Tulva

Feministinen aikauslehti! Tulva – feministinen filtterisi maailmaan jo vuodesta 2002. Yksi lehdistä on tuplanumero ja kaksi normaalinumeroa.

Journalistisesta laadustaan ja visuaalisesta ilmeestään palkittu feministinen aikakauslehti Tulva rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin. Tarkkailemme yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä kriittisesti, toiveikkaasti ja lähestyttävästi. Naisasialiitto Unioni ry:n kustantama journalistisesti itsenäinen lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

20/12/2025

Jeesus on ollut lukemattomien naisten ensirakkaus. Kristillisen kasvatuksen saanut Emma Höglund huomasi teini-iässä olevansa keskellä kolmiodraamaa, jossa hänen sydämestään kilpailivat kaksi täydellistä miestä: Jumalan poika ja säkenöivä vampyyri.

Nyt nuorena aikuisena Höglund on huomannut, että kiinnostus Jeesusta kohtaan on heräämässä nuorissa miehissä. Seurauksena on raju mustasukkaisuus: "mitä te muka Jeesuksestani tiedätte, te ateistisen kasvatuksen saaneet, te pakanalliset – te miehet?" Höglund kirjoittaa hersyvässä esseessään.

Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/mina-jeesus-ja-edward-cullen/

Teksti: Emma Höglund
Kuvitus: Milena Huhta

19/12/2025

Seurapiirivaikuttaja ja naisasianainen Aina Matilda G. af Soldan-Friberg laittaa lukijoiden perhesiteet, romanssit ja työsuhteet järjestykseen menneen maailman arvokkuudella. Palstalla annetaan tällä kertaa vinkkejä siitä, miten päästä mukaan feministisiin seurapiireihin.

Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/feminismi-pelottaa/

Mitä sinä haluaisit kysyä Aina Matilda -rouvalta? Kirjelmöi kommenttikenttään tai DM:iin!

18/12/2025

Tämä teksti ei käsittele biologiaa, sillä se on vähiten mielenkiintoinen näkökulma sukupuoleen.

Virallisesti mieheys tarkoittaa sukupuolimerkinnän lisäksi tietenkin inttipakkoa ja yliedustusta huonoimmissa tilastoissa. Samalla mieheys näkyy vahvasti myös vallan paikoissa. M***a vaikka startup-crypto-bro -podcastit väittäisivät mitä, todellisuudessa Suomessa keskivertomiehellä on lyhyempi matka päihde- ja mielenterveystilastoihin kuin pörssiyhtiöiden johtajien listalle.

Yksilötasolla mieheys vaikuttaa olevan verrannollinen lähinnä horoskooppiin: joillekin se on hyvä tekosyy huonolle käytökselle, toisia se motivoi olemaan paras versio itsestään ja kolmansille se on rajoittava häkki, joka estää olemasta oma itsensä.

Netin miesfoorumeilla mieheys on ilmeisesti tasan sitä, mikä ikinä takaa väitteen esittäjälle eniten klikkauksia ja mainostuloja huolimatta siitä, kuinka harhaanjohtava tai haitallinen väite olisi. Syystä tai toisesta foorumeilla suosittua tuntuu olevan mieheyden typistäminen väkivaltaan, kontrolliin, pelkoon ja ainaiseen taisteluun hiekkalaatikon herruudesta. En voi määritellä kaikkien miesten puolesta, mitä on olla mies, m***a voin taata, että tuota se ei ainakaan ole.

Tässä postauksessa on osa Tulvan miesnumerossa julkaistusta kolumnista. Lue koko kolumni verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/mita-on-olla-mies/

Teksti: Kasper Kivistö

17/12/2025

Miehiä koskeva asevelvollisuus on iso ihmisoikeusongelma. Varusmiespalvelus kohtelee asevelvollisia kuitenkin eri tavoin. Valkoiset miehet saattavat hyötyä kokemuksesta. Rodullistetuille ja maahanmuuttajataustaisille tämä on vaikeampaa, kertoo aiheesta kirjoittanut väitöskirjatutkija Hải Nguyễn, jonka tausta on antimilitaristisessa aktivismissa.

Lue koko juttu: https://tulva.fi/wp-admin/post.php?post=6474&action=elementor

Teksti: Hanna Hantula

16/12/2025

”Minusta oli alusta asti selvää, että meidän ystävyytemme kestää”, sanoo Nenad, yksi vanhimmista ja läheisimmistä miespuolisista ystävistäni. Kestävien ystävyyksien solmiminen miesten kanssa on kuitenkin aina ollut minulle jotenkin vaikeaa. Vielä 37-vuotiaanakaan en ole ihan varma, miten se kävisi helposti.

Nuorempana luulin, että minussa on jotain vikaa. Olen mies, joka haluaisi muita miehiä ystäviksi, m***a suurin osa ystävistäni ei ole miehiä. Miksi miesten kanssa on niin vaikea ystävystyä?

Marja Peltola on Helsingin yliopiston lehtori ja tutkii maskuliinisuuksia, erityisesti suomalaisten nuorten keskuudessa. Peltola kertoo minulle, että monet nuoret pojat ovat hyvin sosiaalisia ja he solmivat keskenään kaverisuhteita. Ne eivät vain välttämättä muutu syviksi ystävyyssuhteiksi.

Jopa he, joilla on paljon kavereita vaikkapa koulussa, kertovat tutkimuksissa, ettei heillä ole varsinaisesti ystäviä koulupäivien tai harrastusten ulkopuolella.

”Syvä ystävyys ei vaikuta olevan kovin yleistä poikien keskuudessa”, Peltola sanoo.

Kenen vastuulla on ratkoa miesten ja poikien yksinäisyyttä?

Tässä postauksessa on otteita pitkästä lehtijutusta. Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/miesten-valisesta-ystavyydesta/

Teksti: Ljubomir Delević
Käännös: Sara Juvonen
Kuva: Suvi Suitiala

15/12/2025

Esikoiskirjailija Hanna Lantolta on kysytty, miksi hän haluaa kuvata raiskauksia suoraan ja arkailematta. Tässä esseessä Lantto vastaa saamaansa kritiikkiin ja kertoo, miksi on uhrien etu, että väkivallasta puhutaan suoraan.

"Maaliskuun kahdeksantena palasin kotiin naistenpäivän marssilta täynnä feministisestä väkijoukosta saamaani energiaa", Lantto kirjoittaa.

"Luin Helsingin Sanomien arvion ja tunnelma lässähti. Kriitikko Anni Valtonen kirjoitti ahdistuneensa romaanini 'rajuista' seksuaaliväkivallan kuvauksista ja toivoi saavansa 'selityksen sille, miksi niille annetaan niin paljon tilaa'. Laskin, että käytän kirjassa väkivallan kuvailuun yhteensä yhdeksän sivua 323:sta. Se on vähemmän kuin kolme prosenttia kirjan kokonaisuudesta. Onko se liikaa?"

"Kuvaan romaanissani toistuvan väkivallan kierrettä. Trauma kerää päälleen lisää traumaa ja väkivallan uhrilla on suurempi riski joutua uudelleen uhriksi. Halu suojella omia tunteita on inhimillisesti ymmärrettävä, m***a minä ja moni muu olemme eläneet sen, mitä kriitikko ei kestä katsoa."

"Näinkö vähän me too -liike, jonka ytimessä oli seksuaaliväkivallan näkyväksi tekeminen, lopulta kulttuuriimme vaikutti? Ja jos näyttäminen on niin tehotonta kuin väitetään, miksi sitä vastustetaan niin vahvasti?"

Tässä postauksessa on katkelmia pitkästä kulttuuriesseestä. Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/miehinen-katse-teki-raiskauksesta-tabun/

11/12/2025

Miehet, miehet, miehet. Pazilaiti Simayijiang pohtii viimeisessä Tulvan kolumnissaan, miksi miehiä on välillä vaikea rakastaa:

"Kumppanini on mies, valkoinenkin vielä! Isäni on mies, joka kykenee mittaviin rakkaudellisiin tekoihin. Olen iloinen saadessani kutsua ystävikseni monia miehiä: pehmeitä, koviksia, iloisia, hurmaavia, vaikeita, empaattisia, karismaattisia, ärsyttäviä ja hauskoja. Sellaisenaan he ovat iloa minulle.

Kun puhutaan miehistä ja rakkaudesta, haluan ajatella feministiteoreetikko Bell Hooksin tavoin. Teoksessaan Mies tahtoo muuttua (2004) hän kirjoittaa, että pojat opetetaan jo lapsina pettämään itsensä. Kaikki käytös, mikä ei sovi pojalta odotettuun, tukahdutetaan. Tilalle kasvaa mies, joka taistelee itsensä kanssa.

Kun ymmärsin, mitä patriarkaatti tekee miehille, minun oli helpompi rakastaa heitä. M***a välillä mietin, haluavatko miehet ymmärtää, mitä patriarkaatti tekee heille. Se on keskustelu, jonka toivon jokaisen miehen käyvän vertaistensa kanssa."

Lue koko juttu: https://tulva.fi/lue/patriarkaatti-sortaa-myos-miehia/

Kuva: Aava Eronen

08/12/2025

Jäbät ja tunteet on podcast ja yhteisö. Se on kohta viiden vuoden ajan auttanut miehiä pääsemään kosketuksiin itsensä kanssa. Jäbien perustajajäsen Miro Olsoni miettii jatkuvasti, mikä on oikea tapa puhutella miehiä.

Olsonin mielestä Jäbät ja tunteet havittelee samoja ihmisiä kuin manosfääri. Manosfääri on se internetin kolkka, jossa naisviha on valttia ja ex-potkunyrkkeilijän, nykyisen ihmiskauppiaan Andrew Taten podcasteja kuunnellaan tosissaan. Siinä maailmassa ihaillaan vahvuutta.

”Me ei voida mennä sinne sanomaan, että hei olkaa haavoittuvaisia ja puhukaa tunteista, vaikka sitäkin on kokeiltu", Olsoni kertoo.

Tässä postauksessa on otteita lehtijutusta. Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/miesten-puolella/

Teksti: Hanna Hantula

05/12/2025

Kirjailija Johannes Ekholm ei usko heteronaisten tekevän nykyään mitään elättäjämiehillä. Parisuhteestaan kiinnostuneiden heteromiesten pitäisikin opetella hoivaamaan.

"Hoivaajamies osaa antaa jotain rahaa arvokkaampaa: hänen kanssa nainen voi kokea olonsa turvalliseksi niin henkisesti kuin fyysisesti. Hoivaajamies vapauttaa naisen niin kotityöstä kuin metatyöstä. Hoivaajamies rakastaa naista sen vuoksi kuka hän on, ei sen vuoksi mitä hän voi antaa", Ekholm kirjoittaa kolumnissaan.

Teksti: Johannes Ekholm
Kuva Jonne Räsänen, Otava

Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/hoiva-on-miehen-tyo/

03/12/2025

Naisasialiitto Unioni on yksi Suomen vanhimmista feministisistä naisjärjestöistä. Tulvaakin julkaisevan Unionin jäseniksi pääsevät vain naiset. Kysyimme tuoreessa miesumerossamme kahdelta Unonin aktiivilta, pitäisikö jäsenyys avata.

Unionin hallituksen jäsenen Tuuli Hongiston mielestä kysymys on vaikea. "Silti ainoa johdonmukainen ratkaisu on ottaa kaikki mukaan toimintaan", Hongisto sanoo. Hän kannattaa sitä, että jäseniksi otettaisiin kaikki sukupuolesta riippumatta.

"Sukupuoli ei ole binäärinen ja monet tasa-arvokysymykset koskettavat muitakin kuin naisia. Nykyinen jäsenpolitiikka on mielestäni ristiriidassa oman strategiamme kanssa. Feministien ja feminismin moninaisuuden pitäisi näkyä strategian lisäksi myös toiminnassa", Hongisto pohtii.

Pitkään Unionin toiminnassa ollut aktiivijäsen Irma Soiniemi puolestaan vastustaa jäsenyyden avaamista miehille.

"Unionin toiminnassa on mukana naisia, joilla on ollut tosi vaikeita kokemuksia miesten kanssa", Soiniemi huomauttaa. "Heille on tärkeää saada tila, jossa miehiä ei kerta kaikkiaan ole."

Soiniemen mielestä sukupuolikriteeriä voisi kuitenkin hieman laajentaa nykyisestä: "Myös muunsukupuoliset voisivat mielestäni liittyä Unioniin, koska heillä saattaa olla yhteisiä kamppailuja naisten kanssa”, Soiniemi sanoo.

Tässä postauksessa on katkelmia koko jutusta, joka on julkaistu juuri ilmestyneessä miesnumerossamme sekä verkkosivuillamme. Lue koko juttu: https://tulva.fi/lue/pitaisiko-naisasialiitto-unionin-sallia-miesten-jasenyys/

01/12/2025

Mitä kelvollisuus tarkoittaa? Sitä Karri Miettisen kotona on viime aikoina pohdittu paljon. Paleface-taiteilijanimellä tunnetun räppärin vaimo on suomenruotsalainen. Kun huusholli on kaksikielinen ja yksi sen asukkaista on sanataiteilija, ei semanttiselta pyörittelyltä voi välttyä.

”Kelvollinen on huvittava sana. Sitä voi käyttää esimerkiksi jostain esineestä, joka ei ole ihan priimakuntoinen, m***a täyttää funktionsa”, Miettinen tuumii.

Kyseisen sanan makustelu alkoi, kun Tulvan lukijat valitsivat Miettisen Suomen kelvollisimmaksi mieheksi. Leikkimielisessä kilpailussa etsittiin miestä, joka ei olisi täydellinen, vaan ihan ok. Sellaista, joka on onnistunut olemaan solvaamatta naisia tai vähemmistöjä, ei ole koskaan kähminyt kollegaa firman pikkujouluissa tai on jopa käyttänyt etuoikeutettua asemaansa ihmisoikeuksien edistämiseen.

Paljastetaan heti alkuun, ettei Miettinen aivan tarkalleen täytä voittajalle asetettuja kriteereitä. M***a menköön tämän kerran! Kilpailun tavoitteena oli etsiä perfektionismin riivaamassa ajassa esimerkkiä inhimillisyydestä, joten nyt edetään lain hengen, ei kirjaimen mukaan.

Millä tavalla Miettinen sitten elää kunnollisuutta todeksi? Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/varsin-kelvollinen-mies/

Teksti: Hanna Hantula
Kuva: Sofia Okkonen

26/11/2025

Viimeistään alakoulussa Noira Martiskainen huomasi olevansa erilainen. Hän jäi usein yksin, koska muut lapset pitivät häntä kummajaisena. Sellaiseksi hän myös itsensä tunsi: toislajiseksi, eläimeksi.

Aistikuormitus oli kova. Opettajat eivät silti osanneet huolestua, pärjäsihän Martiskainen hyvin koulussa.

Martiskainen sai varmuuden erilaisuudelleen vasta 45-vuotiaana, kun hänellä diagnosoitiin sekä autismi että ADHD. Hän kuuluu suureen ryhmään, viime vuosina diagnostiikan kriteerien laajentumisen myötä diagnoosin saaneisiin. Valtaosa tästä joukosta on aikuisia ei-miehiä, koska nämä neurokirjon diagnoosit on pitkään määritelty poikalapsille tyypillisten oireiden perusteella.

Neurokirjo ja sukupuoli kohtaavat kuitenkin yhteiskunnan rakenteissa yhä monilla, satuttavilla tavoilla.

Lue koko juttu: https://tulva.fi/lue/pitkat-kipeat-naamiaiset/

✍️: Minna Sumelius
🎨: Ione Rawlins

Osoite

Bulevardi 11 A 1
Helsinki
00120

Nettisivu

http://www.tulva.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Tulva :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Tulva :lle:

Oikopolut

Oma Yritys listan huipulle Mediayhtiö Helsinki :ssa?

Jaa

Kategoria

Media