Golal Média

Golal Média https://www.facebook.com/Golal-Média-2284171631823910/

GOLAL-MÉDIA ko fedde jaaynoore, humpitoore fannoriinde jokkondiral, ƴellitaare, heblo, jaŋde e pinal.

17/06/2025

Ko ɓooyaani koo, ñawɓe rafi deŋ njiytaama e nder wuro, Zuwoyraat ko ɗum woni ko laamiiɗo diiwal Tiris Zemmur holliti hanki altine hono Tayeb Wuld Mohamed Mahmuud.

Ngooɗoo hollito waɗi ko e sahaa udditgol kampaañ ngam haɓaade ɓowɗi e nder wuro ngoo, tawii yuɓɓini ɗum ko Sosiyetee ngenndiijo toppitiiɗo mbaylaandi oogirɗe (SNIM).

Laamiiɗo diiwal ngal, noddii ɓiɓɓe leydi ndii nde njaabotoo ɗiin kippuuji e ƴettude peeje deentorɗe, ko wayi no e huutoraade harkillaaji.

Golal Média 17/06/2025

Kesa 🚨 : Teemedde Moritaninaaɓe njaltinaama Makka paarnaa jeddah e Madiina, sabu etaade ɓe hajjude tawa ɓe ngalaa ɗerewo...
06/06/2025

Kesa 🚨 : Teemedde Moritaninaaɓe njaltinaama Makka paarnaa jeddah e Madiina, sabu etaade ɓe hajjude tawa ɓe ngalaa ɗerewol yamiroore ngam waɗde hijjoore. Njeetato 8 woɗɓe njaggaama ɓeen njogii ko kayitaajo ɗi ndewaani laawol, eɓe njogori daraade yeeso ñaawirdu toowndu. Won e maɓɓe njogii ko karte sejours walla njogoo passport tuuristayaagal wonaa ngam yahde hajju.

Laamu leydi Muritani ittii gonnooɗo h***eejo leydi Muritani, hono Mohamed Abdel Aziiz, hannde, aset 31 mee 2025, ummoraa...
31/05/2025

Laamu leydi Muritani ittii gonnooɗo h***eejo leydi Muritani, hono Mohamed Abdel Aziiz, hannde, aset 31 mee 2025, ummoraade e nokku ɗo o nanngaa ɗoo, fayde e safrirde heeriinde ENNASR ngam waɗde ƴeewndo ɓanndu makko ngo gooto e safrooɓe makko ɗaɓɓi.
Naatgol makko to safrirde ndee ko e ɗaɓɓaande doktoor karallo ko faati e ɓernde, holliti. E sahaa nde o nawataa ndee, ko toppitiiɓe kisal catii mo baŋ-yo-baŋ.

Siftinde, gonnooɗo Hooreejo leydi ndii waɗii operasiyoŋ e lewru siilo 2022 caggal nde o heɓi caɗeele ɓernde to nokku toppitiiɗo ko fayti e ɓernde (CNC).
O taƴanaama duuɓi 15 kasoo e nder ñaawoore makko yowitiinde e doosiyee "dekad".

🚨Bayyinaango polis ngenndi ko feewti e warngo Hawa Traoré.Ñalnde 29 mee 2025, hedde waktu 20ɓo, min kabraama maayde s**a...
31/05/2025

🚨Bayyinaango polis ngenndi ko feewti e warngo Hawa Traoré.

Ñalnde 29 mee 2025, hedde waktu 20ɓo, min kabraama maayde s**a debbo gooto e nder galle to Falnde El Mina. Ɓanndu nduu ƴeewaama e juuɗe, Procureur leydi ndii Polis Ñaawirde, e Polis Karallaagal e Ganndal, otopsi waɗaama.
Wiɗto adanngo e otopsi kollitii wonde alaa gaañanɗe jiyaaɗe ɗe njogitaaje ko wayi no laɓi waɗi ɗum.

Losko safaara hollitii ɓuutgol tiinde ndee. Otopsi oo kadi hollitii wonde waawaa teeŋtinde walla yeddude cowagol ngol.
Losko e seedtiiɓe heɗtaaɓe ɓee kollitii wonde s**a debbo oo maayi ko e suudu gorko mo o yahatnoo ko ɓooyi. Oon gorko humpiti koreeji baraaɗo oo maayde ndee e nokku ɗo o woni ɗoo caggal nde o dogi. Jooni o woni ko e yiyleede, miñiiko walla mawniiko balluɗo mo haa o dogi nanngaama. Losko ngoo ina jokki e yiɗde nanngude tuumaaɗo oo, nawa ɗum to ñaawirdu.

Bayyinaango OLANBayyinaango Fedde ngam laawɗingol ɗemɗe ngenndiije (OLAN) Fedde toppitiinde laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ...
26/05/2025

Bayyinaango OLAN

Bayyinaango Fedde ngam laawɗingol ɗemɗe ngenndiije (OLAN)

Fedde toppitiinde laawɗingol ɗemɗe ngenndiije (OLAN) ina hollita faayre mum mawnde e ummital haalaaji ceɓɓitiiɗi, tawi faandaare mum ko tabitinde ɗemngal aarabeere gootal, ko kañum tan woni jokkorgal dagingal keɓtinirgal Moritani. Ɗeeɗoo darɗe, ummoriiɗe e nokkuuji ceertuɗi, ina njeddi ngalu ɗemɗe leydi men kadi joñi ɗemɗe ngenndiije goɗɗe ɗee.

Eɗen ciftina wonde ɗiin celi ina njogii iwdi mumen e kuulal 6 doosgal leydi Moritani, ngal tabitini ɗemngal Arab ko ɗemngal gootal laawɗungal, ngal waɗi Pulaar, Soninke e Wolof e gorol ɗemɗe ngenndiije ɗe ngalaa doosgal laawɗungal. Ngalɗoo pellital doosɗeyankeewal lelnangal ko ŋakkeende potal ɗemɗe juɓɓule, ngal kuulal ɗowowal tippudi jaŋde ngenndiire compengal, bayyinaa e lewru juko (ut) 2022, holliti feere ɓurnde bonnde so tiiɗtinde njiimaandi ɗemngal aarabeere e nuskude ɗemɗe ngenndiije goɗɗe ɗee.

Gila e bayyinaali gadani ɗii, OLAN haɓiima e kaaɗdi baawɗe mum ngal kuulal, nde tawnoo ine heɓtinaa gila law no feewi wonde ko kañum woni kuutorgal ceŋdi ngam tiiɗtingol aarabaagal ɓurtungal woanande tippudi jaŋde Moritani. Janngingol ɗemɗe ngenndiije koomtiraangol e ngalɗoo kuulal, alaa ko hollirta e pellital nuunɗungal ngam ɓamtaare ɗemɗe. Kono ko kuutorgal feere ngam weeɓtinde yaajtinde aarabaagal. OLAN ina siftina wonde hoohooɓe laamu Moritani ina nganndi no feewi wonde kala ƴellitaare ɗemngal ina ɗaɓɓi laawɗingol. Kono so tawii ɗemɗe ngenndiije ɗee ndokkaaka doosgal laawɗungal, janngingol majje heddotoo ko e laŋkere, ɗe njojjitaaka , walla nih ɗe kodee to bannge miijanteeri.

Fawaade e ngoo weeyo jiiɓru e laŋkagol ɗemɗe, OLAN ina ɗaɓɓi Dowla Moritani nde ƴettata golle mum haa timma, gaddoo hurum e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee kala.

OLAN ina teeŋtina darnde mum e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije, ko ɗum tan woni laawol gootol feewde e potal ɗemɗe e dow goonga. Emin kollita wonde keɓtingol laawɗungol Pulaar, Soninke e Wolof ko huunde himmunde ngam mahde renndo kuuɓtidinngo, ɗo hay ɗemngal gootal ɓuraani goɗngal ngal. Yanti heen, emin teeŋtina wonde Farayse, e nder geɗe men ko ndonaandi ɗemngal men, ko huunde fotnde reeneede e ƴellitde.

Emin nodda denndaangal semmbeeji guurɗi leydi ndii nde ndentata ngam Moritani keewɗo ɗemɗe, ɗo ɓiyleydi kala waawata ɓamtoraade ɗemngal mum neeniwal, tawa ina wallita e mahngo renndo sañondirngo e potal.
Nuwaaksot, ñalnde 21 mee 2025

*Bamako: Nokkuure kaaldigal* *daartiyankeewal AES e CEDEAO* *ndenndi boli*Ko ngol woni go’o ko Fedde AES renndinde leydi...
24/05/2025

*Bamako: Nokkuure kaaldigal* *daartiyankeewal AES e CEDEAO* *ndenndi boli*

Ko ngol woni go’o ko Fedde AES renndinde leydi Mali, Burkinaa e Niiseer ko ine njooɗdoo e nde CEDEAO ɗum wonnoo 22 duujal (mee) e sahaa batu jaagorɗe to Bamako.

Nguuɗoo batu, yuɓɓinaa ko e gardagol h***eejo jaagorɗe leydi Mali, hono Abdoulaye Maïga, hawri e ardiiɓe dipolomasii leyɗeele tati Sahel ɗee e h***eejo Goomu CEDEAO, hono Umar Alieu Touray, ina maantiniri mbayliigu mawngu e nder ceergal diiwalyankeewal ngal. E nder ngonka jiiɓru geɗe politik e ŋakkeende kisal, ngalɗoo kaaldigal ine yaakoraa maa uddit dame njoorta moccugol luure hakkunde CEDEAO e AES.

Ine jeyaa e toɓɓe yummaaje jeewtidaaɗe ɗee, ko adii kaaldigal geɗe nafooje denndaaɗe caggal jaltugol leyɗeele Fedde AES e CEDEAO.

E nder yeewtere ndee, senngooji ɗiɗi ɗii ƴettii tonngol ngol diisnondiral ngal waɗi ngam udditde kaaldigal hakkunde Fedde AES e CEDEAO. Ɓe kaalii heen geɗe teeŋtuɗe jowitiiɗe e politik, dipolomasi, e juɓɓule, sariya, kisal e ƴellitaare faggudu e renndo.

Gaagaa ɗum nih, senngooji ɗiɗi ɗii kala ciftinii pellital ardiiɓe leyɗeele diiwe ɗee ardinde nafooje dowrowe ɓesnguuji Afrik bannge Hirnaange, tawa ina reena kisal maɓɓe ko wayi no yah-ngartaa yimɓe e jawdi dow wellitaare. Ko noon ne kadi senngooji ɗiɗi ɗii kollitii kulhuli mumen e ngonka kisal, ɓe nanondirii ko ɓuri yaawde gollodaade ngam sosde sarɗiiji potɗi huutoreede ngam gollondiral moƴƴal e haɓaade ceɓɓitaagu.
Ɓe kollitii ngalɗoo gostondiral gadanal, maa jokku, tawa ina ardini e kala sahaa nafooje ɓesnguuji Afrik hirnaange.

01/05/2025

Le patriotisme : Ngenndiyankaagu

Helmere "*ngenndiyankaagu*" walla "*ngenndiyankaagal*", hay so tawii ine woodi nder Pinal Tuubakooɓe gila hedde hitaande 1750, enen ne e koye men nde laataniima en helmere faggitaande. Kono wonaa tan faggitaama en njondiniima e anndinoore nde winndiyankooɓe Grande-Bretagne e Farayse🇬🇧 ndokkiri e sahaa firo deftere "Lord Bolingbroke" wiyeteende « Lettres sur l'esprit de patriotisme, sur l'idée d'un roi patriote et sur l'état des partis » nde Claude de Thiard de Bissy winndunoo. Yeru, ɓe ndokkiri anndinoore wonde ngenndiyanke, ko neɗɗo jiɗɗo leydi mum no feewi, feññinira ɗum e golle mum, tiiɗee ngenndi mum. Enen ne Fulɓe, en ngooraani ngol ɗoon laawol, ndeen anndinoore. Kono kadi a coobagol Haralde Murtuɗo en, Saydu Kan ekn, filñitaare maɓɓe ngam Ɓamtugol ɗemɗe Afriknaaje, teeŋti e ɗemngal maɓɓe neeniwal Pulaar, ɓe ngaddi ko ngaddiin jime jeertinooje, pindinooje, jime pilñitiiɗe harbiyankooje ngam tufiraade ɗum yimɓe ɓee ngara tawta ɓe e darnde maɓɓe. Ɗuum sarii saakii, hankadi laatii huunde ñemmbateende, kala puɗɗiiɗo soobaade e Pulaar naatirta ko jime. Ndeen maande woppaani, haa yimɓe mbaɗti jaggirde kala yimiyanke ko ngenndiyanke, sabu yiyrude ɗum haralde adiinde ndee.

Gaa gaa ɗum nih, konngol "ngenndiyanke" ngol huutoraama no feewi to ngenndi Farayse e sahaa Wolde Adunayankoore hakkunde Farayse e Almaañ. Yimiyankooɓe Faraysenaaɓe kuutoriima ɗum, ngam hollirde Farayse jattaniiɗo dimɗanɗo h***e mum. Ine jeyaa heen gorko biyeteeɗo hono Charles-Pierre Colardeau, o huutoriima helmere ngenndiyanke ndee ngam tafande leydi makko Farayse allaadu kaŋŋe e mawninde Farayse e dow Angalteer. Ɗuum nih ine seedtini, sabu e nder yimre makko tiitoriinde "Le Patriotisme" woni ngenndiyankaagu nde o winndi e hitaande 1762. Ko e ɗiin sahaaji akademi Farayse, ƴetti pellital naatnude helmere ndee nder gerngal kelmeendi ɗemngal Farayse.

*JP*

Nanngugol e gaañiiɓe e nder seppo etijaajiPelɓondire mbaɗii altine hannde to yeeso Jaagordu Jaŋde toownde e wiɗtooji ga...
29/04/2025

Nanngugol e gaañiiɓe e nder seppo etijaaji

Pelɓondire mbaɗii altine hannde to yeeso Jaagordu Jaŋde toownde e wiɗtooji ganndal nder Nuwaasot. Ɗum waɗi ko hakkunde polis e won e etijaaji seppuɓe ngam salaade sarɗiiji "ɗi nuunɗuɗaani" jowitiiɗi e dokkirgol bursiiji. Seppooɓe ɓee ɗaɓɓi ko nde njoɓatee ballal renndo woni "aide sociale" wonande ɓe ngalaa bursiiji ɓee kadi yo kuule pawaaɗe e dow senndikaaji ɗii itte, ɗi ɓittitee, njogoo wellitaare.

Pelɓondiral ngal addi nanngugol won e etijaaji. Tuugnaade won cewle kollitii ko famɗi fof hedde etijaaji sappo mbarminaama.

Teskaama won nate e widiyooji caraaɗi nder laylayti renndo, ɗo poliseeji piyata ɗiin etijaaji.

Le pape François est mort lundi matin à l’âge de 88 ans, a annoncé le Vatican dans un communiqué.Pape François maayii su...
21/04/2025

Le pape François est mort lundi matin à l’âge de 88 ans, a annoncé le Vatican dans un communiqué.

Pape François maayii subaka altine hannde 21 lewru seeɗto, tawi ina yahra e duuɓi 88, ko ɗum Vatican holliti e nder bayyinaango mum.

Golal Média : 15/4/2025Oo s**a gorko ko hannde talaata sankii to wuro Bassiknu fuɗnaange leydi Muritani, caggal nde kuur...
15/04/2025

Golal Média : 15/4/2025

Oo s**a gorko ko hannde talaata sankii to wuro Bassiknu fuɗnaange leydi Muritani, caggal nde kuuraa maasi mo dow huɓeere.

Won kabaruuji kollitii ko mahoowo, ko e tuma nde o ŋabbi dow kuuraa maasi mo, hollitaama ko arani.

Wideyoo nani sarii e laylayti renndo ina hollita ɗo yimɓe ɓee ngoni e tellinde mo, ine kaɓɓi mo e ŋabbirgal (échelle) caggal nde o maayi.

Golal Média

Nous membres, de l’association dénommée Golal Média ACCSED sommes ravis de vous inviter à une présentation et dédicace d...
11/04/2025

Nous membres, de l’association dénommée Golal Média ACCSED sommes ravis de vous inviter à une présentation et dédicace de deux livres intitulés, « Neɗɗo e banndum » et « Jime-Boobo Loonde », écrits par un éminent journaliste Doro Guèye.

Cet événement professionnel aura lieu samedi 12 avril 2025 à partir de 16H à Bercy-Nouakchott.

La cérémonie de la présentation et dédicace de ces deux ouvrages réunira des professeurs à l’université de NKCHTT ainsi des experts et militants renommés pour la promotion des langues nationales en particulier la langue Pulaar.

Cette cérémonie dédicaces est un moyen de rencontrer les lecteurs de nos langues nationales et des journalistes afin de faire découvrir le livre l’art de la manipulation le premier du genre écrit en Pulaar.

Votre présence est vivement souhaitée !!!

*Golal Média-ACCSED*
Contacts :
46 55 38 33
47 44 71 69
41 35 59 55
47 43 09 45

Minen terɗe fedde wiyeteende Golal Média ACCSED, emin njogii mbelamma bismaade on kollirgol e siifannde defte tiitoriiɗe...
11/04/2025

Minen terɗe fedde wiyeteende Golal Média ACCSED, emin njogii mbelamma bismaade on kollirgol e siifannde defte tiitoriiɗe, « Neɗɗo e banndum » e « Jime-Boobo Loonde », ɗe jaayndeyanke mawɗo biyeteeɗo Dooro G*y winndi.

Nguu ɗoo kewu waɗata ko ñalnde aset 12 seeɗto 2025, tuggi waktu 16ɓo kikiiɗe. to Bersii-Nuwaasot.

Mawningol kollirgol e siifannde ɗee defte ɗiɗi, maa renndin jannginooɓe to jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasot, ko noon ne kadi kam e annduɓe e daraniiɓe ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije, haa teeŋti e ɗemngal Pulaar.

Ngol mawningol ciifanɗe, ko fartaŋŋe hawritde e tarooɓe ɗemɗe men ngenndiije e jaayndiyankooɓe ngam yiytude deftere wiyeteende " Neɗɗo e banndum", woni deftere adanare winndaande e ɗemngal Pulaar tawii ko e oo fannu.

Gargol mon ina yiɗaa no feewi!!!

*Golal Media-ACCSED*
Jokkondire:
46 55 38 33
47 44 71 69
41 35 59 55
47 43 09 45

Address

Nouakchott

Telephone

+22247447169

Website

Alerts

Be the first to know and let us send you an email when Golal Média posts news and promotions. Your email address will not be used for any other purpose, and you can unsubscribe at any time.

Contact The Business

Send a message to Golal Média:

Shortcuts

Share

Category