Joni Raatikainen

Joni Raatikainen Autoilusta nauttiva, mp ja veneilyä harrastava ja ruuasta nauttiva suomalainen mies. Touhuaa mitä huvittaa sillä välin kun muut miettivät mitä osaavat.

07/08/2026

Vantaan ratikka, on jo ajanut kaupungin konkurssin partaalle, m***a sekään ei riitä. Vaunuhankinta on tehty erittäin huonoin perustein ja koko kilpailutus on ollut omituinen. Kaikkia faktoja ei ole tuotu päättäjien silmille, veronmaksajista puhumattakaan.

Kysymys on; kuka hyötyy tästä pieleen menneestä kilpailutuksesta kokoomus, demarit?

Raitiovaunuhankinta on keskeytettävä ja kilpailutus tehtävä välittömästi uudelleen.

Muutama fakta:

Hankinnan kokonaisarvoksi on ilmoitettu noin 1,6 miljardia euroa. Päättäjille on kuitenkin avattu käytännössä vain raitiovaunujen perushankinta. Noin 1,3 miljardin euron osalta ei ole kerrottu riittävän tarkasti, mihin rahat kohdistuvat ja millaisiin kustannuksiin Helsinki ja Vantaa ovat vuosikymmeniksi sitoutumassa.

Perushankinnan kustannusarvio oli alun perin noin 271 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen jälkeen summa nousi noin 332 miljoonaan euroon. Nousua on 61 miljoonaa euroa, eli 22,5 prosenttia. Aineiston mukaan indeksikorotukset selittävät noususta alle puolet. Lopulle kustannusnousulle ei ole annettu hyväksyttävää ja avointa selitystä.

Hankinnassa on kyse 63 raitiovaunun perustilauksesta: 30 kaupunkiraitiovaunusta ja 33 pikaraitiovaunusta. Lisäksi sopimukseen sisältyy optioita jopa 120 lisävaunuun. Hankinnan koko voi siis kasvaa huomattavasti alkuperäisestä perustilauksesta.

Kilpailutuksessa saatiin vain yksi hyväksytty tarjous. Tämä ei ole toimivan kilpailun tunnusmerkki. Kun miljardiluokan hankinnassa jäljelle jää vain yksi hyväksytty tarjoaja, tilaajalla ei ole todellista mahdollisuutta varmistua siitä, että hinta vastaa markkinatasoa.

Škoda Transtechin KKV:lle tekemässä toimenpidepyynnössä voittaneen tarjouksen kuvataan ylittävän alkuperäisen hankekustannuksen jopa 41,2 prosentilla. Škodan laskelman mukaan indeksimuutoksilla selittyisi tästä noin 18,6 prosenttiyksikköä, jolloin noin 22,6 prosenttiyksikön kustannusnousu jäisi vaille selitystä. Kyse on Škodan esittämästä laskelmasta, joka viranomaisten ja päättäjien on syytä tutkia ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Škodan omaksi tarjoushinnaksi on eri aineistoissa ilmoitettu noin 262–264 miljoonaa euroa. Tarjous suljettiin kilpailusta, eikä tarjousten avointa hintavertailua ole julkaistu. Voittaneen tarjouksen tarkkaa sisältöä ja hinnoittelua ei ole avattu tavalla, joka mahdollistaisi ulkopuolisen vertailun.

Kyse ei myöskään ole vain vaunujen hinnasta. Sopimusluonnokseen liittyy 30 vuoden varaosa- ja teknisten tukipalveluiden kokonaisuus. Hankintailmoituksessa elinkaaripalveluiden arvoksi on aineiston mukaan arvioitu noin 800 miljoonaa euroa. Samalla voittaneelle toimittajalle syntyisi käytännössä pitkäaikainen yksinoikeus varaosien ja teknisten tukipalveluiden toimittamiseen.

Tämä voi sitoa Helsingin, Vantaan ja Kaupunkiliikenteen yhteen toimittajaan kolmeksi vuosikymmeneksi. Jos hinnat, palveluiden sisältö ja sopimuksen laajentamisen rajat jäävät avoimiksi, syntyy riski myöhemmistä kilpailuttamatta tehtävistä hankinnoista ja olennaisista sopimusmuutoksista. KKV:lle tehdyssä toimenpidepyynnössä tätä on kuvattu tulevien laittomien suorahankintojen riskiksi. Kyse on vakavasta taloudellisesta ja oikeudellisesta riskistä, jota ei pidä jättää tulevien päättäjien ja veronmaksajien maksettavaksi.

Hankintamenettelyyn liittyy myös kysymyksiä tarjoajien tasapuolisesta kohtelusta. Škodan KKV:lle toimittamassa aineistossa esitetään epäilyjä muun muassa raitiovaunujen suunnitellun käyttöiän muuttamisesta 40 vuodesta 30 vuoteen, merkittävän portaattomia istumapaikkoja koskevan vertailuperusteen lisäämisestä vasta lopulliseen tarjouspyyntöön sekä vaatimuksen poikkeuksellisen jyrkästä 24 tai 0 pisteen käytännön vaikutuksesta. Nämä ovat epäilyjä, eivät lainvoimaisesti ratkaistuja tosiseikkoja, m***a juuri siksi ne on tutkittava ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Hankintapäätöksen lainvoimaisuus ei tarkoita, että hankintasopimus olisi pakko tehdä. Se ei myöskään velvoita Helsinkiä tai Vantaata hyväksymään kustannusten nousua. Aineiston laatimishetkellä hankintasopimusta ei ollut allekirjoitettu.

Asianajotoimisto Krogeruksen oikeudellisen arvion mukaan hankinta voidaan keskeyttää ennen hankintasopimuksen tekemistä todellisesta ja perustellusta syystä. Hyväksyttäviä perusteita ovat muun muassa vain yhden vaatimukset täyttävän tarjouksen saaminen ja hankkeelle varattujen määrärahojen ylittyminen. Keskeyttäminen ei edellytä vakavia tai poikkeuksellisia olosuhteita.

Krogeruksen arvion mukaan lainmukaisesti toteutettu keskeyttäminen ei myöskään aiheuttaisi hankintalain mukaista vahingonkorvausvelvollisuutta Stadleria kohtaan. Korvausvastuulla pelottelu ei siis ole peruste hyväksyä avoimeksi jäänyttä miljardihankintaa.

Kilpailutuksen uusiminen ei tarkoita paluuta lähtöruutuun. Hankinta voidaan käynnistää uudelleen joko pääosin samoilla ehdoilla tai muutettuna. Aikaisempaa aineistoa voidaan hyödyntää, ongelmalliset arviointiperusteet voidaan korjata ja hankinnan laajuutta voidaan tarvittaessa vaiheistaa.

Myös Vantaan raitioliikenteen käynnistäminen vuonna 2029 voidaan turvata. Krogeruksen toisessa arviossa käsitellään mahdollisuutta laajentaa vuoden 2011 sopimusta esimerkiksi 15 raitiovaunun toimitusoptiolla. Arvion mukaan kokonaan uuden vaunun kehittäminen voisi kestää noin kaksi vuotta ja maksaa 15–20 miljoonaa euroa, kun taas olemassa oleva ja testattu vaunumalli voitaisiin toimittaa ilman vastaavaa tuotekehitysriskiä.

Miten sitten tulee toimia?

Helsingin ja Vantaan tulee kieltäytyä hyväksymästä kohonneita kustannuksia. Hankintasopimusta ei pidä allekirjoittaa ennen kuin KKV on arvioinut sille toimitetut tiedot. Koko 1,6 miljardin euron kustannusrakenne, voittaneen tarjouksen vertailuhinta sekä 30 vuoden varaosa- ja tukipalvelusopimuksen ehdot on avattava päättäjille.

Tämän jälkeen kilpailutus on järjestettävä uudelleen yksinkertaisemmilla, läpinäkyvillä ja tasapuolisilla ehdoilla. Tarjoajille on annettava riittävästi aikaa vastata lopullisiin vaatimuksiin. Vaunujen hankintahinnan lisäksi on kilpailutettava aidosti koko elinkaaren kustannukset, varaosat, huolto ja tekninen tuki. Sopimukseen ei pidä rakentaa kolmen vuosikymmenen avointa valtakirjaa yhdelle toimittajalle.

Tarvittavat raitiovaunut voidaan hankkia vaiheittain ja Vantaan vuoden 2029 aikataulu turvata olemassa olevilla sopimusjärjestelyillä, mikäli niiden lainmukaiset edellytykset täyttyvät.

Vaadin, että hankinta keskeytetään ja kilpailutus tehdään uudestaan, missä mukana on myös selkeä viranomaisarvio.
Haluan myös muistuttaa, että mikäli kilpailutuksen voittaa Škoda Transtech, tämä tietää Suomelle ja suomalaisille monia työpaikkoja pidemmäksi aikaa, myös tälle on annettava painoarvoa.

Toivon, että myös media tarttuu tähän suuremmin.

Ruotsi tänään. Suomi huomenna?Moni ajattelee, että tämä koskee vain Ruotsia. Itse en olisi siitä niin varma.Odottakaa va...
06/08/2026

Ruotsi tänään. Suomi huomenna?

Moni ajattelee, että tämä koskee vain Ruotsia. Itse en olisi siitä niin varma.

Odottakaa vain, kun uudet datakeskukset valmistuvat ja sähkön kysyntä kasvaa entisestään.

Sitten tulee se tuttu suomalainen talvipäivä: pakkanen puree, tuuli seisoo, aurinkopaneelit ovat lumen peitossa ja sähkön kulutus on vuoden huipussaan.

Silloin huomataan, ettei yhteiskunta pyöri toiveilla vaan megawateilla.

Vahvaan ydinvoimaan perustuva selkäranka olisi pitänyt rakentaa jo vuosia sitten. Ei vasta silloin, kun hinnat karkaavat käsistä ja sähköstä tulee niukkuushyödyke.

Tuuli, aurinko ja vesivoima ovat erinomaisia energianlähteitä silloin kun niitä on saatavilla....

Siksi niiden rinnalla tarvitaan tuotantoa, joka toimii säästä riippumatta, vuorokauden ympäri ja vuoden jokaisena päivänä.

Jos emme rakenna riittävästi vakaata perusvoimaa ennen kysynnän kasvua, hinnat eivät kysy puoluekantaa eivätkä ideologiaa. Ne nousevat.

Parempi rakentaa sähköjärjestelmä valmiiksi kuin opetella kantapään kautta, mitä sähköpula maksaa. Loppujen lopuksi laskun maksavat tavalliset suomalaiset kotitaloudet.

Jahas... taas mennään.Ensin suomalaiset maksavat vuosikausia korkeita siirtomaksuja, koska verkkoa pitää maakaapeloida j...
21/07/2026

Jahas... taas mennään.

Ensin suomalaiset maksavat vuosikausia korkeita siirtomaksuja, koska verkkoa pitää maakaapeloida ja investoinnit rahoittaa.

Kun verkko on suurelta osin rakennettu ja liiketoiminta tuottaa vakaata kassavirtaa, omistaja vaihtuu ja miljardien myyntivoitot valuvat ulkomaille.

Kauppaa perustellaan Suomen vakaalla toimintaympäristöllä ja ennustettavalla sääntelyllä.

Juuri se tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittajat voivat luottaa vakaaseen tuottoon, jonka suomalaiset sähkönkäyttäjät maksavat siirtolaskuissaan.

Sähköverkko on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.

Siksi on perusteltua kysyä, kuuluuko sen tuotto ensisijaisesti ulkomaisille sijoittajille vai suomalaisille?

Puhemies kutsui eduskunnan koolle, koska oppositio sitä halusi. 🤔Aikoinaan puhemiehen (Kesk.) olisi samalla logiikalla p...
19/07/2026

Puhemies kutsui eduskunnan koolle, koska oppositio sitä halusi. 🤔

Aikoinaan puhemiehen (Kesk.) olisi samalla logiikalla pitänyt kutsua eduskunta koolle Uniper-jupakan vuoksi, jossa puhuttiin jopa 170kertaa suuremmasta summista...

M***a eipä kutsunut!

Nyt puhemies toimi mielestäni oikein...

Siksi on aivan turha väittää, että "PS teki väärin ja nyt kansa maksaa".

Mitä minä olen sanonut jo pitkään...Ensin pitäisi rakentaa sähköntuotanto ja sähköverkko kuntoon. Vasta sen jälkeen lisä...
02/07/2026

Mitä minä olen sanonut jo pitkään...

Ensin pitäisi rakentaa sähköntuotanto ja sähköverkko kuntoon. Vasta sen jälkeen lisätä valtavaa uutta sähkönkulutusta.

Nyt Suomessa tehdään juuri päinvastoin.

Suomeen suunnitellaan noin sata datakeskusta, ja yhä useampi asiantuntija varoittaa niiden vaikutuksista.

Sähkön hinta voi nousta voimakkaasti, sähköverkko ei nykyisellään riitä ja pysyviä työpaikkoja syntyy lopulta vain vähän.

Samaan aikaan suurimmat hyödyt valuvat ulkomaille.

Suomeen jäävät lähinnä rakentaminen, sähkö- ja LVI-työt sekä muutama kymmenen ylläpitopaikka.

Lopulta laskun maksavat tavalliset suomalaiset korkeampina sähkön hintoina, uusina verkkoinvestointeina ja heikompana toimitusvarmuutena.

En vastusta datakeskuksia. Vastustan sitä, että niitä rakennetaan ennen kuin energia- ja verkkoinfra on valmis.

Ei tämän pitäisi olla kovin vaikea yhtälö.

Tätä olen yrittänyt sanoa jo pitkään!On vaikea ymmärtää, miksi ensin ei rakenneta sähköntuotantoa ja sähköverkkoa... ja ...
28/06/2026

Tätä olen yrittänyt sanoa jo pitkään!

On vaikea ymmärtää, miksi ensin ei rakenneta sähköntuotantoa ja sähköverkkoa... ja vasta sen jälkeen lisättäisi kulutusta?

Nyt Suomessa näyttää käyvän juuri päinvastoin.

LUT-yliopiston professori Jukka Ruusunen varoittaa, että datakeskusten nopea rakentaminen voi nostaa pörssisähkön hinnan jopa euroon kilowattitunnilta kylminä ja tuulettomina talvipäivinä, jos sähköntuotanto ja kantaverkko eivät pysy mukana.

Samanaa aikaan datakeskuksia houkutellaan vielä veroeduilla.

Miksi siis kiirehditään lisäämään valtavaa sähkönkulutusta, jos infra ei ole valmis?

Tämän maksavat lopulta suomalaiset kotitaloudet ja yritykset korkeampina sähkön hintoina, kasvavina verkkoinvestointeina ja heikompana toimitusvarmuutena.

Ei pitäisi olla kovin vaikea yhtälö.

Ensin infra, tuotanto ja siirtokapasiteetti. Vasta sitten lisää suurkuluttajia!!

Muuten tässä voi käydä vielä huonosti.

Tämäkin vielä.Mitä enemmän datakeskuksista tulee tietoa, sitä vaikeampi on nähdä niitä Suomen talouden pelastajina.Jos V...
27/06/2026

Tämäkin vielä.

Mitä enemmän datakeskuksista tulee tietoa, sitä vaikeampi on nähdä niitä Suomen talouden pelastajina.

Jos Verohallinnon laskelmat pitävät paikkansa, valtion kassaan ei juuri jää verotuloja, työpaikkoja syntyy vähän ja samalla datakeskukset sitovat valtavat määrät sähköä ympärivuorokautisesti.

Ketkä tästä sitten oikeasti hyötyvät?

Ainakin ne, jotka myyvät tontit, urakat ja sähköliittymät sekä kuittaavat isot provikat rakennusvaiheessa.

Valmiissa datakeskuksessa työskentelee usein vain pieni joukko huoltohenkilöstöä, vartijoita ja siivoojia.

Samaan aikaan Suomeen rakennetaan sähkön suurkuluttajia, joiden hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle jää monessa tapauksessa hyvin ohueksi/negatiiviseksi.

Jos datakeskuksia halutaan rakentaa, niiltä pitäisi vaatia myös vastinetta: enemmän työpaikkoja, verotuloja ja omaa uutta sähköntuotantoa tai energiavarastoja.

Totuus on, että sähkö kyllä kuluu Suomessa, m***a taloudellinen hyöty valuu ulkomaille...💸

Aika kova uutinen!Vielä hetki sitten puhuttiin siitä, kuka valmistaa parhaat sähköautot... Nyt keskustelu onkin siirtyny...
26/06/2026

Aika kova uutinen!

Vielä hetki sitten puhuttiin siitä, kuka valmistaa parhaat sähköautot...

Nyt keskustelu onkin siirtynyt siihen, kuka omistaa auton ohjelmiston, minne data kulkee ja voiko auto muodostaa kansallisen turvallisuusriskin?

Yhdysvallat ei perustellut Polestarin myyntikieltoa päästöillä, hinnalla tai laadulla, vaan tietoturvalla ja kansallisella turvallisuudella🤔

Tämä kertoo aika paljon siitä, mihin maailma on menossa. Auto ei ole enää pelkkä kulkuväline, vaan jatkuvasti verkossa oleva tietokone pyörien päällä.

Veikkaan, ettei tämä jää viimeiseksi tapaukseksi.

Samoja kysymyksiä tullaan pohtimaan ennemmin tai myöhemmin myös Euroopassa.

Sähköautojen kilpailu ei enää ratkea pelkästään suorituskyvyllä ja laadulla. Yhä enemmän sitä ratkaistaan politiikan, tietoturvan ja suurvaltapolitiikan pöydissä🤦🏻

Osoite

Espoo

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Joni Raatikainen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Joni Raatikainen :lle:

Oikopolut

Jaa