05/04/2026
Falmii sabummaa harargee fi hiriira geneva.
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥
Ahmedin Jebel irraa
🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Kabajamoo muummicha ministeeraa Abiyyi Ahmadiif (Dr)
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Kabajamoo muummicha ministeeraa;
Ulfinni Itoophiyaa waltajjii idil-addunyaa irratti qabdu seenaa bilisummaa barootaaf qooddeefi sagalee jabaa haqaaf kenniturraa dhufa jedheen amana.
Haa ta’u malee, walgahii idilee 61ffaa Manni Maree Mirgoota Namoomaa Mootummoota Gamtoomanii (UNHRC) dhiyeenya Genevaatti taa’ame irratti mariin furmaataa (Resolution A/HRC/61/L.36) dhiyaateera.
Waltajjii seena qabeessa kanarratti biyyoonni 34 haqa qabeessa fi seera idil-addunyaa kan filatan yoo ta'u, bulchiinsi keessanis murtoo kana faallaa ijaarsa tasgabbaa'aa waan hin deeggarreef “Lakki” jedhee filateera.
Sagaleen maqaa Itiyoophiyaatiin kenname kun sammuu seenaa biyya keenyaa, gatii diplomaasii fi gidiraa mirga saba ofii irratti osoo falmanii irra ga'e guutummaatti akka wal faallessun arge. Kanaaf, murteen kun akka lammii tokkootti seenaa, safuu fi siyaasaa armaan gadii irratti hundaa'uun akka sirraa'u kabajaan gaafadha.
Dhaalota Adawaa, dhaadannoo yaadannoo muuziyeemii fi filannoo Genevaa.
✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅✅
Bu’uuraalee eenyummaa Itiyoophiyummaa keenya cimsan keessaa tokko gatiiwwan keenya durii ‘Dhugaaf dhaabbadhaa’ fi ‘Weerara cimsaa mormaa’ jedheen amana. Injifannoon Adwaa abbootiin keenya bara 1896 galmeessan milkii biyyaa qofa osoo hin taane, bilisummaa ummata gurraachaa fi ummata cunqurfamoo addunyaa maraa akka ta'e natti dhagahama.
Finfinneen Teessoo gamtaa Afrikaa taatee kan filatamte injifannoo jajjabeessaa Adawaarratti argamteen Xaaliyaaniin loltee bilisummaa fi haqa ummata biroof dhaabbattee akka taate sirriittan beeka. Haa ta’u malee, ijaarsa haala mijataa Israa’el keessatti taasifamaa jiru irratti proposaalli dhiyaate akka seera idil-addunyaatti seeraan ala ta’uu ibsame. Biyyii koo murtoo ishee mirkaneessu deeggaruuf fedhii dhabuu isheetti baay'een gadda.
Injifannoo Adwaa yaadachuu fi mallattoo gootummaa abbootii keenyaa hoggansa keessan jalatti agarsiisuuf muuziyeemiin yaadannoo Adawaa Finfinnee Piyaassaatti ijaaramee jira. Ani namoota gara pozativitti ilaalan keessaa isa tokko. Keessattuu maqaan «Adwa Zero Zero» jedhu kun jalqaba safartuu fageenyaa, iddoo gatii waligalaa itti kaffalame birmadummaa biyyaa fi ummata keenyaaf ta'uun isaa hiika addaa qaba.
Giddu galli guddaan kun hojii ijaarsa seenaa sabboontota qabsaa'otaa bifa ammayyaawaa ta'een yaadatuudha. Keessumattuu hoggantoonni fi ergamtoonni olaanoon biyyoota addunyaa garagaraa giddugala kana daawwatan yeroon argu, hiika Adawaa addunyaan beeksisuu fi seenaa injifannoo keenyaa ulfinaan waan beeksisaniif akka lammii tokkootti nan boona.
Muuziyeemiin kun anaaf pilaatfoormii guddaa ittiin sagalee keenya addunyaatti mul'isnu eenyummaa bilisummaa keenyaaf gatii kaffaluuf duubatti hin deebine qabaachuu keenya addunyaatti mul'isnuudha.
Hogganaan giddu gala guddaa akkanaa ijaare hiika injifannoo Adawaa eenyuyyuu caalaa ni hubata jedheen yaada. Haa ta’u malee ejjennoon filannoo Geneva keessatti mul’ate sabboonummaa biyyoolessaa ani argadhe waliin kan wal faallessu ta’uu argadheera. Anaaf hiikni Adwaa ergaa aantummaa fi haqummaa “Lafa koo hin sarbu, bilisummaa koo hin sarbu” jedhuti.
Biyyi koo muuziyeemii yaadannoo Adawaa waltajjii idil-addunyaa irratti duguuggaa sanyii ummata falasxiin irratti raawwatame balaaleffachuu dhabuun ishee guutummaatti faallaa dha. Afuura yaadannoo Adwaa muuziyeemii.
Biyyoonni 34 deeggarsa haqaaf yoo kennan biyyi koo biyyoota lama qofa irraa adda baatee mormii weerara ishee ibsachuu dhiisuun biyya ijaaramte maqaa balleessuu fi hamilee xiqqeessutu natti dhagahama Hooggansa Itoophiyaan ummata cunqurfamaaf qabdu barootaaf ture.
Liigi of nations principle fi filanno Geneva wal faallessu.
📮📮📮📮📮📮📮📮📮📮📮📮📮
Itoophiyaan bara 1935 faashistii Xaaliyaaniin weeraramtee olaantummaan ishee humnaan sarbamee ture, waltajjii League of Nations irratti mul'achuun haqummaa hawaasa idil-addunyaaf bu'uura guddaadha jedheen amana.
Qajeelfamni ‘Collective Security’ (Collective Security) mootiin ‘Wanti har’a nurratti ta’e boru sirratti ta’a’ jechuun akeekkachiise weerara fi saamicha lafaa gosa kamiiyyuu cimsee kan mormuudha.
Haa ta’u malee, walgahii mana maree mirga dhala namaa Geneva irratti, qabiinsa seeraan alaa fi lafa Palestine irratti mormuuf fedhii dhabuu ta’uun arge, gatiiwwan seenaa fi aantummaa biyyi keenya yeroo faashistii san falmatte sammuu nama hadoochudha.
Murtee kana deeggaruuf fedhii qabaachuu dhabuun, Hayila Sillaaseen hawaasa addunyaa fuulduratti cunqursaa fi weerara faashistii Xaaliyaaniin uummata Itoophiyaa irratti raawwachaa turte saaxiluun ejjannoo cimaa biyyi keenya haqaaf barootaaf qabdu tuffachiisee ture. Faawundeeshiniin hamilee Itoophiyaan hawaasa idil-addunyaa weerartoota irratti tarkaanfii fudhachuu fi cunqurfamootaaf dhaabbachuuf ittiin lolaa turte, ummata Palestine har'a haala walfakkaataa keessa jiraniif sagalee dhugaa akka taanu seenaan nu dirqisiisa.
Harargee hanga Gaazaa: Karoora mijataa yahuudaa
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Bakkeewwan biyya yahuudaa hundeessuuf karoorfaman keessaa tokko harargee teenya. Osoo karoorri kun dhugoomeera ta'ee, weerarri lafaa, tasgabbiin, buqqa'iinsi fi lolli jumlaa amma lafa falasxiin irratti argaa jirru kun biyya teenya harargee fi naannawa ishee keessatti ta'a ture. Seenaan kana ture.
Amajjii 26, 1944, Yahuudonni Awuroppaa irraa maqaa “Harrar Council” (Harrar Council) jedhamu jalatti gurmaa’an mootummaa mootiitiif gaaffii dhiyeessan.
Iyyatni kun dura taa’aa Erwin Kiraaft, itti gaafatamaa Hermann Fuernberg fi Marie Ginsberg, akka John W. tiin hogganama. Pehle gaaffii isaanii xumuruuf. Pehle) aanga’oota olaanoo boordii waraana Ameerikaa waliin walitti dhiyeenya qaba ture.
Karoora dhiyaate irratti hundaa'uun lafti harargee bal'oon iskuweer maayilii 60,000 hanga 70,000 uwwisu settlers Jewishiif akka kennamuu fi naannoon heera mataa isaa fi bulchiinsa afaan Ingiliffaan hogganamu qabaachuu qabdi.
Karoorri qindaa’aa kun Harargee aantummaa mootii Itoophiyaaf kennitu uumuuf kan kaayyeffate, garuu keessoon mana maree ummataan filatameen hogganamuu fi galaanaa British Somaliland karaa Berbera fi Zeila ports tiin hogganamu.
Harargeen pirojektii kanaaf kan filatamteef haalli qilleensaa mijaawaa Awuroppaatiif mijaawaa waan taateef, lafti "addaan beekamti" waan taateef kitaaba Zohaar irratti barreeffamee "Baqaatni Yahuudaa Kush land" keessatti waan dhumateef. Namoonni karoora dhiyeessan mootii fi mootiin moototaa sanyii Ahuudaa (Zemne Negede Yihudaa) ilaalcha gaarii warra Yihuudotaaf akka qabaatan amantaa cimaa qabu turan.
Dabalataanis, kuduraa fi muduraafis kan mijatu ta’uu isaa ibsuun, tokkoon tokkoon tokkoon isaanii mootiidhaaf waadaa galuu fi gibira muraasa akka kaffalan ajajameera.
Adoolessa 4 bara 1944 deebii mootummaan Itoophiyaa E.A. irraa kenneen ummanni Harargee balaa seenaa guddaa irraa baraarameera.
Mootummaan Emperor Haile Selassie deebii yoo kennu, biyyattiin sababa weerara Xaaliyaanii fi diigumsa Xaaliyaaniitiin lammiilee ishee kumaatamaan lakkaa’aman akka dhabde ifatti ibseera, muummicha guutuu garee baqattootaatti dabarsuun gocha dinagdee biyyattii balaa irra buusuudha.
Mootiifi mootiin pirojekticha guutummaatti gatuuf ajaja tarsiimoo baasuun isaanii fi maqaan pirojektichaaf kenname akka biyyoolessaatti seenaa keessatti galmaa’ee jira buqqaatii guddaa, sanyummaa fi kisaaraa eenyummaa lafa irra ga’uu danda’e Harargee guyyaa har'aa.
Erga kun ta'ee waggaa afur ta'e booda lafti falasxiin qabamtee bara 1948 biyyi Jewish lafa isaanii irratti hundoofte. Ergasii Paalistaayinonni biyya isaanii keessatti weerara lafaa, buqqaatii fi ajjeechaa dirqisiisaa turan.
Osoo gaafa duguuggaa sanyii Gaazaa fi West Bank keessatti raawwatamaa jiru san karoorri qabamuu baatee qotee bulaa Oromoo Harargee, Somaalee fi Itoophiyaa biroo irratti raawwatamaa ture. Miidhamni Paalistaayinotaa bilisummaa ummata Itoophiyaati, walgahiin dhiyeenya Genevaatti taa'ame sun waa'ee keenya ta'a ture.
Kanaafuu murtoo biyyi teenya ijaarsa kongirasii Geneva keessatti taasifamaa jiru mormitu "Lakki" yoo jettu, yaalii lafa ofii, Harargee, weerartoota alaaf dabarsuuf taasifamu "hin mormu" jedhamee ilaalama.
Lafti keenya alagaan weeraramee lammiin keenya buqqa'u biyyi biraa osoo callisanii darbanii maaltu nutti dhagahama jennee yaaduun, ejjennoo keenya har'aaf sirreeffama seenaa guddaa fi hamilee ta'uu qaba.
Asxaa "Abbaa bitaa" fi waamicha sagalee Geneva sirreeffama seenaa qabeessa
♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦♦
Kabajamoo Mummee ministeera jijjiiramni seenaa kan gara hoggansaatti si fide sochii mirga muslimoota Itoophiyaa (sagaleen keenya haa dhagahamu) fi mootummaa EPRDF kan waggaa dheeraaf maaster pilaanii Finfinnee jedhamu jalatti hiriiree qotee bulaa Oromoo naannawa Finfinnee buqqisuu lafa isaanii.
Qeerroo Oromoo "Lafti keenya lafee keenya! "(Lafti keenya lafee keenya! ). Mormiin mormii cimaa isaaniitiin dhaadannoo jedhuun ka'e kun mootummaa jijjiiramaa biyya keenya keessatti biyya biraa abdatanii gara biyya keenyaa ceesisanii jiru.
Kanaafuu hoogganaan aangootti dhufe sababa mormii maqaa master planiin weerarri lafaa ni taasifama jedheef, weerarri lafa namaa irratti waltajjii Geneva irratti raawwatamaa jiru baay'ee hadhaawaa ta'uu isaa argadheera. Seenaa faallessu Hawaasa Oromoo keessaa akka ati gaggeessaa taatetti gaaffiin abbaa biyyummaa "Abbaa Laafummaa" dha.
(Abbaa lafummaa)/kabaja abbaa biyyummaa fi qabsoo du'aas ni beeku.
Lafa Ormaa irratti ijaaruun saamicha lafaa fi diigumsa eenyummaa waan ta'eef, qabsoon mirga abbaa biyyummaa keenya kabachiifannee eenyummaa keenya cimsuuf taasifamu waadaa "Abbaa lafummaa" (Abbaa lafummaa)/ seenaa abbaa lafummaa" ta'uu qaba.
Summary
🎒🎒🎒🎒
Kabajamoo muummicha ministeeraa,
Haala walxaxaa geopolitical fi yeroo addunyaa kana keessatti biyya hogganuun, bu'aa isaa eegsisuu fi aangoo dhaabbataa bu'aa madaalawaa ta'e fudhachuun waltajjii idil-addunyaa irratti of eeggannoo guddaa akka barbaadu nan hubadha.
Dhiibbaan dippiloomaasii adda addaa bulchiinsa keerra jiraatus, ejjennoo jaarsummaa fi dhaabbataa gamtaa Afrikaa guutummaatti faallessu, Rippaabilika Cheekii fi Maqedooniyaa Kaabaa bira dhaabbachuun “No” (No) qofa mormuun taatee baay’ee nama gaddisiisudha.
Bu’aan isa deeggaruu sababa nuti hin beekneen yoo uumameyyuu, sagalee kennuu irratti “abstain” gochuu fi dhiisuun walga’icha irratti argamuu dhabuun madaallii dippiloomaasii eegsisuuf ni danda’ama. Haa ta'u malee, ce'umsi deeggarsaa fi hirkoo irraa gara mormiitti taasifamaa jiru hoggansa naamusaa biyyi keenya ummata cunqurfamaaf waggoota dheeraaf qabaachaa turte kan tuffatuu fi baay'ee nama dhukkubsudha. Murtoo dha.
Kabajamoo muummicha ministeeraa,
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Itoophiyaan qabsoo appaartaayidii, paaspoortii imala Itoophiyaa fi deeggarsa maallaqaa Neelsan Maandeelaaf leenjii waraanaa kennuun bilisummaa Afrikaa Kibbaatiif gahee olaanaa taphatte.
Haa ta’u malee seenaa gidiraa Afrikaan Kibbaa keessa darbitee bu’aa yeroof gatii kaffalchiisaa turte dagachuu dhabuudhaan, Itoophiyaan yakka duguuggaa Sanyii Israa’el irratti mana murtii haqaa idil-addunyaa irratti raawwatamaa turte keessatti taatee baay’ee nama gaddisiisuudha. Kan ummata cunqurfamaaf dhaabbachuu. Ani argadheera.
Hoogganaa mallattoo bilisummaa guddaa akka muuziyeemii injifannoo Adawaa ijaare, hoogganaa biyya haqaaf qabsaa'e hoogganuu pilaatfoormii Liigii Biyyootaa irratti mormii lafa koo dhufeen aangootti ol bahe. Saamicha lafaa, buqqaatii fi weerara lafaa qaama addunyaa kamittuu raawwatamu mormuuf hamilee fi dirqama seenaa qaba jedheen amana.
Kanaaf, Itoophiyaan bara Najjaashii irraa eegalee uummata cunqurfamaaf wabii ta'uun, sagalee dhugaa ta'uun haqaaf falmuun seenaa ishee waltajjii addunyaa irratti akka itti fufsiiftu kabajaa fi boonsaanin gaafadha.
Ahmedin Jebel
