Ulkopolitiikka-lehti

07/03/2025

Ulkopolitiikka-lehti kiittää ja kuittaa! 🙏

Ulkopoliittinen instituutti on päättänyt lakkauttaa UP-lehden julkaisemisen. Toiminta päättyy maaliskuussa, ja verkkolehti jää avoimeksi arkistoksi.

Lämmin kiitos kaikille lukijoille! ❤️

Olen aina rakastanut kirjoittamista. Se on minulle luontainen tapa ilmaista itseäni. Ja enemmänkin; kirjoittaminen – ja sitä aina tukenut ja usein innoittanut

06/03/2025

Miksi Donald Trumpin itsevaltaiset otteet eivät saa kannatusta romahtamaan?

Koska juuri sitä hänen kannattajansa haluavat, toteaa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén UP:n jutussa viime kesältä.

Taustalla on syvällä vaikuttava autoritaarisen johtajan kaipuu.

Yhdysvalloissa osa kansalaisista kaipaa autoritaarista johtajaa, joka voi halutessaan toimia yksinvaltaisesti. Kävipä marraskuun vaaleissa mitä tahansa, nämä äänestäjät eivät ole katoamassa minnekään.

25/02/2025

Keskustelu suomalaisesta Venäjä-tutkimuksesta jatkuu.💬Pitkäjänteistä tutkimusta heikentää tutkijoiden työn projektiluonteisuus. Myös käsitys Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntemuksesta on edelleen liian kapea-alaista, kirjoittaa yliopistonlehtori Anna-Liisa Heusala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista UP-lehdessä.

Lue puheenvuoro⬇

Suomessa on tarkasteltu Venäjää kriittisesti ja vapaasti, vaikka joskus toisin väitetään. Pitkäjänteistä tutkimusta heikentää kuitenkin tutkijoiden pätkätyöläisyys, ja käsitys Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntemuksesta on edelleen liian kapea-alaista.

20/02/2025

💡Uusi totta vai tarua -juttu Pohjoismaista ja työmarkkinoista

Suomi ei ole koskaan ollut samankaltainen hyvinvointivaltio kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, sanoo professori Minna van Gerven. Hänestä uhkakuvilla maalailun sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten järjestelmää voitaisiin kehittää paremmaksi.

Lue koko juttu UP:sta👇

Suomessa haetaan mielellään esimerkkejä naapurista. M***a onko maamme luisunut pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukosta, kuten jotkut poliitikot ovat pitkään varoitelleet?

06/02/2025

Ranskan talous on katastrofin partaalla ja politiikka umpisolmussa. Viime kesän ylimääräisten parlamenttivaalien jäljiltä hallitus toisen jälkeen on kaatunut nopeassa tahdissa.

Miten tähän on tultu? Sitä avaa UP-lehden haastattelussa Ranskan kansalliskokouksen pitkäaikaisin edustaja Charles de Courson, joka on istunut Ranskan politiikan paalupaikoilla 1990-luvulta lähtien.

Ranskan poliittinen järjestelmä ei ole pysynyt ajan muutoksissa mukana. Parlamentin pitkäaikaisin kansanedustaja näkee kriisissä kaikuja 1930-luvulta.

23/01/2025

Mitkä ovat olleet suomalaisen Venäjä-tutkimuksen sokeita pisteitä? Professori Veli-Pekka Tynkkynen perkaa kysymystä tuoreessa esseessään.

Tynkkysen mukaan tarvitsemme vanhojen ideologisesti värittyneiden ja eufemististen käsitteiden purkamista sekä korvaamista uusilla, totuudellisemmilla käsitteillä. Näin voisimme oppia menneestä ja tuottaa jatkossa luotettavaa tutkimusta alueesta.

Lue UP-lehdestä⬇

Venäjän hyökkäyssota yllätti monet kotimaisetkin asiantuntijat. Ovatko suomalaiset olleet itäisen Euroopan tuntijoita vai Venäjän ymmärtäjiä, kysyy professori Veli-Pekka Tynkkynen.

21/01/2025

Kirja-arvio📚 Tommi Koivulan ja Heljä Ossan teos tarkastelee kattavasti Suomen puolustuspolitiikkaa ja strategista asemaa läntisin silmin.

Lue emeritusprofessori Raimo Väyrysen arvio👇

Professori Tommi Koivula ja tutkija Heljä Ossa työskentelevät Maanpuolustuskorkeakoulussa, mikä on sekä etu että haitta. Työpaikkansa kautta heillä on päästy

16/01/2025

Juhlapuheissa muistetaan julistaa tukea sääntöpohjaiselle järjestykselle. Puheista tekoihin siirtyminen riippuu kuitenkin usein siitä, minkä maan rikoksista on kyse, kirjoittaa Amnestyn Frank Johansson.

Tämä jännite näkyy Johanssonin mukaan myös Suomen ulkopolitiikan uudessa ”arvopohjaisessa realismissa”, m***a valikoivuudesta pitää tulla loppu, jotta kansainvälinen oikeus toimisi tasavertaisesti.

Lue koko kolumni👇

Suurin osa maista haluaa kansainvälisen oikeuden toimivan tasavertaisesti. Se tarkoittaa, että Suomenkin on toimittava aidosti arvopohjaisesti.

14/01/2025

Eletäänkö Latinalaisessa Amerikassa uutta autoritarismin aikakautta?

Demokratia on rapistunut mantereella 2000-luvulla. Johtajat saavat vaikutteita toisiltaan ja suurvaltaliittolaisilta. Etenkin Venäjä on palannut etsimään vahvempaa jalansijaa. Se tavoittelee diplomaattista hyötyä. Nicaragua olikin ensimmäisenä tunnustamassa Abhasian ja Etelä-Ossetian ”itsenäisyyttä”.

Lue UP-lehden tuoreimmasta jutusta lisää Venäjän pyrkimyksistä👇

Demokratia kukoisti pitkään Latinalaisessa Amerikassa. Nyt maanosasta on tullut geopolitiikan taistelutanner, jonka kulisseissa häärii Venäjä.

09/01/2025

Muistatko vielä Bakun ilmastokokouksen?

Tutkija Radoslav Dimitrovin mukaan osa kansainvälisistä ilmastoinstituutioista on luotu tietoisesti epäonnistumaan tai jopa vesittämään globaalia ilmastopolitiikkaa. Dimitrov kertoo nähneensä omin silmin, kuinka monet delegaatiot ovat perustaneet organisaatioita, joiden ainoa tavoite on olla saavuttamatta mitään.

Miksi sitten osa asiantuntijoista jää sisällöltään tyhjiin instituutioihin tai avittamaan päätöksiä, jotka ovat lopulta vain sanahelinää?

Lue UP-lehdestä👇

Tietyt YK:n ilmastoelimet on suunniteltu epäonnistumaan, sanoo ilmastotutkija Radoslav Dimitrov. Konkaritutkija paljastaa epämiellyttävän totuuden ilmastodiplomatian ytimestä.

30/12/2024

Väisteleekö Euroopan unioni Kiina-suhteensa määrittelyä?

Brysselin myyrämme Niklas Helwig kirjoittaa, että EU:ssa saatetaan huomata, että paras vastaus Kiinan haasteeseen on tahallinen monitulkintaisuus.

Lue uusi kolumni ja vuoden viimeinen juttumme⬇

EU:n on tehtävä selkoa suhteestaan Kiinaan Trumpin kauden lähestyessä.

20/12/2024

Tänä vuonna uudistuneen UP-lehden puhutuimmat jutut käsittelivät mm. Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Vuoden ilmiöitä olivat politiikan tekopyhyys ja ajatusvinoumat.⬇️

📌 Maailmanpolitiikan tutkimuksen ytimessä on ollut vuosikymmenien ajan olleet valkoisten miesten tuotokset ja Yhdysvallat, mikä vinouttanut alan maailmankuvaa ja heijastunut ulkopolitiikan tekemiseen. UP:n toimittajan Kaarina Vainion essee: Miksi emme puhu rasismista?
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/maailmanpolitiikan-tutkimusta-hallitsee-yha-valkoisten-miesten-kaanon-alan-rasismin-kasittelya-ei-enaa-voi-lykata/

📌 Laitaoikeisto menestyi eurovaaleissa ja riemuitsee nyt tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Rehellinen keskustelu maahanmuuton ongelmista ja niihin liittyvistä kansalaisten huolista odottaa kuitenkin yhä. Aihetta pitkään seuranneen toimittajan Taina Tervosen essee: Leggerin loikka
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/leggerin-loikka/

Maailma sulatteli loppuvuoden Trumpin uudelleenvalintaa. Miksi niin moni oli valmis äänestämään johtajaa, joka ei peittele yksinvaltaisia suunnitelmiaan? UPIn tutkijan Maria Lindénin analyysi: Miksi miljoonat amerikkalaiset haluavat itsevaltaisen presidentin?
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoonat-amerikkalaiset-haluavat-itsevaltaisen-presidentin/

📌 UP kysyi kesällä viideltä suomalaistutkijalta näkemyksiä Venäjän tulevaisuudesta. Arkady Moshes, Veera Laine, Pynnöniemi Katri, Jussi Lassila ja Sinikukka Saari kirjoittivat arvionsa, miltä itänaapurimme tilanne voisi nykytiedon valossa näyttää viiden vuoden kuluttua: Viisi näkymää Venäjään
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/viisi-nakymaa-venajaan/

📌 Suomen puolustusyhteistyö syvenee länsinaapureiden, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, m***a kestääkö Suomen valitsema tie maailmanpolitiikan suuressa murroksessa? UPIn vanhemman tutkijan Matti Pesun analyysi: Suomi kolmen maailman mittelössä
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/suomi-kolmen-maailman-mittelossa/

📌 Eurooppalaisten asenteet Israelia kohtaan ovat jyrkentyneet, paljastivat vuoden mittaan julkaistut kyselyt. EU-kansalaisista enemmistö vaatii suunnanmuutosta unionin ulkopolitiikkaan. Harvardin yliopiston vierailevan Fulbright-tutkijan Bruno Jänttin essee: Vastoin yleistä mielipidettä
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/vastoin-yleista-mielipidetta/

📌 Bakun ilmastokokous paljasti jälleen lännen ristiriitaisuuden puheiden ja tekojen välillä, mikä sotii esimerkiksi EU:n omia tavoitteita vastaan. UPIn vanhemman tutkijan Katariina Mustasiltan essee: Lännen kaksinaismoralismi on itsevaltiaiden etu
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/lannen-kaksinaismoralismi-on-itsevaltiaiden-etu/

Kaikki vuoden 2024 UP-lehden jutut ovat luettavissa täältä: https://ulkopolitiikka.fi/juttuhaku/

Rauhallista joulunaikaa! ✨

kuva: iStock