Tiede & edistys

12/06/2025

Keijo Lakkalan ja Teemu Loikkasen artikkeli analysoi kiertotalouden visioita utopiatutkimuksen, ekologisen marxismin ja kriittisen jätetutkimuksen teoreettisilla välineillä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Sitran ja Ellen MacArthur Foundationin verkkosivuilta.

Kiertotalous on yhteiskunnallisessa keskustelussa saanut valtavan myönteisiä merkityksiä ja toisinaan yhteiskuntatieteissäkin sitä on käsitelty utopiana.

Artikkelissa kysytään: Millainen utopia kiertotalous täsmällisesti ottaen on? Millaisiin käsityksiin olemassaolevasta yhteiskunnasta kiertotalouden utopia perustuu ja millaisten yhteiskunnallisten toimijoiden näkökulmat siinä painottuvat?

Artikkeli katsoo, että vaikka utopioiden on tarkoitus tarjota vaihtoehtoja olemassaolevalle yhteiskuntajärjestykselle, saattavat ne myös toimia vallitsevia olosuhteita oikeuttavina ideologioina.

Kiertotalouden utopia nähdään artikkelissa perustavasti ideologisena utopiana, sillä se painottaa erityisesti omistavan luokan yhteiskunnallisia tarpeita talouskasvuvaatimuksen näkökulmasta.

Kaikesta muutokseen tähtäävästä puheestaan huolimatta se sitoo yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta vallitsevan kapitalistisen yhteiskunnan puitteisiin.

06/06/2025

Emma Kaskisen artikkeli "Lepo antikapitalistisena vastarintana ja mustan feminismin perinne" tulkitsee yhdysvaltalaista mustaa nykyfeminismiä sen tuottaman antikapitalistisen ajattelun näkökulmasta.

Analyysin kohteena on taidekollektiivi Black Power Napsin työ. Sen keskiössä on rasismin vaikutus unen jakautumiseen. Artikkeli lähestyy kollektiivin taidetta Jennifer Nashin kehittämän rakkauspolitiikan kautta ja sen jatkajana.

Suomenkielisissä keskusteluissa antikapitalistista politiikkaa on käsitelty erityisesti italialaiseen autonomimarxilaiseen perinteeseen nojaten. Samalla mustan feminismin käsitteistöä on usein tulkittu painottaen sen sisältymistä vakiintuneisiin tekemisen tapoihin.

Mustan feminismin keskeisten käsitteiden ja ajattelijoiden tausta radikaaleissa poliittisissa liikkeissä tulee näin helposti ohitetuksi ja niiden antikapitalistinen teoria sivuutetuksi. Näitä taipumuksia vastaan artikkeli ehdottaa mustan feminismin antikapitalistista luentaa.

Black Power Napsin taiteessa unen riistäminen hahmotetaan keskeiseksi rasistisen kapitalismin sortomuodoksi. Taiteilijat pyrkivät mahdollistamaan levon ihmisille, joilta unen mahdollisuudet on historiallisesti viety.

Lisäksi tutkittavien mustien feministien antikapitalistinen työ keskittyy identiteetin, instituutiosuhteiden ja poliittisen paikantumisen kysymyksiin. Heidän analyysinsä pyrkimyksenä on kapitalistisista velvollisuussuhteista vapautuminen.

04/06/2025

Tiede & edistyksen kesänumero 2/2025 on ilmestynyt! Numeron tutkimusartikkeleissa sukelletaan mustan feminismin ja levon sekä kiertotalouden kysymyksiin. Lisäksi mukana on puheenvuoro Bernard Lahiren sosiologiasta sekä moninaista pohdintaa instituutioista ja infrastruktuureista.

Numeron pääkirjoitus kiinnittää huomionsa tiedejulkaisemisen voimiin ja voimattomuuksiin. Millaiset voimat julkaisemista liikuttavat ja missä ne oikeastaan sijaitsevat?

Emma Kaskisen tutkimusartikkeli tarkastelee mustan feminismin antikapitalistisia juonteita. Black Power Naps -taideprojektiin liittyvien tekstien kautta Kaskinen nostaa esiin ennen kaikkea uupumuksen ja levon kysymyksiä. Artikkeli pohtii kapitalistisen kuormituksen epätasaisen jakautumisen ongelmaa, ja kysyy, kenellä on lupa levätä nyky-yhteiskunnassa.

Numeron toisessa tutkimusartikkelissa Keijo Lakkala ja Teemu Loikkanen pureutuvat kiertotalouteen tarkastelemalla sitä kapitalistisena utopiana. Artikkeli argumentoi kiertotalousutopian toimivan kapitalistisen järjestelmän ideologisena oikeuttajana, sillä se korostaa visioissaan ensisijaisesti omistavan luokan taloudellisen voitontavoittelun määrittämää näkökulmaa ekologiseen kriisiin.

Sauli Havu analysoi puheenvuorossaan Bernard Lahiren teosta Les structures fondamentales des sociétés humaines ja pohtii, mikä on sosiologian suhde muihin tieteisiin ja millaista tietoa sen tulisi tuottaa. Kuuluuko yleispätevien yhteiskunnallisten lainalaisuuksien ja vakioiden etsiminen sosiologian ydintehtäviin vai syökö se koko tieteenalan merkitystä?

Esittelyissä & erittelyissä Ari Korhonen pohtii filosofisten instituutioiden merkitystä Collège International de Philosophien historian kautta.

Numeron taiteilijan, Jouni Tossavaisen, työt edustavat valokuvarunoutta.

Numero on luettavissa avoimesti lehden verkkosivuilla tiedejaedistys.journal.fi.

02/06/2025

Uusi Tiede & edistys on saapumaisillaan! Osa tilaajista on jo saanut numeron postissa, ja verkkojulkaisu ilmestyy vielä tämän viikon aikana. Numero 2/25 syventyy muun muassa levon ja kiertotalouden kysymyksiin.

16/05/2025

Olli Pitkäsen artikkeli ”Schelling, esoteria ja luonnonfilosofia” käsittelee esoteerisia vaikutteita F.W.J. Schellingin (1775–1854) filosofiassa ja niiden merkitystä nykyaikaiselle luonto- sekä ympäristöfilosofialle.

Esoterialla Pitkänen tarkoittaa muun muassa mystiikkaa, okkultismia ja salatieteitä – kaikkea sellaista, joka esoterian tutkija Wouter Hanegraaffia seuraten voidaan hahmottaa valistuksenjälkeisen länsimaisen rationaliteetin ”poissuljettuna toisena”.

Schelling tunnetaan erityisesti varhaisesta luonnonfilosofiastaan yhtenä saksalaisen suurnimistä, joka kuitenkin jäi pitkäksi aikaa rationaalisempana ja täsmällisempänä pidetyn Hegelin varjoon.

Erityisesti 1990-alkaen Schellingiin on kohdistunut jopa ”Schelling-renessanssiksi” kuvattua uutta kiinnostusta, jossa Schellingin ajattelun katsotaan ennakoineen monia 1900-luvun ja 2000-luvun filosofisia käänteitä, erityisesti luonnon ja ympäristön suhteen.

Pitkänen nostaa artikkelissa esille, kuinka Schellingin esoteeriset vaikutteet muodostavat nykytutkimuksessa tyypillisesti vaietun hankalan jännitteen hänen korostetun ajankohtaisuutensa kanssa. Voiko esoteerinen ajattelu olla filosofisesti ajankohtaista ja kiinnostavaa?

Pitkänen korostaa, ettei Schelling ole millään tapaa ainoa esoteerisesta ajattelusta ammentanut arvostettu filosofi; myös esimerkiksi niin ikään viime vuosikymmeninä uudelleen esille nousseella Henri Bergsonilla (1859–1941) esoteeriset vaikutteet ovat merkittävässä roolissa.

Monien akateemisen filosofian piirissä esiintyneiden esoteeristen vaikutteiden alkuperä on jäljitettävissä renessanssiajan uushermetismiin, joka toimi lyhyen historiallisen ajanjakson radikaalina vaihtoehtona sittemmin vakiintuneelle mekanistiselle luontokäsitykselle.

Kanadalaisen filosofin Sean McGrathin mukaan Schellingin kaltaisten ajattelijoiden luontoa koskevissa ideoissa vetoaa edelleen paljolti tämän toteutumatta jääneen ”vaihtoehtoisen moderniteetin” hahmotteleminen.

Artikkelissaan Pitkänen esittääkin, että esoterian tutkimuksen laajentaminen filosofian alalle paitsi lisäisi ymmärrystä monien vaikeina pidettyjen filosofisten ideoiden alkuperästä myös antaisi lisää eväitä erityisesti nykyaikaisen ympäristöfilosofian kentälle.

07/04/2025

Hakuaikaa Tiede & edistyksen artikkelityöpajaan on jatkettu! Hae mukaan 17.4. mennessä.

Neljättä kertaa järjestettävässä artikkelipajassa kehitetään ja työstetään käsikirjoituksia kohti julkaisua. Ajatuksena on yhdessä lehden toimituskunnan ja työpajan osallistujien kesken tutkia, mitä aineksia käsikirjoitukset pitävät sisällään, millainen argumentti on rakentumassa ja mitä tekstille voisi ja pitäisi vielä tehdä.

Työpaja tarjoaa sekä väitöskirjaa tekeville että jo pidemmälle ehtineille tutkijoille tilaisuuden saada rakentavaa palautetta ja keskustella omasta tekstistään. Samalla keskustellaan myös suomalaisen tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytännöistä.

Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita tai puheenvuoroja. Lehtemme on monitieteinen, joten käsikirjoitukset voivat kuulua mille tahansa tieteenalalle, m***a erityisesti julkaisemme yhteiskuntatieteellistä ja humanistisen tutkimuksen alan tutkimusta. Voit tuoda työpajaan joko valmiin tekstin tai työversion. Artikkelipajan osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejä julkaistavaksi Tiede & edistykseen, m***a se ei ole edellytys pajaan osallistumiselle.

Käsikirjoituksia kommentoivat ja keskusteluun osallistuvat Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen sekä toimitussihteeri Juha Raipola ja toimituskunnan jäsenet.

Työpaja järjestetään torstaina 22.5. klo 10-16 Tekstin talolla Helsingissä ja mukaan mahtuu viisi käsikirjoitusta. Helsingin ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut.

Hae mukaan lähettämällä lyhyt abstrakti tekstistäsi 17.4. mennessä osoitteeseen [email protected].

03/04/2025

Artikkelityöpajan haku umpeutuu huomenna, m***a vielä ehtii mukaan!

TIEDE & EDISTYKSEN ARTIKKELITYÖPAJA 22.5.

Ilmoittaudu mukaan lyhyellä tiivistelmällä 4.4. mennessä

Tule mukaan Tiede & edistyksen artikkelipajaan! Neljättä kertaa järjestettävässä artikkelipajassa kehitetään ja työstetään käsikirjoituksia kohti julkaisua. Ajatuksena on yhdessä lehden toimituskunnan ja työpajan osallistujien kesken tutkia, mitä aineksia käsikirjoitukset pitävät sisällään, millainen argumentti on rakentumassa ja mitä tekstille voisi ja pitäisi vielä tehdä.

Työpaja tarjoaa sekä väitöskirjaa tekeville että jo pidemmälle ehtineille tutkijoille tilaisuuden saada rakentavaa palautetta ja keskustella omasta tekstistään. Samalla keskustellaan myös suomalaisen tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytännöistä.

Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita tai puheenvuoroja. Lehtemme on monitieteinen, joten käsikirjoitukset voivat kuulua mille tahansa tieteenalalle, m***a erityisesti julkaisemme yhteiskuntatieteellistä ja humanistisen tutkimuksen alan tutkimusta. Voit tuoda työpajaan joko valmiin tekstin tai työversion. Artikkelipajan osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejä julkaistavaksi Tiede & edistykseen, m***a se ei ole edellytys pajaan osallistumiselle.

Käsikirjoituksia kommentoivat ja keskusteluun osallistuvat Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen sekä toimitussihteeri Juha Raipola ja toimituskunnan jäsenet.

Työpaja järjestetään torstaina 22.5. klo 10-16 Tekstin talolla Helsingissä ja mukaan mahtuu viisi käsikirjoitusta. Helsingin ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut.

Hae mukaan lähettämällä lyhyt abstrakti tekstistäsi 4.4. mennessä osoitteeseen [email protected].

03/04/2025

Pirkko K. Holmbergin artikkeli "Luonnonfilosofian paluu ja romanttinen empirismi" käsittelee J. W. von Goethen (1749-1832) luonnonfilosofisen ajattelun merkitystä saksalaisen idealismin kehitykselle sekä nykyiselle ympäristöajattelulle.

Eckart Försterin ja Dalia Nassarin tutkimuksiin tukeutuen Holmberg kartoittaa Goethen merkittävää vaikutusta F. W. J. Schellingiin ja G. W. F. Hegeliin heidän filosofisen kehityksensä murroskohdissa sekä tuo lopuksi esiin sekä Goethen että idealistien luonnonfilosofisten kysymyksenasettelujen ajankohtaisuuden nykyisen ympäristökeskustelun kannalta.

Goethen edustamaa ns. romanttista empirismiä voisi kutsua valistusajan mekanistiselle ja myöhemmälle positivistiselle luontokäsitykselle vaihtoehtoiseksi perinteeksi. Empirismiin sitä yhdistää aistihavainnon ensisijaisuus, idealismiin pyrkimys luonnossa piilevään ideaaliseen sekä tietoisuus subjektin roolista tiedon muodostuksessa, ja romantiikkaan taiteen ja esteettisen kokemuksen korostus luonnon tutkimuksessa.

Vaikka ei itse siitä irtautunutkaan, Immanuel Kant antoi idealisteille sekä Goethelle käsitteellisiä välineitä kritisoida valistusajan mekanistista luontokäsitystä varsinkin intellektuaalisen intuition sekä intuitiivisen ymmärryksen käsitteiden välityksellä. Holmberg taustoittaa artikkelinsa keskivaiheilla näiden intuitiivisen tiedon käsitteiden kehitystä yhteydessä Goethen luonnontieteellisen tutkimusmetodin erityispiirteisiin.

Lopuksi Holmberg tuo esiin, miten Goethen ja saksalaisten idealistien luonnonfilosofia pohjustavat nykyisessä ympäristöfilosofiassa usein esitettyä kritiikkiä modernin luonnontieteen objektivoivaa ja välineellistävää luontokäsitystä kohtaan sekä siinä usein peräänkuulutettua intuitiivisempaa ja henkilökohtaisempaa luontosuhdetta.

20/03/2025

TIEDE & EDISTYKSEN ARTIKKELITYÖPAJA 22.5.

Ilmoittaudu mukaan lyhyellä tiivistelmällä 4.4. mennessä

Tule mukaan Tiede & edistyksen artikkelipajaan! Neljättä kertaa järjestettävässä artikkelipajassa kehitetään ja työstetään käsikirjoituksia kohti julkaisua. Ajatuksena on yhdessä lehden toimituskunnan ja työpajan osallistujien kesken tutkia, mitä aineksia käsikirjoitukset pitävät sisällään, millainen argumentti on rakentumassa ja mitä tekstille voisi ja pitäisi vielä tehdä.

Työpaja tarjoaa sekä väitöskirjaa tekeville että jo pidemmälle ehtineille tutkijoille tilaisuuden saada rakentavaa palautetta ja keskustella omasta tekstistään. Samalla keskustellaan myös suomalaisen tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytännöistä.

Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita tai puheenvuoroja. Lehtemme on monitieteinen, joten käsikirjoitukset voivat kuulua mille tahansa tieteenalalle, m***a erityisesti julkaisemme yhteiskuntatieteellistä ja humanistisen tutkimuksen alan tutkimusta. Voit tuoda työpajaan joko valmiin tekstin tai työversion. Artikkelipajan osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejä julkaistavaksi Tiede & edistykseen, m***a se ei ole edellytys pajaan osallistumiselle.

Käsikirjoituksia kommentoivat ja keskusteluun osallistuvat Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen sekä toimitussihteeri Juha Raipola ja toimituskunnan jäsenet.

Työpaja järjestetään torstaina 22.5. klo 10-16 Tekstin talolla Helsingissä ja mukaan mahtuu viisi käsikirjoitusta. Helsingin ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut.

Hae mukaan lähettämällä lyhyt abstrakti tekstistäsi 4.4. mennessä osoitteeseen [email protected].

19/03/2025

Miten taiteesi resonoisi monitieteisen aikakauslehden tutkimuksen ja ajattelun tilassa? Tiede & edistys etsii taiteilijoita ja taiteellisen tutkimuksen tekijöitä tulevien numeroiden taideosioihin!

Tiede & edistys -lehden jokaisessa numerossa tuomme esiin kiinnostavia taiteentekijöitä. Lehden keskiosaan sijoittuva laaja neliväripainettu osio tarjoaa välähdyksiä taiteellisiin prosesseihin ja käytäntöihin. Teokset voivat olla valmiita tai vasta luonnosasteella – alusta on avoin kokeiluille ja uusille ideoille. Osion yhteydessä julkaistaan essee tai taiteilijaesittely, jonka voit laatia itsenäisesti tai yhteistyössä taidekuraattorimme ja toimituksemme kanssa.

Kerro meille, miten haluaisit käyttää tarjolla olevat sivut – kaikki taiteelliset lähestymistavat, taiteen tutkimuksen prosessit ja taiteen alat ovat tervetulleita. Aiemmissa numeroissamme työskentelyään ovat esitelleet kuvataiteilijoiden lisäksi esimerkiksi kokeellisen elokuvan tekijät, dramaturgit, pienjulkaisijat, säveltäjät ja videotaiteilijat.

Lähetä ehdotuksesi 31.3.2025 mennessä osoitteeseen [email protected] otsikolla ”Numeron taiteilija”. Liitä mukaan lyhyt ideapaperi (max. 1 liuska), jossa kerrot, millaisen idean haluaisit lehdessä toteuttaa. Liitä lisäksi mukaan ansioluettelo, taiteellinen portfolio tai esimerkiksi nettiosoite, josta aiempaan taiteelliseen tuotantoosi on mahdollista tutustua. Toimitus tukee tekijää idean jatkokehittelyssä ja toteutuksessa. Esimerkkejä aiemmista taidekokonaisuuksista löydät Tiede & edistyksen verkkosivujen lehtiarkistosta.

Tieteellisenä aikakauslehtenä toimintamme perustuu vapaaehtoistyöhön, eikä lehti maksa palkkioita kirjoittajille tai taiteilijoille. Tiede & edistys käy jatkuvaa keskustelua tieteellisen julkaisemisen rakenteista ja esimerkiksi siitä, kuinka tieteellisten julkaisujen rahoitusmalli ohjaa tiedelehdet omaksumaan pakon sanelemia palkattomuuden ja vapaaehtoistyön käytäntöjä.

Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen lehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Tiede & edistys ilmestyy neljästi vuodessa sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.

05/03/2025

Tiede & edistyksen teemanumero Saksalainen idealismi ja ympäristöfilosofia (1/2025) on ilmestynyt! Numerossa paneudutaan saksalaiseen idealismiin ja sen 2000-luvun kritiikkiin, tuodaan esiin Schellingin filosofian esoteerisia juuria ja valotetaan saksalaisen romantiikan eläinfilosofisia ulottuvuuksia.

Pirkko K. Holmberg painottaa pääkirjoituksessaan, että mekanistista järkiajattelua vastaan asettautuneilta saksalaisilta idealisteilta ja romantikoilta voi löytyä uutta sanottavaa myös nykyajan ympäristöajattelulle.

Olli Pitkänen esittelee artikkelissaan Schellingin filosofian esoteerista taustaa. Artikkeli tuo esiin, kuinka esoteriaa ja mystiikkaa koskevat oletukset ovat muovanneet kuvaa Schellingin roolista filosofian historiassa. Pitkänen painottaa nimenomaan esoteeristen ainesten merkitystä Schellingin luonnonfilosofialle ja sen ympäristöfilosofisille nykytulkinnoille.

Numeron toisessa tutkimusartikkelissa Pirkko K. Holmberg käsittelee Goethen vaikutuksia saksalaisen idealismin keskeisiin edustajiin nykytutkimuksen valossa. Artikkeli pureutuu erityisesti Goethen ympäristöajatteluun ja sen kritiikkiin mekanistis-välineellistä luontokäsitystä kohtaan. Kritiikillä on Holmbergin mukaan ollut merkittävä vaikutuksensa paitsi Hegeliin ja Schellingiin myös erityisesti nykyiseen ympäristöajatteluun.

Kolmannessa tutkimusartikkelissa Alonzo Heino tarkastelee ihmisten ja muunlajisten eläinten erottelua saksalaisen luonnonfilosofian kontekstissa. Heino keskittyy eritoten Schellingin luonnonfilosofian ja sen taustalla vaikuttaneiden H.S. Reimariuksen ja J. G. Herderin luontoa ja eläimiä koskeviin ajatuksiin. Eläinfilosofista keskustelua lähestytään taitojen ja taidekykyjen teemoista käsin.

Numeron taiteilijan Iisa Lepistön teokset tarkastelevat paluun, toiston ja muistin teemoja.

Esittelyjä & erittelyjä -osiossa Emma Lamberg ja Elisabeth Wide arvioivat Shirin M. Rain tuoretta teosta Depletion: The Human Costs of Caring, jossa työstetään eteenpäin feministisiä keskusteluja sosiaalisesta uusintamisesta. Lisäksi Timo Aho paneutuu Tuija Koivusen, Markku Sippolan & Harri Melinin toimittamaan teokseen Työ elää suomalaisen työelämän kokonaiskuvan esityksenä.

04/03/2025

Tutkijaliiton ja Tiede & edistyksen yhteinen uutiskirje alkaa ilmestyä maaliskuussa. Uutiskirje ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja tarjoaa katsauksen ajankohtaisiin julkaisuihin, tapahtumiin ja keskusteluihin.

Mitä saat uutiskirjeestä?

Ajankohtaista tietoa: Saat tiedon uusimmista julkaisuista, tapahtumista sekä Tiede & edistyksen uusien numeroiden ilmestymisestä. Kirjeestä löydät myös linkit verkkotapahtumien striimeihin ja tallenteisiin.

Etuja ja tarjouksia: Kuulet ensimmäisten joukossa tulevista alekampanjoista ja saat pääsyn uutiskirjeen tilaajille suunnattuihin etuihin.

Ajankohtaisia nostoja: Kirjavinkkejä, ajankohtaisia teemoja ja keskustelunaiheita.

Uutiskirje ilmestyy neljästi vuodessa ja on suunniteltu yhdistämään Tutkijaliiton jäsenistöä, Tiede & edistyksen lukijoita sekä kaikkia yhteiskunnallisesta keskustelusta kiinnostuneita. Lähetämme uutiskirjeen tilaajille satunnaisesti myös lyhyempiä tiedotteita ajankohtaisista uutisista ja tapahtumista

https://tiedejaedistys.journal.fi/announcement/view/818