29/04/2024
ITSENÄISEN MATKAILUN SALAINEN SANOMA
Suomi on omalla tavallaan korruptoitunut yhteiskunta, pieni piiri pyörii, "kaikki tuntevat toisensa", maan tapa ja hyväveliverkosto.
Kun aloitin matkaopaskirjojen tuottamisen, Suomi oli paljon enemmän kaikkea tätä, ja silloin törmäsin tähän ilmiöön.
Silloinen tyttöystäväni, entinen opas, kertoi minulle, kuinka valmismatkalla jopa vanhemmat herrasmiehet, lääkäreistäkin puhuttiin, taantuivat lasten asteelle, kun sellainen oli maan tapa. Valmismatkoilla kaikki annettiin valmiina, oma ajattelu oli turhaa, ylilääkäristä tuli alisuorittaja, kun opas hoiti kaiken.
En pidä tästä. Se on toki nyt jo historiaa, m***a muistot elävät.
Vain muutaman valmismatkan kävin lusimassa. Yksi sellainen oli Goa, eli Intiassa siis. Olin ehtinyt omatoimimatkailla Intiassa enemmän kuin varmaan kukaan siihen aikaan, ensin 3 kuukautta koko maan ympäri ja useita reissuja sen jälkeen. Suomi-Intia-seuran hallituksen jäsenenä sain vastuulleni matkailuasiat, ja lensin valmismatkalla Goaan ja jäi odottelemaan ryhmän saapumista. Minulla oli siis aikaa ja mahdollisuus osallistua ryhmäsekoiluun parin päivän ajan.
Kaksi asiaa jäi mieleen, ja pidän niitä edelleenkin äärimmäisen vastenmielisinä ilmiöinä.
1) satuhetki. Bussissa lentokentältä hotelleille oppaat pitävät omaa showtaan, mikä on ihan OK, pehmeä lasku Intiaan ja sitä paitsi eka kuljetus lentokentältä hotellille on omatoimimatkalla aika haastava (siksi on ne opaskirjat). M***a se mikä minua ärsytti, oli se, että opas kertoi kansantaruja, siis satuja. Miksi kansalle kerrotaan satuja, kun voisi kertoa siirtomaavallan jälkiselvittelyistä, kansallisesta itsetunnosta, inflaatioprosentista, tuontitavaran puutteesta jne. No, ymmärrän syyn, m***a pointti on siinä, että satujen kautta kukaan ei oikeasti pääse sisään itse maahan. Intia on valtava tarina, m***a jos opas antaa kansansatuja, se korostaa sitä, että valmismatkan ainoa tarkoitus on viedä kansalta rahat ja jättää heidät epätietoisuuteen.
2) ostosretki. Tämä oli jo melkein rikollista. Ensimmäisenä aamuna, kun kaikilla on vielä pää tokkurassa ja aikaerorasite päällä, ryhmä kerätään taas busseihin ja viedään suoraan turistikauppaan. Kukaan ei tiedä yhtään mitään Intian (halvoista) hinnoista, yhtäkkiä ollaan korruptoituneiden kauppiaiden uhreina. Ensiksi - kukaan ei tee hyviä ostoksia ensimmäisenä aamuna. Toiseksi - kukaan ei tiedä mitään paikallisesta tarjonnasta, hinnoista puhumattakaan. Kolmanneksi - tämä on silkkaa korruptiota. Oppaat subventoivat pieniä palkkojaan niillä rahoilla, joita kauppiaat työntävät oppaille, m***a valmismatkailijat, nuo myöhemmin lapsen tasolle taantuvat fiksut ihmiset, maksavat laskun. Ylihintaa, korruptiota, rötöstelyä.
Kaiken tämän jälkeen ymmärsin, että hyväveliverkoston ja maan tavan Suomessa "matkailu" on eräänlainen huijaus, jossa palmurantakuvilla myydään rahastusretkeä, missä saadaan ehkä ihosyöpä hyvälle alulle, m***a mitään ei opita itse maasta. Saadaan ylihintaista krääsää ja ei tiedetä paremmasta.
Sitten kun Goaan saapui oma ryhmäni, sain viimeisen pikkubussin vuokralle ja lähdimme kohti Karnatakaa ja Keralaa, ja se oli upea omatoimiretki, missä ryhmäläiset pääsivät syvälle Intian todellisuuteen. Minulla oli Lonely Planetin opaskirja mukana.
Intia opettaa. Intia opetti minuakin. Olin 19-vuotiaana 3 kuukautta Intiassa, ja mukana oli ainoastaan Intian valtion tai osavaltioiden esitteitä, joissa oli kyseisen kaupungin nähtävyydet. Osallistuin intialaisten omiin päiväretkiin, joiden aikana näin "kaiken" mikä oli nähtävää: Bhubaneshwar oli ensimmäinen tällainen kaupunki. Unohtumaton. M***a samalla tein mokan, joka lähes tuhosi elämäni. En juonut tarpeeksi vettä, ja kun lopulta löysin jonkinlainen hanan, sain niin pahan vatsataudin, että podin sitä viikon.
Myöhemmin, kun aloin käyttää Lonely Planetin opaskirjoja, siellä sanottiin aina: "Drink the water". Juo vettä. Opaskirja pelastaa.
Omatoimisuus on tavallaan keino välttää taantuminen lapsen asteelle. Elämä on haasteellista, siksi tarvitaan tietoa ja tiedon avulla voi tehdä harkittuja ratkaisuja.
Kyse on siis opaskirjasta. Tietopaketti, jossa on kaikki mahdollinen, mikä koskee oleskelua vieraassa maassa ja vieraassa kaupungissa.
Homma toimi niin kauan kuin nettiä ei ollut, m***a myös netti on paljastanut, miten opaskirjasta on hyötyä. Aloitetaan alusta.
Ihanteeni oli siis Lonely Planet, joka alkuaikoina oli täysin korruptoimaton. Siellä kerrottiin monia eri vaihtoehtoja, missä voi syödä tai yöpyä. Kun esim. majoituksen hintataso oli kolmessa eri kategoriassa, oli mahdollista valita sieltä itselle sopiva. Nykyään LP on ilmeisesti jo korruptoitunut eikä majoituslistoistakaan ole enää hyötyä - sen asian olen itse korjannut Suomalaisiin Matkaoppaisiin.
Kun sitten aikanaan olin perustamassa Suomalaista Matkaopasta, oli selvää, että opaskirjamme on tarkoitettu itsenäisille ja omatoimisille suomalaisille. Välillä tein useita töitä Lonely Planetille, joka opetti kaksi asiaa: miten he tekevät oppaitaan, ja miten itse voin tehdä asiat paremmin.
Vuosien aikana olen koko ajan yrittänyt tehdä sitä lopullista, virheetöntä, parasta opaskirjaa, ja esim. Suomalainen Matkaopas Kroatia on kolmannessa painoksessa jo aika hyvä. Vuosikymmenten aikana olen koko ajan edennyt pidemmälle, kauemmaksi, saavuttanut uusia rajoja, uusia rantoja ja uusia ennätyksiä.
Sen vuoksi minulle on tietoisuus ja maailman tuntemus, jota harvalla on. Olen osallistunut opaskirjoihin kaikilla asutuilla mantereilla (Rio, New York, Marokko, Australia ja lukemattomia töitä Euroopassa ja Aasiassa).
M***a en ole korruptoitunut. Suomalainen Matkaopas ei tee yhdestäkään matkanjärjestäjästä rikkaampaa. Suomalainen Matkaopas tekee lukijasta rikkaamman - alkaen kokemuksista. M***a omatoimimatkailu on aina se edullisin vaihtoehto, ja samalla antoisin. Sinulle ei kerrota satuja eikä sinua viedä ensimmäisenä aamuna ylihintaiseen turistiansaan. Saat päättää itse. Et taannu lapsen asteelle vaan palaat Suomeen aikuistuneena, ihmisenä, joka ymmärtää vapauden ja sen, että vapaus tarkoittaa myös vastuuta.
Itsenäinen matkailija kehittyy itsenäiseksi ihmiseksi, joka pärjää paremmin, koska jos pärjää Aasiassa tai Riossa tai Australiassa, pärjää myös Suomessa.
M***a hyväveliverkostossa pärjääminen tulee vaikeammaksi, ja siksi haluan korostaa tässä ja nyt: Suomalainen Matkaopas tai minä tämän kirjasarjan vetäjänä en ole julkisuuden henkilö, en ole mediassa, en ole hassunhauskoissa visailuohjelmassa keksimässä puujalkavitsejä.
M***a kirjani ovat lahja lukijalle. Sieltä avautuu vaikka mitä.
Ja lopullinen isku korruptiota vastaan: Koska elämänkokemukseni on laaja, olen ehtinyt löytää valtavan määrän paikkoja, joita et löydä ollenkaan netistä. Ehkä uskoit, että netti on kaikki mitä tarvitaan. M***a ei, Suomalainen Matkaopas Bali sisältää maailman tarkimmat kartat, ja siellä ovat ne kotimajoitukset, jotka eivät koskaan menneet nettiin. Ne eivät nosta hintojaan nettiä varten, ja niissä on myös paremmin tilaa, koska kaikki nettiuskovaiset tungeksivat niihin ylihintaisiin majoituksiin, jotka ovat netissä.
Suomalainen Matkaopas on itsenäisen matkailijan ratkaisu.
https://matkaopas.com/matkaopaskauppa/
