Tulva

Feministinen aikauslehti! Tulva – feministinen filtterisi maailmaan jo vuodesta 2002. Yksi lehdistä on tuplanumero ja kaksi normaalinumeroa.

Journalistisesta laadustaan ja visuaalisesta ilmeestään palkittu feministinen aikakauslehti Tulva rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin. Tarkkailemme yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä kriittisesti, toiveikkaasti ja lähestyttävästi. Naisasialiitto Unioni ry:n kustantama journalistisesti itsenäinen lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

24/04/2026

Meiltä on toivottu jo vuosien ajan Tulva-teemaisia tarroja. Tässä ne nyt ovat!

Tarra-arkin koko on A5 ja siltä löytyy kahdeksan tarraa. Paperitarroissa toistuvat lehden sivuilta tutut, Jolanda Kerttulin ja Evi Rinkisen tekemät kuvitukset:
🌊 Feministin sanakirja
🌊 Häpeäpaalu-palstan mätä tomaatti
🌊 Rouva Aina Matilda G. af Soldan-Friberg
🌊 Matriarkka hallitsee maailmaa
🌊 Humöörit tasapainossa
+ Tulvan logo, slogan ja tekstitarra “feministi”.

Näitä herkkuja ei saa (vielä) pelkällä rahalla. Tarrat ovat myynnissä verkkokaupassamme ainoastaan Tulvan tilaajille ja Naisasialiitto Unionin jäsenille. M***a ei hätää, jos et vielä kuulu tähän eksklusiiviseen kerhoon! Kun teet lehtitilauksen nyt, saat tarra-arkin kaupan päälle! Kipin kapin verkkokauppaan siis: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

17/04/2026

Saara Salmisen 15-vuotias siskontyttö Vendi murhattiin ja raiskattiin. Median virheellinen uutisointi tapahtumista sai tuntemattomat syyttämään perhettä, mikä traumatisoi perheen uudelleen.

Nyt Salminen kertoo tapahtumista omaisten silmin kirjassaan Vendi – jotta muut tytöt pääsisivät kotiin (Into, 2026). Kirja kuvaa, millaiseen asemaan henkirikoksen uhrin läheiset Suomessa joutuvat ja miten yhteiskunnan monet epäonnistumiset vaikuttivat tapahtumien kulkuun. Lisäksi Salminen kirjoittaa siitä, miten yhteiskunnan pitää muuttua, jotta tytöillä olisi turvallista olla.

Salminen on joutunut katsomaan silmästä silmään äärimmäistä naisvihaa myös ennen Vendin murhaa. Salmisen ollessa noin 10-vuotias hänen tätinsä kuoli henkirikoksen uhrina. Surmaaja oli tädin aviomies.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/talta-nayttaa-naisviha-kun-saara-salmisen-siskontytto-murhattiin-tuntemattomat-vierittivat-syyn-vanhempien-niskoille/

Teksti: Ella Kallioinen
Kuva: Laura Vesa

02/04/2026

Lever Sports on tuore verkkomedia, joka tekee naisten urheilusta näkyvää. Sen perustajat haluavat, että tytötkin voisivat haaveilla ammattiurheilijan urasta.

Tulvan urheilunumerossa nähdään Leverin toimittama liite, jossa tekijät esittäytyvät. Samalla he antavat asiantuntevan tilannekatsauksen siitä, mikä on naisten urheilun iso kuva maailmalla. Ala kasvaa huimaa vauhtia.

"Naisten urheilulla on siis tilaisuus tehdä jotain paremmin, kuin mitä on aiemmin tehty – kasvaa kestävästi, arvovetoisesti ja itsensä näköisesti", Lever kirjoittaa.

Lue koko juttu Leverin verkkosivuilta: https://leversports.fi/naisten-urheilu-kasvaa-rajusti-maailmalla-mita-vastaa-suomi/

26/03/2026

”Vittu mä tapan ton horon”, puuskutan ja rojahdan vaihtopenkille. Ruiskutan vettä kurkkuuni, pyyhin suupielen ja nousen seisomaan. ”Horo” on vastustajan pelaaja, joka on juuri hetkeä aiemmin kentällä rikkonut rumasti, eli potkaissut minua jalkoihin takaapäin, kun juoksin hänestä ohi pallon kanssa. ”Hyvä Mari, ei tuu ketään, käänny rauhassa!” huudan ohjeita kentälle ja hörppään lisää vettä. Vastustaja vetää pallon sivurajasta yli, joukkuetoverini juoksee vaihtoon, ja spurttaan takaisin kentälle. On aika näyttää ”horolle” ja hänen jengilleen, että ne rikkoo, joilla ei taito riitä.

Jalkapallo opetti Nelli Ruotsalaisen näkemään elämän kilpailuna. Silloin elämässä voi joko voittaa tai hävitä – oli sitten futiskentällä, synnytysammeessa tai seksibileissä.

Lue koko essee verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/taalla-syodaan-rautaa-ja-paskannetaan-kettinkia/

Teksti: Nelli Ruotsalainen
Kuva: Aava Eronen & Piia Emilia

23/03/2026

Sarjakuvataiteilija Pinja Meretojan omaääninen Tissilogia hoivaa lukijaansa tiedolla ja kuvalla. Biologia- ja historiafaktojen keskeltä se yrittää löytää juurisyyn omituisiin rintoja koskeviin asenteisiin.

Tissejä lähestytään teoksessa monesta eri näkökulmasta; käsittelyssä on esimerkiksi tissien muokkaus, pukeminen ja vapautus, ja toisaalta mukana on myös faktoja anatomiasta, biologisesta historiasta sekä rintasyövästä. Teoksen keskiössä ovat ihmisten asenteet tissejä kohtaan sekä asenteiden syyt, joita teos etsii historiasta.

Sen lisäksi, että teoksen faktapohjaisuus kytkee sen Meretojan aiempaan tuotantoon, asettuu se myös luontevasti suomalaisen feministisen nykysarjakuvan jatkumoon, jossa historia- ja faktapohjaisuus ovat keskeisistä ominaisuuksista. Tästä suomalaiset tekijät ovat paljon velkaa ruotsalaiselle sarjakuvakentälle, jonka ehkä tunnetuin edustaja on Liv Strömquist.

Tissilogia tuokin paikoin mieleen Strömquistin sarjakuvakirjan Kielletty hedelmä (2014), ei pelkästään tietokirjamaisuutensa, vaan myös aiheensa ja huumorinsa vuoksi. Molempien teosten aiheet on nimittäin rajattu tarkastelemaan voimakkaasti seksualisoitua ruumiinosaa, tosin Strömquistilla aiheena ovat sukuelimet. Teosten huumorille on yhteistä myöskin feministiselle sarjakuvalle tyypillinen ironinen ote.

Lue koko arvio verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/sarjakuvateos-tarjoilee-apua-tissiahdistukseen/

Teksti: Liina Takala

20/03/2026

Tulvan uusi kolumnisti Adina Nivukoski näkee urheilukisoja katsoessaan maailmanpolitiikan näyttämön.

"Edustin nimittäin Suomea YK:ssa nuorisoedustajana kaksi viime vuotta", Nivukoski kirjoittaa.

"Näinä vuosina YK:ta ja sen toimintaa sekä seurattiin että kritisoitiin tarkemmin kuin pitkään aikaan. Mitä enemmän keskustelin nuorten kanssa eri puolilta maailmaa, sitä selvemmäksi kävi, että moni ei koe valtiojohtonsa edustavan heitä – erityisesti maissa, joissa päättäjiä ei ole edes valittu demokraattisesti.

Erilaiset epäviralliset kohtaamispaikat, kuten urheilu ja Euroviisut, tulevat lähemmäs tavallisia ihmisiä kuin YK:n yleiskokous. Niitä katsotaan kotisohvilta, niihin samastutaan ja niitä koskevat päätökset tuntuvat usein konkreettisemmilta kuin diplomaattiset julkilausumat. Vaikka ajattelen, että poliitisilla päätöksillä on enemmän painoarvoa, näen, että sitä vahvistavat erilaiset boikotit ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksista johtuvat seuraukset myös politiikan ulkopuolella.

Urheilusta on huomaamatta tullut myös areena kansainväliselle oikeudelle: paikka, jossa valtioita ei rangaista puheilla, vaan sulkemalla ne ulos yhteisöstä."

Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/kun-politiikka-ei-riita-alkaa-urheilu/

Kuva: Aava Eronen

18/03/2026

Belgialaisen Jacqueline Harpmanin romaani En ole koskaan tuntenut miehiä julkaistiin ranskaksi 1995. Nyt suureen ja yllättävään somesuosioon noussut teos ilmestyi suomeksi.

Nimetön tyttö elää 39 naisen kanssa tiukkaan valvotussa vankilassa. He jakavat häkin, josta he eivät saa koskaan poistua. Puhumattomat miesvartijat estävät heitä vahingoittamasta itseään tai toisiaan. Naiset muistavat maailman ennen vankilaa, tytöllä taas ei ole muistikuvia vapaudesta. Eräänä päivänä he kaikki pääsevät sattuman kaupalla pakenemaan. Ulkona odottaa loputon karu erämaa, jonka yllä kaartuu vieras tähtitaivas.

Belgialaisen psykoanalyytikon Jacqueline Harpmanin 30 vuotta sitten ranskaksi julkaistu romaani on hillitty ja tiivistunnelmainen teos, joka tarjoilee lukijalleen loputtomasti kysymyksiä ihmisyydestä, yksinäisyydestä, yhteisöstä ja merkityksestä. Genreluokitteluja vastustava, m***a jossain scifin ja dystiopiakirjallisuuden rajamailla liikkuva romaani ei anna kysymyksiin valmiiksi pureskeltuja vastauksia.

En ole koskaan tuntenut miehiä on kiinnostavimmillaan, kun se pureutuu kysymyksiin minuudesta ja toimijuudesta. Niiden juuret ovat Tytön kehossa. Hänestä tulee aktiivinen toimija, kun hän huomaa voivansa kehitellä salaa muilta seksifantasioita eräästä nuoresta vartijasta. Paon jälkeen tyttö alkaa laskea sydämenlyöntejään ja mitata aikaa ja etäisyyttä sen perustella, kuinka m***a kertaa hänen sydämensä lyö.

Lue koko arvio verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/eksistentialistinen-scifi-trilleri-ilahduttaa-ja-kauhistuttaa-outoudellaan/

Teksti: Hanna Hantula

13/03/2026

Tällä viikolla on käyty keskustelua siitä, onko muodostelmaluistelu ja joukkuevoimistelu "höntsää". Naisurheilun vähättelyllä on pitkä historia. Naiset eivät ole urheillessaan saaneet esimerkiksi hikoilla tai korottaa ääntään.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/naisurheilun-lyhyt-historia/

Teksti: Katarina Boijer
Kuvat: Ione Rawlins

11/03/2026

Helsingin Punkmuseon uusi näyttely korostaa naisten, tyttöjen ja sukupuolivähemmistöjen roolia suomalaisessa punkkulttuurissa 1970-luvun lopulta nykyaikaan. Näyttely on kunnianosoitus feminiinisyydelle ja sukupuolen moninaisuudelle. Sen tekijät vaativat häirinnästä vapaata punkkulttuuria Tulvaan kirjoittamassaan vieraskynä-tekstissä.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/kirjo-ja-kudelma-nayttely-nostaa-esiin-punkin-feminiinisen-puolen/

Teksti: Jonna Hellberg-Pitkänen

06/03/2026

Kun Emerita Mashaire pelasi teinivuosinaan Mäkelänrinteen urheilulukion koripallojoukkueessa, näki hän omin silmin, miten miesurheilijoita suosittiin. Koripallojoukkueen pojat saivat ilmaista ruokaa, parempia treenivuoroja ja enemmän arvostusta samalla, kun tytöt joutuivat tyytymään siihen, mitä jäi jäljelle.

”Etenkin silloin naiskoris oli lähinnä vitsi, eikä todellakaan vakavasti otettavaa.”

Lukiossa Mashaire pelasi korisliigaa, koripallon pääsarjaa, m***a hän janosi suureen maailmaan. Yhdeksäntoistavuotiaana unelmista tuli totta. Mashaire pakkasi tavaransa ja muutti Yhdysvaltoihin koripallon puoliammattilaiseksi. Ruoho ei ollut vihreämpää maailman toisella puolella.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/ulkonako-ratkaisee-kentallakin/

Teksti: Matilda Kivilahti

05/03/2026

Ilmiöksi kasvanut teatteriesitys Jumppatytöt käsittelee joukkuevoimistelua, sen rakentamaa identiteettiä ja muovaamaa kehosuhdetta. Välillä esitys on myös terapiasessio sekä tekijöille että yleisölle.

Näyttelijät Katarina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki ovat kaikki entisiä joukkuevoimistelijoita. Joukkuevoimistelu on yhteisöllisyyttä, ystävyyttä ja luovuutta. M***a joukkuevoimistelu on myös kehojen mittaamista, vertailua, runnomista ja vaatimista. Havukainen, Hyvönen ja Lahdenmäki tapaavat katsojia esitysten jälkeen ja keskustelevat heidän kanssaan joukkuevoimistelusta ja maailmasta, jossa he ovat eläneet. Ja siitä, millaisia jälkiä se maailma on heihin jättänyt.

”Me olemme joku väylä niille, jotka kokevat, että ei kukaan muu ymmärrä paitsi jumppari. Jumppari tajuaa toista jumpparia. Sen takia on myös näitä ihmisiä, jotka käyvät katsomassa näytelmän kerran ja tulevat toisenkin kerran, tuovat vaikka puolisonsa katsomaan. Koska he haluavat näyttää muillekin, että tuo oli minun maailmani”, Hyvönen kertoo.

Toimittaja Anni Saastamoinen alkoi Jumppatytöt nähtyään pohtia, voiko laihdutuskulttuurista koskaan vapautua.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/jumppatytot-satuttaa-ja-parantaa/

Kuvat: Jukka Hämeenniemi

23/02/2026

Julkilausutun queer-feministiset työskentelytavat ja teokset ovat tehneet melanie bonajosta yhden nykytaiteen kuumista nimistä. Sukupuoleltaan ei-binäärinen bonajo nousi kansainväliseen maineeseen vuonna 2022 Alankomaita Venetsian Biennaalissa edustaneella, sukupuolen ja kehojen moninaisuutta ylistävällä When the Body Says Yes -teoksellaan. Bonajo on myös somaattinen seksuaalikouluttaja.

Bonajon näyttely Porin taidemuseossa on keskittyy taiteilijan vanhempiin teoksiin, eikä täysin onnistu kiinnittymään tähän aikaan, kirjoittaa Mirva Helenius.

Tässä postauksessa on otteita kritiikkitekstistä. Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/kun-keho-ei-viela-sano-kylla/

Osoite

Bulevardi 11 A 1
Helsinki
00120

Nettisivu

http://www.tulva.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Tulva :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Tulva :lle:

Oikopolut

Oma Yritys listan huipulle Mediayhtiö Helsinki :ssa?

Jaa

Kategoria

Media