29/11/2025
Barruu kana gochuun namoota baayyee biraan gahaa.
✅Jijjiirama risaa irraa haa barannu‼️
Risaa simbirroo umrii dheeraa qabduu fi hanga waggaa 70 jiraattudha. Haa ta'u malee, waggaa 70 gammachuudhaan jiraachuu isaa dura, umrii isaa giddu galeessaa jechuunis umurii 35 hanga 40 gidduutti haalli rakkisaan isa mudata ...
1) qeensi isaa kan nyaata adamsuuf oolu garmalee guddata, akkasumas nyaata lafa irraa kaasu hin danda'u ...
2) Funyaan isaa kan lafee illee cabsuu danda'u, ni qaxxaamura, ni qaxxaamura, kanaaf akka barame nyaata isaa nyaachuu hin danda'u ...
3) Baalleen fi rifeensi qaama isaa irra jiru ulfaataa waan ta'eef, humna duraan samii keessa balali'aa ture dhaba.
Wantoonni rakkisoo sadan kun rakkoolee ciccimoo risaa umrii giddu galeessaa ishee mudataniidha. Amma risaan filannoo lama qaba.
1ffaa. Qaama isaa dulloomaa waliin callisee taa'ee du'a eegaa?
2ffaa. Waggoota 35 hafan aarsaa ji’a shaniif gidiraa fi rakkina of keessaa qabu erga kaffalee booda gammachuudhaan dabarsuu filatta?
duraa yoo filate jireenya isaa gidduutti du'a, kanaaf seenaan achumatti xumurama.
lammaffaa yoo filate wareegama shanan itti aanan keessa darbuu qaba.
1ffaa. Gaara dheeraa ol bahee man'ee kophaa ijaara.
2ffaa. Erga koonyaa ijaaree booda hojiin isaa inni jalqabaa funyaan afaan isaa dhagaa tokkotti rukutee gatuudha.
3ffaa. Erga kana godhee booda funyaan haaraan ni mul’ata. Hanga funyaan isaa guddatutti nyaata tokkollee osoo hin nyaatin koonyaa keessa turuu qaba.
4ffaa. Erga funyaan haaraan guddatee booda funyaan haaraa sanatti fayyadamee qeensa dulloomaa miila ofii baasee gata.
5ffaa.qeensii miila haaraan erga guddatee booda, quba miila haaraa kana akka meeshaatti fayyadamee rifeensa dulloomaa fi dulloomee fi qaama isaa irratti maxxane buqqisee gata. Bakka isaaniitti rifeensi haaraan ni biqila.
Haala jajjaboo kanaan ji'a 5 erga dabarsee booda deebi'ee of dhalatee akka dargaggeessa ta'ee kolonii risaa keessatti mul'ata.
karaa wal fakkaatu hordoftee jireenya haaraa keessatti ol ka'uu dandeessa. Eenyummaa kee guddaa deebitee dhaladhu!!!
Jireenyi imala guddinaa fi jijjiirama walitti fufiinsa qabuudha. Yeroo tokko tokko, akka waan irra deebinee jalqabuu qabnutti nutti dhaga’amuu danda’a, waan darbe dhiisnee jalqaba haaraa hammachuu qabna. Adeemsi deebi’anii dhalachuu kun irra deebi’anii jalqabuu qofa osoo hin taane, ofii keenya isa dhugaa argachuu fi waliin walsimsiisuun jiraachuudha. Imala jijjiirama kana akkamitti akka jalqabdee eenyummaa kee guddaa deebiftee dhalattu kunooti:
1. Jijjiirama fudhachuu
Jijjiiramni waan hin oolle waan ta’eef, dhugaa kana fudhachuudhaan carraa fi carraa haaraadhaaf of banna. Waan barame fi mijataa ta’e dhiisuun rakkisaa ta’uu danda’a, garuu yeroowwan jijjiirama sana keessatti dhuguma guddannee kan jijjiiramnudha. Jijjiirama yeroo hammannu daangaa darbe bira darbinee gara addunyaa dandeettii daangaa hin qabneetti ceena.
2. Humna Keessa Kee Barbaadi
Imala deebi’ee dhalachuu fi jijjiirama keessatti humna keessoo argachuun barbaachisaa dha. Humni keessoo keessaa kan dhufu yoo ta’u, humna yeroo dukkanaa keessallee nu qajeelchuu danda’uudha. Yeroo abdii kutannaan nutti dhagahamu akka itti fufnu kan nutti himuu fi yeroo duubatti hafnu humna fuulduratti nu dhiibudha.
3. Kan Darbe Gadhiisi
Kan darbe maal iyyuu yoo ta’e, deebi’anii dhalachuu fi haaromsi jijjiirama fiduuf gonkumaa akka hin dabarre nu yaadachiisa. Waan kana booda nu hin tajaajille gadi dhiifnee jalqaba haaraadhaaf bakka kennuudhaaf humna guddaa nu keessa jiru nu yaadachiisa. Daangaa of irratti kaa’anne irraa bilisa ba’uun carraa daangaa hin qabne kan nu eegu hammachuudha.
4. Ofii kee isa dhugaa hammadhu
Deebi’ee dhalachuun ofii keenya isa dhugaa argachuu fi waliin walsimsiisuun jiraachuudha. Akkuma walaloo barreessituu Ruumiin yeroo tokko jedhe, “Kaleessa waanan qaroo waanan tureef addunyaa jijjiiruu barbaade.Har’a ogummaa waanan qabuuf of jijjiiraa jira.” Deebi’ee dhalachuun haala alaa jijjiiruu osoo hin taane, keessa keenya jijjiiruudha. Jireenya mataa keenyaa keessatti ogummaa qabaachuu, akka dhuunfaatti guddachuu fi kaayyoo keenya isa dhugaa wajjin walsimsiisuudha.
5. Rakkoolee Irra Aanuu
Jijjiiramni dhugaan daangaa durii gadi dhiifnee waan hin beekamne hammachuu nu gaafata. Jijjiiramni nama dhukkubsuu fi mijataa hin taane ta’uu danda’a, garuu adeemsa kana keessatti dandeettii keenya isa dhugaa kan argannu. Xumurri hundi jalqaba haaraa akka ta’e yaadadhu, jireenya kee bocuu fi egeree bareedaa uumuuf dandeettiin si keessa jira.
Deebi’ee dhalachuun imala jijjiiramaa fi haaromsaati. Carraa ati irra deebitee jalqabdu, waan kana booda si hin tajaajille gadi dhiiftee, ofii keetii isa hunda caalu ta’uuf. Imala hamilee fi ciminaan hammadhu. Humna egeree bareedaa fi guutuu ta'e of keessaa uumuuf akka qabdu yaadadhu.
Share namni tokko jijjiiramuu waan danda'uuf 🙏
Jalduu Blogger - Galatoomaa
- Al Jazeera Afaan Oromoo
