelta, se on tässä.”

Moldovalaisen Nicoleta Esinencun ja teatru-spălătorien Edistyssinfonia sai keväällä Tuukka Tuomasjukan taiturimaisen suomennoksen. Teos on kerännyt paljon kiitosta, ja nyt vaikuttuneiden joukkoon liittyy Kulttuuritoimitus: täydet viisi tähteä! 💫

Anna Hollingsworth kiittää Edistyssinfoniaa runollisesta kielestään ja terävästä kritiikistään, joka kohdistuu paitsi siirtotyöläisten kohteluun myös lännen tekopyhyyteen. Kiitosta keräävät myös Esinencun piikikäs esipuhe ja Tuomasjukan jälkisanat, jotka avaavat teoksen taustoja ja työväenkirjallisuuden nykytilaa.

Ansaittua ylistystä saa lisäksi Tuomasjukan suomennos, joka ”tavoittaa hienosti eri tasot monilla elementeillä leikittelevässä tekstissä.”

Hollingsworthin mielestä kaikkien on luettava Edistyssinfonia. Näinhän se on!

🚜 Edistyssinfonia omaksi täältä: https://poesia.fi/teokset/edistyssinfonia/

🍓🍓

Sivistynyt ihminen syö mansikoita / m***a mansikkapellolla työskentely / ei ole sivistynyttä / Matkustaminen on erittäin sivistynyttä / Toisessa maassa työskenteleminen / maahanmuuttajana / on vähemmän sivistynyttä

🍓🍓

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/kaikkien-on-luettava-moldovalainen-monologiteos-arviossa-nicoleta-esinencun-edistyssinfonia/

KIRJAT | Nicoleta Esinencun ja teatru-spălătorie-teatterikollektiivin Edistyssinfonia nostaa pöydälle siirtotyöläisten sorron rakenteet.

11/08/2025

Glitterneste on täällä! Tuhannesti onnea, Taneli Viljanen! 💫⚡

Taneli sai painotuoreen kirjan käsiinsä pari tuntia sitten. Kyselimme hieman:

📖 Glitterneste päättää trilogian, jonka aiemmat osat ovat Varjoja, usvaa (2020) ja Pimeä kuu (2023). Miten ajattelusi on elänyt tänä aikana?

✨ Halusin Glitternesteen olevan joukko avauksia, ehdotuksia trilogian avaaman tekstuaalisen tilan mahdollisiksi tuleviksi suunniksi (joista samalla muodostuu tietty omanlaisensa sommitelma). Olen miettinyt monia asioita, osin samoja kuin edellisissä osissa, osin ei: ajan ja aistien kerrostumista; liikettä ja kehoja, ääniä ja kirjoitusta; Gazan kansanmurhaa, väkivaltaista rajapolitiikkaa, sukupuolijärjestelmän ylläpitämisen pakkovaltaa; tervapääskyjen lentoratoja ja auringonvalon liplatusta merenpinnalla.

📖 Näissä teoksissa on piirteitä ainakin esseestä, runoudesta, autofiktiostakin ehkä. Miten suhtaudut teostesi muotoon?

✨ Ajattelen teosten hybridistä muotoa sellaisena tilana, jossa mikään ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä tai muodon ulossulkemaa: jossa erilaiset kielellisen maailmassaolemisen tavat voivat luoda lukemisen tapahtumaan erilaisia ja eri suunnista heijastuvia valosäteitä ja varjokuvioita Erityisesti Glitternesteen kohdalla halusin teoksen olevan muotoajattelultaan moninaista. Ajattelen muotoa paljon, kaikissa kirjoituksen vaiheissa: sen mahdollisuuksia (ja mahdottomuuksia), sen merkityksiä, sen monenlaisia jännitteisiä suhteita niin sanottuihin sisältöihin.

📖 Glitterneste keskustelee monien taiteilijoiden ja teosten kanssa. Millaisiin keskusteluihin toivoisit sen jatkavan tästä?

✨ Ensisijaisesti toivon, että Glitterneste voi toimia katalyyttinä monille keskusteluille, joita en voi hallita ja joita en osaa vielä kuvitella! Yksi ”ei-binäärisen kirjoituksen trilogiani” ulottuvuuksista on ollut jonkinlaisen vaihtoehtoisen kaanonin hahmottelu, m***a sen olemukseen kuuluu nimenomaan tietty idiosynkraattisuus: saatan suositella lukijan luettavaksi Severo Sarduyta ja Édouard Glissantia, kuunneltavaksi Chuquimamani-Condoria ja Milford Gravesia, m***a enemmän toivon lukijan inspiroituvan löytämään omat, yllättävät suosikkinsa ja ennakoimattomat keskustelunsa.

🎉💛🎉

🖌 Kansi: Tiina Lehikoinen
☀️ Glitterneste ja trilogian muut osat omaksi Poesian verkkokaupasta: poesia.fi/teokset/glitterneste/
🗓 Taneli Viljanen on puhumassa Runokuun Poetiikkakonferenssissa sunnuntaina 24.8. klo 15, Tekstin talo, Parvisali. Keskustelemassa myös Tiina Lehikoinen ja Otso Venho. Tervetuloa kuulemaan puhetta poetiikasta! 🌿

09/08/2025

”Tällä kertaa HS-kriitikoiden listan kärkeen nousi täysin poikkeuksellinen runoteos.”

Hienoa, Erkka Filander ja Siemenholvi! ⭐

HS10 | Kymmenen kirjaa, jotka kannattaa lukea nyt

Tällä kertaa HS-kriitikoiden listan kärkeen nousi täysin poikkeuksellinen runoteos.

08/08/2025

”Gammasäteilystä, gluoniplasmasta, pimeästä energiasta, fraktaalituhkasta — niistä on pienet tytöt tehty.”

Aura Siltalan hehkuva esikoisteos on ilmestynyt! 🔥

Kieleltään nopean ja huumoriltaan äkkiväärän Kyborgikesän kuvastossa painottuvat videopelien ja verkkokeskusteluiden piirteet. Vimmainen teos näyttää, miten keho tunnistaa ja muuntelee itseään virtuaalisissa tiloissa – aivan kuten peleissä on aina mahdollista pelata väärin, toisin ja kiinnostavammin. Kyborgikesä kuvaa myös transitiota.

Aura vastasi pariin kysymykseemme:

🔹 Aura, mihin teoksen nimessä esiintyvä kyborgi viittaa?

🔸 Kyborgi on "teknologisesti muokattu" ihminen, kliseisesti vaikka scifianimen päähenkilö, jonka alkuperäisestä kehosta on jäljellä enää titaanikallon sisäänsä sulkemaa hermokudosta. Arkisemmin kyseessä voi olla hormonaalisen ehkäisyn, glukoosisensorin tai sydämentahdistimen käyttäjä.

🔹 Runoudessa luontokuvat ovat tyypillisiä, m***a Kyborgikesästä ne puuttuvat täysin. Miksi?

🔸 Kyborgikesään valikoitui aiheita, jotka ovat minua lähellä arjessa. Kulutan paljon enemmän aikaa eri näyttöjen ääressä kuin niin kutsutussa luonnossa. Eri alakulttuurien (omassa tapauksessani valkoisten länsimaisten transnaisten) nettikeskusteluissa pitkälle erikoistunut kieli on esteettisesti kiinnostavaa. Uutta kieltä luodaan kollektiivisesti ja useimmiten aivan muualla kuin runoudessa.

Videopeleistä halusin kirjoittaa, koska niitä ei vieläkään täysin nähdä korkeakulttuurina tai yhteensopivana sen kanssa. Lapsuuden suosikkipelit kuuluvat merkittävimpiin taidekokemuksiini. Halon ja Metroid Primen levelit ovat osa sieluni maantiedettä samoin kuin fyysisen avaruuden kotikorttelit, leikkipaikat ja muut.

_

🖼 Kyborgikesän upeat kannet on suunnitellut Tommi Musturi.
📚 Teos on nyt saatavilla: poesia.fi/teokset/kyborgikesa/
🎤 Aura Siltala esiintyy Poesian iltaklubilla Runokuussa Taiteiden yönä, torstaina 14. elokuuta klo 19. Nokiantie 2-4, lämpimästi tervetuloa!

✨🌟 Onnea, onnea, Aura! 🌟✨