06/12/2025
Radion ääni ansaitsee kuulua – myös digiajassa
Lapsuudessa radio oli yksinkertainen ja aina läsnä: mökin nurkassa iso vastaanotin, autossa yksi nappi, ja hetkessä oltiin sisällön parissa. Nyt arki on toisenlaista.
Podcastit, musiikkisovellukset, some ja suoratoisto kilpailevat huomiosta — ja radio löytyy yhä useammin vasta hakutulosten mutkan kautta.
Digitalisaation sanotaan hyödyttävän kaikkia. M***a audiomarkkina ei ole tasapuolinen. Globaalit alustajätit nostavat omat palvelunsa etusijalle laitteissa, käyttöliittymissä ja hauissa.
Pienelle kielialueelle ja kansalliselle radiolle tämä on iso riski: jos sisältöä ei löydy, sitä ei kuunnella.
Suomessa kaupallinen radiotoimiala on noin 70 miljoonan euron kokoinen. Vaikutus ei näy BKT-tilastoissa dramaattisesti,
m***a jos yksi mediaryhmä katoaa, vaikutus näkyy demokratiassa, kulttuurissa ja huoltovarmuudessa.
Radiolla on rooli paikallisen ja kansallisen yhteisöllisyyden rakentajana, kriisiviestinnän kanavana ja suomalaisen musiikin tärkeänä alustana. Sitä ei voi korvata algoritmivirralla.
Siksi radion löydettävyys on nyt lainsäätäjän käsissä. Katseet kohdistuvat Euroopan komissioon: nykyisen sääntelyn toimeenpanoon ja tuleviin lakihankkeisiin tarvitaan selkeä painotus sille,
että radio löytyy myös uusilta alustoilta.
Vain näin voidaan tasapainottaa kilpailua kansallisen median ja globaalien digijättien välillä,
ja varmistaa, että 40-vuotiaan kaupallisen radion ääni kuuluu myös tulevaisuudessa.
Anna Paimela, johtava asiantuntija, RadioMedia
