25/09/2025
DROONIEN KILPAVARUSTELU: OPTISET ANTURIT INTERCEPTOR-DROONIEN HAVAITSEMISEEN JA VÄISTÄMISEEN UKRAINAN SODASSA
Johdanto
Ukrainan sodan aikana drone-teknologia on kehittynyt nopeasti molemmilla puolilla, kun osapuolet pyrkivät suojaamaan omia ilma-aluksiaan vihollisen interceptor-drooneilta – eli drooneilta, jotka on suunniteltu pudottamaan/ampumaan alas toisia drooneja. Venäjä ja Ukraina ovat alkaneet varustaa lennokkejaan optisilla antureilla, kuten kameroilla, jotka mahdollistavat uhkien visuaalisen havaitsemisen ja automaattisen väistämisen.
Tämä kehitys on osa laajempaa kilpavarustelua, jossa droneja suojataan yhä kehittyneemmillä sensoreilla ja järjestelmillä. Esimerkiksi venäläiset Ge**era- ja Zala-dronet ovat saaneet lisäkameroita havaitsemaan lähestyviä uhkia, kun taas Ukraina kehittää omaa "Snich"-järjestelmäänsä.
Tämän artikkelin perusteella voidaan todeta, että nämä innovaatiot ovat vastaus ilmataistelun muuttuvaan luonteeseen, jossa droonit eivät enää ole vain tiedusteluvälineitä, vaan aktiivisia taistelukentän toimijoita. Vaikka optiset järjestelmät tarjoavat etuja, ne eivät ole täydellisiä, ja molemmat osapuolet kehittävät myös radioelektronisia vaihtoehtoja täydentämään visuaalista havainnointia. (Militarnyi ja Defence Blog 9/2025)
Artikkelissa käytetään torjunta-/droonintorjunta-/ilmatorjunta-/hävittäjä-/sieppaaja-/vast. droonista kansainvälisesti yleisesti käytössä olevaa nimitystä "interceptor".
TIIVISTELMÄ
• Venäjän kehitykset: Venäjä on varustanut droonejaan, kuten Ge**era ja Zala (myös osin tietyt Geran modifikaatiot), optisilla kameroilla havaitakseen interceptor-drooneja takaapäin ja ylhäältä, mikä mahdollistaa automaattiset väistöliikkeet; järjestelmät alkoivat ilmestyä syksyllä 2024.
• Ukrainan vastatoimet: Ukraina kehittää "Snich"-moduulia, joka käyttää optista kameraa uhkien havaitsemiseen ja automaattiseen väistämiseen, m***a siirtyy kohti radioelektronisia järjestelmiä sokeiden pisteiden poistamiseksi; ensimmäinen versio saataville marraskuussa 2025.
• Väistämisen mekanismi: Optiset anturit havaitsevat uhan visuaalisesti ja käynnistävät AI-avusteisia manööverejä, kuten suunnanmuutoksia tai korkeusvaihteluita; radioelektroniset versiot täydentävät signaalien havainnoinnilla ja häirinnällä.
• Haasteet ja tehokkuus: Järjestelmät parantavat selviytymistä, m***a eivät estä kaikkia hyökkäyksiä sokeiden pisteiden tai nopeiden lähestymisten vuoksi; Ukraina on onnistunut ampumaan alas varustettuja drooneja.
• Laajempi konteksti: Kehitys on osa kilpavarustelua, jossa AI ja sensorit muuttavat drone-sotaa; Ukraina oli ensimmäinen interceptor-droonien käyttäjä, m***a nyt omaksuu Venäjän taktiikoita.
VENÄJÄN KÄYTÖSSÄ OLEVAT OPTISET ANTURIT
Venäjä on alkanut varustaa tiedustelu- ja osin taisteludroonejaan optisilla sensoreilla vastatoimena Ukrainan kasvavalle interceptor-droonien käytölle. Esimerkiksi Ge**era-droonin muunnoksessa on perinteisen alaspäin suunnatun valvontakameran lisäksi kaksi lisäkameraa: yksi takasuuntaan ja toinen ylöspäin suuntautuvaan puolisfääriin.
Anturit (kamerat) kattavat riskialtteimmat lähestymiskulmat, kuten takaapäin tai ylhäältä tulevat hyökkäykset, jotka ovat tyypillisiä interceptorien taktiikoille. Järjestelmän tarkoituksena on havaita uhka ajoissa ja käynnistää automaattiset väistömanööverit, mikä antaa droonille mahdollisuuden paeta ennen osumaa. (Militarnyi ja Defence Blog 9/2025)
Samanlaisia järjestelmiä on havaittu myös muissa venäläisissä drooneissa, kuten Zala- ja Supercam-malleissa. Zala-drooneissa optinen detektori mahdollistaa interceptorien havaitsemisen ja automaattisen väistämisen, ja tällaiset järjestelmät alkoivat ilmestyä taistelukentällä syksyllä 2024.
Lisäksi venäläiset ovat integroineet tekoälyä (AI) Ge**era- ja Geran-2-drooneihin, mikä parantaa havainnointia ja mahdollistaa monimutkaisempia väistötoimintoja (evasive action/manouvers). Esimerkiksi SKAT-350M-droneihin on asennettu sarjatuotantona interceptor-vastajärjestelmiä, jotka käyttävät optisia ja mahdollisesti radioelektronisia sensoreita.
Em. kehitykset ovat osa Venäjän pyrkimystä suojata droonejaan Ukrainan ilmapuolustukselta, joka on onnistunut ampumaan alas useita tällaisia varustettuja drooneja. Eräiden lähteiden mukaan luku on jo pitkälti yli tuhat tiputettua pitkänkantaman droonia tämän kesän ajalta (tieto on vahvistamatta)
Vaikka järjestelmät parantavat selviytymismahdollisuuksia, ne eivät ole täysin tehokkaita, sillä ukrainalaiset operaattorit ovat onnistuneet iskemään ennen kuin väistöalgoritmi aktivoituu. (Militarnyit 9/2025, Technology ja Defender 8/2025).
UKRAINAN VASTATOIMET JA OMAT KEHITYKSET
Ukraina, joka oli ensimmäinen laajamittaisesti interceptor-drooneja käyttänyt osapuoli, on nyt omaksumassa Venäjän kokemuksia ja kehittämässä omia väistöjärjestelmiään. Syyskuussa 2025 Defense Tech Valley -näyttelyssä esitelty DEVIRO-yrityksen "Snich"-moduuli on keskeinen esimerkki tästä. Ensimmäinen versio koostuu lisäkamerasta, joka havaitsee vihollisen interceptor-droonin ilmassa ja antaa automaattisen komennon väistömanööverille. Tämä mahdollistaa droonin, kuten Leleka-100M2R-mallin, reagoimisen uhkaan reaaliajassa. (Militarnyi ja Defence Blog 9/2025)
DEVIRO kuitenkin tunnustaa, että optinen järjestelmä jättää sokeita pisteitä, joiden kautta vihollinen voi lähestyä huomaamatta. Siksi rinnakkain kehitetään toisen sukupolven "Snich"-järjestelmää, joka perustuu radioelektroniseen tiedusteluun (REB). Se havaitsee vihollisdroonien signaalit ja sisältää sisäänrakennetun häirintäjärjestelmän, joka muistuttaa venäläistä "dzerkalce"-systeemiä. Uusi versio on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa DEVIROn drooneissa, ja ensimmäinen sukupolvi on suunniteltu saataville marraskuun alkuun mennessä 2025, mukaan lukien päivitykset olemassa oleviin drooneihin. Tämä kehitys korostaa Ukrainan kykyä sopeutua nopeasti, ja se linkittyy laajempiin hankkeisiin, kuten EU:n "droonimuuriin" Venäjän tiedustelu- ja hyökkäysdrooneja vastaan. (Militarnyi 9/2025)
MITEN VÄISTÄMINEN TAPAHTUU?
Väistäminen perustuu automaattiseen prosessiin, jossa optiset anturit toimivat keskeisenä havainnointivälineenä. Kun kamera havaitsee lähestyvän torjuntalennokin – esimerkiksi visuaalisen tunnistuksen kautta muodon, liikkeen tai kontrastin perusteella – järjestelmä lähettää signaalin droonin ohjausalgoritmille. Tämä käynnistää ennalta määritellyt väistöliikkeet, kuten äkilliset suunnanmuutokset, korkeusvaihtelut (nousu tai lasku), nopeuden kiihdyttäminen tai hidastaminen, tai jopa spiraalimaiset liikkeet, jotka vaikeuttavat interceptorin lukittumista kohteeseen. Tekoäly auttaa optimoimaan näitä manööverejä reaaliajassa, analysoimalla uhan suunnan ja nopeuden. (Defence Blog 9/2025, Technology 8/2025)
Radioelektronisissa järjestelmissä, kuten kehitteillä olevassa "Snichissä" tai venäläisissä vastineissa, havainnointi tapahtuu signaalien havaitsemisella: jos lähellä on vihollisdroonin videolähetys tai ohjaussignaali, järjestelmä käynnistää samanlaiset väistötoimet. Esimerkiksi Geran-drooneissa käytetään monikanavaisia antenneja häirinnän kestämiseen ja törmäyksenestoon, mikä yhdistää optisen ja elektronisen havainnoinnin. Nämä manööverit eivät kuitenkaan aina onnistu, sillä interceptorit voivat lähestyä sokeista pisteistä tai käyttää hiljaisia lähestymistapoja, kuten digitaalisia kameroita ilman jatkuvaa lähetystä. Käytännössä väistäminen on dynaaminen prosessi, joka yhdistää sensoridataa ja automaatiota, m***a se riippuu ympäristötekijöistä kuten säästä, valaistuksesta ja droonin nopeudesta. (Odessa Journal 7/2025, ASPI 9/2025, China Academy 6/2025
YHTEENVETO
Ukrainan ja Venäjän dronejen optiset anturit edustavat teknologista kilpavarustelua, jossa molemmat osapuolet pyrkivät suojaamaan ilma-aluksiaan interceptor-uhkilta havaitsemalla ja väistämällä automaattisesti. Venäjä on edelläkävijä Ge**era- ja Zala-järjestelmissään, m***a Ukraina vastaa nopeasti "Snich"-moduulilla, joka kehittyy kohti radioelektronisia ratkaisuja.
Kun sensorit havaitsevat lähestyvän uhkan drooni väistää uhan sensorien havaintojen perusteella käynnistetyillä liikkeillä. Tässä hyödynnetään AI:ta ja automaatiota, m***a järjestelmissä on edelleen heikkouksia. Vaikka droonit on varustettu kehittyneillä väistöjärjestelmillä, ne eivät ole silti täysin suojattuja, koska interceptorit voivat hyödyntää näitä heikkouksia, kuten lähestymistä sokeista kulmista tai nopeita hyökkäyksiä. Kumpikaan osapuoli ei ole vielä kehittänyt täysin aukotonta teknologiaa, joka takaisi drooniensa selviytymisen kaikissa ”kaksitaistelutilanteissa”.
Toisin sanoen, vaikka droonit on varustettu kehittyneillä väistöjärjestelmillä, ne eivät ole täysin suojattuja, koska interceptorit (torjunta-/ilmatorjunta-/hävittäjädroonit) voivat hyödyntää näitä heikkouksia, kuten lähestymistä sokeista kulmista tai nopeita hyökkäyksiä.
Kehitys kuitenkin korostaa sodan ilmapuolustuksen muutosta, jossa droonit eivät ole enää passiivisia, vaan aktiivisesti älykkäitä toimijoita, mikä voi muuttaa konfliktin dynamiikkaa pidemmällä aikavälillä.
25.9.2025
Jarmo Nieminen
Lähteet kommenttikentässä.