28/06/2025
𝐆𝐎𝐕𝐄𝐑𝐍𝐔 𝐃𝐈𝐒𝐊𝐔𝐓𝐈 𝐌𝐄𝐊𝐀𝐍𝐈𝐒𝐌𝐔 𝐁𝐀 𝐏𝐑𝐄𝐕𝐄𝐍𝐒𝐀𝐔𝐍 𝐒𝐔𝐑𝐓𝐔 𝐑𝐀𝐈𝐕𝐀
𝐃𝐢𝐥𝐢, 𝟐𝟕 𝐉𝐮𝐧̃𝐮 𝟐𝟎𝟐𝟓 | Hare ba moras Raiva ka moras asu bulak ne'ebe mak sai ita hotu nia preokupasaun ne'ebe fó ameasa ba saúde públika iha ita nia rai no hamate ona Timor oan nain ne'en (6), husi Munisípiu Bobonaru nain rua (2), Munisípiu Ermera nain ida(1) no (RAEOA) nain tolu (3), tambá hetan tata husi Asu ne'ebe pozitivu ho virus Raiva haktuir komfirmasaun laboratóriu.
Tambá ne'e governu liu-husi Sekretáriu Estadu Pekuária (SEPE) servisu hamutuk ho Ministériu Administrasaun Estatal (MAE) liu-husi Sekretáriu Estadu Asuntu Toponímia no Organizasaun Urbana (SEATOU), Ministériu Saúde (MS), Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL), Falintil Forsa Defeza Timor-Leste (F-FDTL) diskuti mekanismu oinsá atu halo prevensaun no mitigasaun bá korente surtu Raiva ka moras asu bulak ida ne'e atu labele alarga tan ba munisípiu seluk bazeia ba Dekretu-Lei nú. 12/2014, loron 14 fulan maiu, kona-ba, Restrisaun Movimentu Animal nian iha Área Urbana, iha Artigu 3 (alínea d no e), art.5 nú. 1 (alínea a, c) no número 2. Artigo 7, 9, 10, no kapítulu IV sansaun (artigo 9 ho koímas) ne'ebe mak temin iha sirkular konjunta.
Iha enkontru ida ne'e diskuti mos atu forma ekipa konjunta ida husi Ministériu tolu (3) mensionadu, inklui instituisaun seguransa sira no halo konferénsia pers hodi hasai sirkular konjunta kona-bá moras Raiva ka moras Asu bulak ne'e.
Liu-husi intervensaun, Sekretáriu Estadu Pekuária (SEPE) 𝐒𝐫. 𝐉𝐨𝐬𝐞́ 𝐕𝐢𝐞𝐢𝐫𝐚 𝐝𝐞 𝐀𝐫𝐚𝐮́𝐣𝐨 hateten katak durante ne'e Sekretáriu Estadu Pekuária (SEPE) no Diresaun Jerál Pekuária no Veterinária (DGPV, siglaportugés) liu-husi Diresaun Nasionál Veterinária (DNV) servisu hamutuk ona ho Ministériu Saúde (MS) iha programa ida hanaran 𝙊𝙣𝙚 𝙝𝙚𝙖𝙡𝙩𝙝 𝙨𝙮𝙨𝙩𝙚𝙢, hodi kontrola no prevensaun ba surtu Raiva ne'e laos iha deit rai laran, maibe ita servisu hamutuk mos ho Autoridade Nusa Tenggara Timur (NTT) hodi halo Joint Border Meeting ho sira atu nune'e bele prevene hahú kedas husi sira no mós iha ita nia rai, tamba ita mesak deit mos labele maibe tenki servisu hamutuk hodi hasa'e konsiénsia komunidade sira nian.
Governante ne'e mos hatutan tan katak servisu hamutuk ida ne'e importante tebes maske ita iha péritus barak maibe ita iha limitasaun buat barak, tamba ne'e ita presiza servisu hamutuk hodi prevene lalais atu nune'e labele tama mai Munisípiu Dili.
Entertantu ekipa konjunta ne'ebe mak forma ona, tuir planu sei hahú halo operasaun ka servisu iha Munisípiu sira ne'ebe fronteira ho Indonézia hanesan RAEOA, Bobonaro no Covalima hafoin ba munisípiu sira iha teritóriu Timor laran tomak.
Tambá ne'e husu ba komunidade sira atu koopera no servisu hamutuk ho ekipa vasinador sira wainhira to'o ba ita bot sira nia fatin hodi fó vasina ba ita bo'ot sira nia animal hanesan asu, busa, lekirauk no Niki.
Enkontru ida ne'e hala'o iha sala enkontru Ministériu Administrasaun Estatal (MAE) Caicoli, Dili no hetan prezensa husi Komandante Polísia Munisípiu Dili, FDTL, Administrador Postu sira nomos funsionáriu husi liñas Ministeriál sira.
𝐌𝐢́𝐝𝐢𝐚 𝐒𝐄𝐏𝐄