Jenni Karemo

19/08/2026

Olen nähnyt omassa työssäni suojaosan poistumisen vaikutukset konkreettisesti. Työttömän työnhakijan ei ole kannattanut ottaa vastaan tarjoamaani vähäistä työtä. Vaikka työn tekemisen tulisi aina olla kannattavampaa, kuin tuen vastaanottaminen.

Suojaosan palauttaminen tulee harkita vakavasti uudelleen. Ja samalla selvittää, voisiko lähtökohtaisesti matala työttömyyskorvaus nousta suhteessa vastaanotettuun työmäärään tiettyyn rajaan saakka. Tämä olisi aidosti kannustavaa.

Kaikki osa-aikainen ja määräaikainen työ on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle tilanteessa, jossa kokoaikaista ei ole tarjolla tai näköpiirissä.

Suojaosat lisäsivät työttömien osa-aikatyötä, paljastaa uusi tutkimus | Uutisia lyhyesti | Yle https://share.google/dB8sM5M3YqVM6CGJB

Hallitus poisti suojaosat tarkoituksenaan muun maussa kannustaa työnhakijoita kokopäivätyöhön, sillä suojaosien on pelätty houkuttelevan työttömiä pysymään osa-aikatyössä kokoaikaisen työllistymisen sijaan. Juuri julkaistu tutkimus kuitenkin kertoo, että suojaosat eivät syrjäytä k...

16/08/2026

Kuntalehden artikkeli on täyttä timanttia 💎

Uudistuksia on puristettu tiukassa aikataulussa, koska päättäjillä on paniikki: oppimistulokset ovat laskeneet, lapset eivät osaa lukea ja laskea riittävän hyvin, tuen tarvetta tunnistetaan mittavasti enemmän.

Merkittävin viesti viranhaltijoilta on, että uudistusten toimeenpanoon on varattava riittävästi aikaa, eikä kaikkea voi tehdä kerralla. Nyt näin ei ole tapahtunut.

Pienessä ajassa on tehty paljon mm.
📙 Lisätty äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta
📙 Uudistettu oppimisen tuki
📙 Muutettu digilaitteiden käyttöä kouluissa
📙 Uudistettu S2-opetusta
📙 Lisätty liikunnallista elämäntapaa
📙 Tulossa on osaamistakuu eli arvioinnin muutokset

"Valtakunnan tasolla ei välttämättä nähdä, mitä kaikkea kouluarki pitää sisällään ja miten asioita ehditään kehittää eteenpäin ja juurruttaa pysyväksi, uudenlaiseksi toiminnaksi."

Ja tämäpä se onkin, että meillä tuntuu olevan paljon mielipiteitä koulutuksesta. M***a ammattilaisia kannattaisi silti kuunnella. Arjessa asiat näyttäytyvät hieman eri tavalla. Hyvä esimerkki on, että suomenkieliset ja kieltä osaamattomat laitettaisiin samaan nippuun ja opettajalle good luck. Siitä syntyy soppa, joka ei todellakaan edistä oppimista. (Tämä ei ole mielipiteeni, tämä on luokanopettajan näkemys).

Peruskouluihin satelee ylhäältä päin muutoksia lähes vuosittain. Uutta oppimisen tuen mallia viedään vielä käytäntöön, kun nyt vuorossa ovat taas uudet kuviot.

15/08/2026

Kun työpaikalla tai kaupungissa säästetään tai uudistetaan organisaatiota, muuttuuko ajattelu?

Kuulostaako tutulta, että kaikenlaisia muutosohjelmia on kokeiltu, m***a työntekijät jatkavat entiseen malliin?

Ei ole helppoa muuttaa omaa ajatteluaan, jos oivallusta ei synny.

*****

Valtiotieteiden tohtori,
systeemikehittämisen ja työn tuottavuuden asiantuntija Minna Mattila-Aalto pohtii tuoreessa blogissa oivallisesti:
"Suomen tuottavuushaaste ei ole ensisijaisesti teknologinen vaan älyllinen. Ratkaisevaa on se, kuka oppii ajattelemaan tuottavuutta uudella tavalla. Jos näin on, seuraava kysymys kuuluu: riittääkö pelkkä älykkyys, jos organisaatioilta puuttuu kyky oppia, uudistua ja muuttaa ajatteluaan?"
(Ykspilkkuviis, 11.8.)

Tässä kiteytyy keskeiset seikat, jotka pitäisi ottaa vakavasti julkishallinnossa. Kun kaupungeissa kohdataan yt-neuvottelut:

☝️hetkellinen säästöajattelu ei riitä
☝️rakenteelliset muutokset eivät yksistään riitä
☝️tulee varmistaa ajattelutavan muutos jokaisella!!!

Jos firmoja johdettaisiin kuin kaupunkia konsanaan, ei hyvää seuraisi. Olen huomannut, että toimialat eivät toimi synkassa, oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee, venettä soudetaan eri suuntiin, yksi kirjaa viheralueiden suojelusta ja käytävän toisella puolella työtoveri kaavoittaa lähimetsään yritystonttia. Verorahat ovat jostain syystä vailla yhtä tarkkaa vahtia, kuin yksityiset rahat. Luulisi menevän juuri toisin päin.

Ohjelmia, periaatteita, toimenpideohjelmia ja malleja riittää kaupungissa, m***a tuottavatko ne aidosti muutosta toimintatavoissa ja ihmisten ajattelussa?

13/08/2026

S2-opetusta ei pidä lopettaa, eikä määräaikaa tarvita!

Kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula esitti 30.7.2026 suomi toisena kielenä eli S2-opetuksen lopettamista. Kansanedustaja Henrik Vuornos sen sijaan ehdotti tällä viikolla, että S2-opetukseen osallistumiselle tulisi asettaa määräaika. Ymmärrän huolen suomalaisen koulun suunnasta ja maahanmuuttajataustaisten lasten puutteellisesta suomen kielen taidosta.

Ratkaisuista olen kuitenkin eri mieltä. Vastaus haasteeseen löytyy oppimäärän valinnasta: kuka sen tekee?

Hallitusohjelman ja puoliväliriihen tavoitteiden mukaisesti S2-opetuksen toimivuutta on tarkasteltu. Tästä johdetut uudet opetussuunnitelmat ja tavoitteet on juuri otettu käyttöön ja ne tähtäävät parannuksiin. Lisäksi liikkeelle on laitettu merkittävästi rahoitusta parannustoimien tukemiseksi, sekä lisätty valmistavaa opetusta. Opetushallitus julkaisee uuden arviointityökalun valtakunnallisesti käyttöön.

Paljon oikeasuuntaista, hyvää kehittämistyötä on tehty - nyt tarvitaan työrauha!

Puhutaan mielummin suomen kielestä ja kirjallisuudesta, jonka sisällä on kaksi oppimäärää. Ne ovat pedagogisia välineitä ammattilaisten käyttöön. Tavoite on sujuva suomen kielen hallinta kaikessa opetuksessa.

Annetaan opettajien huolehtia siitä, että lapset ovat taitotason mukaisessa opetuksessa ja taso on riittävän kunnianhimoinen. S2-opettajia on koulutettu vuosia tähän maahan, joten annetaan heidän tehdä työtään. Tämä ei voi olla huoltajien mielipiteen varassa. Päätös S2-opetukseen osallistumisesta ja oikea-aikaisesta siirrosta S1-opetukseen tulee tehdä opettajan pedagogisen arvion pohjalta, ei huoltajien.

Koska panostukset ovat mittavia, tulisi ne tuoda selkeästi päättäjien ja veronmaksajie tietoon. Lisäksi tulee seurata, mitä panostuksilla saadaan aikaan.

Lue lisää blogista 👇
https://www.jennikaremo.fi/2026/08/16/s2-opetusta-ei-pida-lopettaa/

12/08/2026

Menestystä kouluvuoteen! 👌

— Aviapoliksen lukio on koulutuspoliittinen tulevaisuusteko ja edelläkävijä monessa, kirjoittaa Vantaan kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Jenni Karemo blogitekstissään.

Vantaalla sijaitseva Aviapoliksen lukio aloitti toimintansa 1.8.2026, ja samalla Vantaa teki jotakin, mitä Suomessa tapahtuu harvoin: perusti kokonaan uuden lukion. 2000-luvulla Suomessa lukioverkkoa on pääosin supistettu, yhdistetty ja keskitetty. Siksi Aviapoliksen lukiolla on moniviestinen merkitys: Vantaa uskoo koulutukseen, kasvuun ja nuorten tulevaisuuteen. 💙

Koko blogin voit lukea nettisivuiltamme, linkki biossa! 🔗

11/08/2026

Turvallista lukuvuotta opiskelijoille ja opettajille!

Koulutien turvaaminen on jokaisen tiellä liikkujan velvollisuus.

Turvallinen "koulutie" on mielestäni paljon muutakin.
💛 Kiusaamisväkivallan ehkäisemistä
💛 Yksinäisyyden torjumista
💛 Ostrakismin eli ulkopuolelle jättämisen kitkemistä
💛 Digitöntä kanssakäymistä
💛 Opetushenkilöstöön kohdistuvan väkivallan poistaminen

Perusopetuslaki 29§ oikeuttaa turvalliseen opiskeluympäristöön. Tähän liittyvät järjestyssäännöt ja muut turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisäävät toimenpiteet. Myös kännykkäkielto pohjaa tähän lakiin.

Lääkärit Silja Kosola ja Jenni Miettinen ovat kirjoittaneet "Irti digikoukusta" -kirjan (2026). Tässä alkusyksyn lukuvinkki, löytyy paperisena ja diginä.😀

Koulurauha julistetaan 20.8. Kouvolasta. Teemana on "Yhteishengen puolesta!" Ja sitä me totisesti tarvitsemme., niin lapset kuin aikuiset. Sen voisimme ottaa työskentelymme ohjenuoraksi niin työpaikoilla kuin vaikuttamisessa.

10/08/2026

Vantaa on tehnyt ratkaisun, johon vain kaksi kaupunkia on lähtenyt 2000-luvulla. Aviapoliksen lukio on koulutuspoliittinen tulevaisuusteko ja edelläkävijä monessa.

Aviapoliksen lukio aloittt toimintansa 1.8., ja samalla Vantaa tekee jotakin, mitä Suomessa tapahtuu harvoin: perustaa kokonaan uuden lukion. 2000-luvulla Suomessa lukioverkkoa on pääosin supistettu, yhdistetty ja keskitetty. Vuonna 2000 Suomessa oli lukioita yli 480, m***a vuonna 2024 enää reilut 330. Kokonaan uusia lukioita on perustettu äärimmäisen harvoin, vain kaksi 2000-luvulla.

Aviapoliksen lukio tuo kasvavalle alueelle jopa noin 700 opiskelijan yhteisön. Se sijaitsee keskellä yhtä Uudenmaan tärkeimmistä työpaikka-, liikenne- ja kasvukeskittymistä. Lentokentän, Ilmailumuseon, Kehäradan ja tulevan ratikan vieressä kuuluu olla myös sivistystä.

Englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto ovat yksi tuoreimmista uudistuksista Suomessa. Syksyllä 2025 myönnettiin ensimmäiset luvat kuudelle kaupungille, joista Vantaa aloittaa ensimmäisten joukossa. Uudellamaalla vastaavan koulutuksen aloittaa Helsingin kielilukio. Englanninkielisessä ylioppilastutkinnossa edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suorittamista, jonka tutkinnon suorittaja käytännössä suorittaa S2/R2-kokeena. Lukio-opinnot edellyttävät suomalaisen kulttuurin, historian ja toimintatapojen omaksumista ja niiden osaamista mitataan ylioppilastutkinnossa. Tavoitteena on vahvistaa englanninkielisellä koulutustarjonnalla Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten toimijoiden ja paluumuuttajien joukossa.

Uusi englanninkielinen lukiolinja tekee Vantaasta samalla koulutuksen edelläkävijän. Keskustelussa siitä on esitetty myös turhia uhkakuvia. Vantaan 1 430 lukion aloituspaikasta vain 2,1 prosenttia on englanninkielisellä linjalla. Suomenkielinen koulutus ei ole katoamassa mihinkään.

Seuraavaksi Aviapoliksessa kannattaa katsoa vielä korkeammalle. Lentokentän kupeessa olisi vaikea keksiä parempaa paikkaa ilmailupainotteiselle lukiotarjonnalle.

Sivistykseen. Osaamiseen. Nuoriin. Tulevaisuuteen.

👉 Lue lisää blogista, linkki kommentissa.

09/08/2026

Koululaisten liikenneturvallisuuden huomioiminen on tärkeää sekä ratikan rakennusvaiheessa että radanylitysratkaisujen valinnassa.

Olemme valmistautuneet koulujen alkamiseen maalaamalla värikkäitä jalanjälkiä koululaisten kulkureiteille. Rakennamme ratikkaa myös koulujen läheisyydessä, ja haluamme varmistaa, että jokaisen koululaisen reitti on turvallinen. 🏫🎒⛹️

"Nämä jalanjäljet muistuttavat meitä kaikkia koululaisista, jotka taas ensi viikosta alkaen ovat koulutiellä. Vantaa on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, ja teemme parhaamme, jotta Vantaa olisi hyvä paikka kaikille lapsille ja lapsiperheille myös ratikan rakentamisen aikana. Toivotamme kaikille lapsille turvallista koulujen alkua, ja muistutamme kaikkia kuljettajia olemaan erityisen varovaisia liikenteessä", kertoo Länsiallianssin projektipäällikkö Pekka Kivelä Destialta.

Kiitos myös Hot Mix Oy Finland tämän erityisen toimeksiannon laadukkaasta toteutuksesta. Jalanjäljet maalattiin akkukäyttöisten maaliruiskujen ja vanerisen sapluunan avulla. 🎨💚💛

07/08/2026

Hyvät perustelut, miksi Kela-korvaukset ovat tärkeä osa aikuisväestön hammashoitoa.

❗️Hammashoidon Kela-korvaukset eivät ole tulonsiirto hyvätuloisille, huomauttaa Hammaslääkäriliitto. Kela-korvauksia maksetaan kaikissa tuloluokissa, ja yksityinen hammashoito on välttämätön osa aikuisväestön suun terveydenhuoltoa julkisten palvelujen rinnalla. Lähes puolet aikuisten hammashoidosta annetaan yksityisellä sektorilla.

Keskustelu aiheesta nousi esille, kun Helsingin Sanomat uutisoi elokuun alussa Kilpailu- ja kuluttajaviraston suun terveydenhuollon Kela-korvausten käyttöön liittyvästä tutkimuksesta.

Julkisen suun terveydenhuollon resurssit eivät Suomessa riitä koko väestön hoitamiseen. Lisäksi julkisen rahoituksen osuus on toimenpidettä kohti julkisessa hoidossa selvästi suurempi kuin yksityisessä hoidossa. Kela-korvaus on näin ollen kustannustehokas keino tukea sitä hammashoitoa, jota julkinen sektori ei pysty tuottamaan. Hammaslääkäriliitto jatkaa vaikuttamista hammashoidon Kela-korvausten puolesta.

👉Lue Hammaslääkäriliiton juristin Heikki Kuuselan kirjoitus Hammaslääkärilehden sivuilta. https://hammaslaakarilehti.fi/kela-korvaukset-jalleen-hampaissa/

06/08/2026

Vantaa ja Espoo tiedottivat tänään miltei yhtäaikaisesti kaupunginhallitusten käsittelyyn tulevista yt-neuvotteluesityksistä.

Molemmissa tiedotteissa todetaan, että lakisääteisen kasvatuksen ja opetuksen henkilöstö jätettäisiin pääosin tämän muutoksen ulkopuolelle eli opetusta ja kasvatusta suojellaan. Hyvä niin. Paine on pikemminkin päinvastainen, ainakin erityisopetuksen osalta.

Kuntaorganisaation rakenteita ja tehokkuutta on varmasti hyvä tarkastella. Tulostavotteita harvemmin on käytössä, joten siihen tietoon ei voida nojata.

Verotulojen romahdus ja mittavat työttömyyssakkomaksut ovat yksistään jo valtava kuluerä kaupungille, kuta kuinkin vuotuisen alijäämän verran. Lisäkuluja tuovat kunta-alan merkittävät palkankorotukset sekä tulevaisuudessa investointien korkomenot ja -lyhennykset.

Vantaalla käydään varmasti poliittista keskustelua, miten kaupunginjohtajan esitys suhteutuu valtuustosopimukseen ja toisaalta käytettävissä oleviin talouden tasapainottamiskeinoihin.

Valtuustosopimuksessa mainitan mm.
"Vantaan talous tasapainotetaan vaalikauden aikana. Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Taloustoimissa suojellaan kasvatusta ja oppimista.

Henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta säästötoimenpiteenä.

Verotus säilytetään nykytasolla."

Tämän jälkeen alkavat toimialojen budjettineuvottelut. Haastava kausi edessä.