Arkkitehti-lehti

05/08/2025

Nuori arkkitehti, ehdota projektiasi esiteltäväksi lehdessä!

⏰ Vielä kuusi päivää aikaa tarjota tekstiä tai kohdetta Uudet visiot -numeroon, lisätietoja: https://www.ark.fi/fi/ehdotukset/

Onko arkkitehtuurissa edelleen olemassa ihanteita, visioita tai utopioita?

Ketkä ovat tämän hetken kiinnostavimpia uusia tekijöitä Suomessa ja ulkomailla, millaisia ovat heidän ihanteensa, työtapansa ja kädenjälkensä?

🖊📐 Tarjoa Uudet visiot -teemanumeroon tekstiä tai projektia 11. elokuuta mennessä, lisätietoa verkkosivuilta: https://www.ark.fi/fi/ehdotukset/

08/07/2025

1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Gellerup, Drottninghög ja Tingbjerg näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.

🔗 Kolme esimerkkiä pohjoismaisista lähiöuudistuksista: https://www.ark.fi/fi/2025/03/kolme-pohjoismaista-lahiouudistusta/

06/07/2025

”Onneksi myös julkisiin terveyspalveluihin vielä satsataan. Napapiirillä satsaus on ollut monilta osin tavallista paljon parempi”, arvioi Harri Hautajärvi Verstas Arkkitehtien suunnittelemaa Lapin keskussairaalan laajennusta.

Toistaiseksi valmistunut laajennuksen 1. vaihe käsittää kuuman sairaalan, pysäköintitalon ja psykiatrisen sairaalan sekä kantasairaalan uudistettuja tiloja.

”Monet tilat ovat materiaaleiltaan ja väreiltään viihtyisiä ja rauhoittavia tuoden mieleen Verstaan muista töistä etenkin koulurakennukset.”

🔗 Tutustu sairaalaan verkkosivuilla: https://www.ark.fi/fi/2025/03/lapin-keskussairaalan-laajennus/

03/07/2025

”Vaihtoehtokaava tekee konkreettiseksi sellaiset arvot, näkökulmat ja tiedon muodot, jotka eivät välttämättä istu hallinnollisen suunnittelujärjestelmän puitteisiin.”

Seela Pentikäisen, Cecilia Aintilan ja Heljä Niemisen Elonkirjon kaupunki -hankkeessa vaihtoehtokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.

”Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, nähdyiksi ja mukaan otetuiksi, syntyy toimijuutta. Tässä toimijuudessa piilee vastavoima apatialle ja erillisyydelle, jotka usein estävät kestävää muutosta.”

Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten…

01/07/2025

Uusi Maatullin peruskoulu Helsingin Tapulikaupungissa poikkeaa typologialtaan perustavanlaatuisesti viime vuosikymmenen uusista kouluista: sisäänkäyntiaulat, ruokala ja käytävät kiertyvät ympyränmuotoisen sisäpihan ympärille ja saavat näin ollen runsaasti luonnonvaloa.

🔗 Lue Havu Järvelän arvio: https://www.ark.fi/fi/2025/03/puisto-koulussa/

28/06/2025

Tiiviin ja korkean kaupungin ja yksipuolisten omakotitalomattojen väliin voi rakentaa myös toisenlaista kaupunkia, näkevät Tampereen yliopiston Asuma-hankkeen tutkijat.

Heidän tuoreet tutkimustuloksensa tarjoavat uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle:

”Hyvä lähtökohta naapuruston suunnittelulle on suhteellisen harva katuverkko, joka mahdollistaa suuret korttelit – usein 120 x 120 metriä tai enemmän.”

Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle…

26/06/2025

Loci Maisema-arkkitehtien suunnittelema Hatsinanpuisto Espoon Leppävaarassa rakentuu taimenpuron ympärille.

Puisto on "pääkonttoritason suomalaista maisemarakentamista”, luonnehtii Meri Mannerla-Magnusson arviossaan.

”Hatsinanpuisto ilmentää maisemarakentamisen nykyistä tehtäväkenttää kaupungeissa: sinivihreää infraa, jossa useampi hyötynäkökulma niputetaan yhteen. Kaupunkitulvien hallintaa, eliölajien turvaamista, asukkaiden virkistystä, alueen imagon nostoa. Siisti ja helposti valvottava ratkaisu, sopivasti luonnollinen. Ei mitään liian villiä tai dynaamista, m***a elämyksellistä ja kutsuvaa.”

🔗 Lue arvio (€): https://www.ark.fi/fi/2025/03/toimistokampuksen-kayntikortti/

24/06/2025

Onko arkkitehtuurissa edelleen olemassa ihanteita, visioita tai utopioita?

Ketkä ovat tämän hetken kiinnostavimpia uusia tekijöitä Suomessa ja ulkomailla, millaisia ovat heidän ihanteensa, työtapansa ja kädenjälkensä?

🖊📐 Tarjoa Uudet visiot -teemanumeroon tekstiä tai projektia 11. elokuuta mennessä, lisätietoa verkkosivuilta: https://www.ark.fi/fi/ehdotukset/

15/06/2025

Arkkitehtitoimisto Konkretin (nyt. One Architects) suunnittelemat kaksi kerrostaloa Haukilahdenrannan rivitalokaupunginosan laidalla tuovat alueelle uuden mittakaavan.

”Merilinnake luo uuden kerrostuman häiritsemättä tai jyräämättä vanhaa”, kirjoittaa Stella Vahteristo arviossaan.

”Uuden rakennustyypin pesäke voi onnistua, kun se tehdään rajattuna kokonaisuutena ja kun uuden ja vanhan mittakaavan suhteeseen ja rakentamisen määrään kiinnitetään paljon huomiota.”

🔗 Tutustu kohteeseen: https://www.ark.fi/fi/2025/03/haukilahden-merilinnake/

13/06/2025

Mistä löytyy Espoon sielu? 💭

1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite.

Yksi tällaisista paikoista on Tapiola, missä suuret rakennushankkeet ovat viime vuosina muuttaneet maisemaa radikaalisti. Uuden kauppakeskus Ainoan imu on tyhjentänyt sen pohjoispuolella sijaitsevan, Aarne Ervin suunnitteleman Heikintorin kauppakeskuksen.

🔗 Henri Salosen kuvat dokumentoivat Espoon muuttuvia ja jännitteisiä paikkoja: https://www.ark.fi/fi/2025/03/kuvaessee-spektaakkelin-varjossa/

08/06/2025

"Vuosaaren biolämpölaitos on modernin tehdasarkkitehtuurin perillisyyttä puhtaimmillaan", kirjoittaa Karita Rytivaara Itä-Helsingissä sijaitsevasta teollisuusrakennuksesta.

Kivinen Rusanen Arkkitehtien suunnittelemassa biolämpölaitoksessa tilojen järjestys ja muoto nousee tuotantoprosessista.

👉 Lue arvio: https://www.ark.fi/fi/2025/03/huone-koneelle/

06/06/2025

Esikaupunkeihin lienee suhtauduttu ongelmana niin kauan kuin niitä on ollut olemassa eli kaupunkikulttuurin alkumetreiltä saakka, kirjoittaa Kristo Vesikansa Esikaupunki-numeron pääkirjoituksessa.

Otto-Iivari Meurman esitti 1940-luvulla ratkaisuksi esikaupunkikysymykseen Iso-Britanniasta omaksumaansa lähiömallia. Näin saivat alkunsa nykyään niin rakastetut luonnonläheiset metsälähiöt, jotka kuitenkin joutuivat 1960-luvulla nuorten arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden tulilinjalle.

Viime vuosien trendi on ollut ”purkava saneeraus”, joka oli monessa maassa vuosikymmeniä suosittu tapa päästä eroon ongelmalähiöistä.

Nyt tulemme Suomessa kuitenkin pahasti jälkijunassa, sillä maailmalla lähiöuudistusten suunta on jo pidempään ollut olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja päivittäminen, johtotähtenä ranskalaisen Lacaton & Vassal -toimiston palkitut projektit.

👉 Lue pääkirjoitus: www.ark.fi/fi/2025/03/esikaupungit-pelkkia-ongelmia/