Arkkitehti-lehti

25/09/2025

Venetsian yhdeksästoista arkkitehtuuribiennaali etsii vastauksia ilmastokriisiin erilaisten älykkyyden lajien kautta. Marja Rautaharju löysi älykkyyttä erityisesti kansallisten paviljonkien paikallisuudesta ja niiden poeettisuudesta.

"Biennaalin päänäyttelyssä poeettisuuden tärkeyden aliarvioiminen – tiedon ja teknologioiden määrän korostuessa – tuntui jättävän älykkyyspohdinnan jotenkin puutteelliseksi."

"Esimerkiksi Pohjoismaiden paviljongin teoskokonaisuudessa poeettisuus on kriittistä ja modernistisen arkkitehtuurin ihanteita haastavaa."

👉 Lue arvio: www.ark.fi/fi/2025/04/maarallista-ja-laadullista-alykkyytta-venetsiassa/

Yhdeksästoista arkkitehtuuribiennaali etsii vastauksia ilmastokriisiin erilaisten älykkyyden lajien kautta. Kansallisissa paviljongeissa älykkyyttä löytyi esimerkiksi paikallisuudesta.

23/09/2025

Juha Leiviskän arkkitehtuurista puhuttaessa muistetaan lähes aina mainita, kuinka hänen arkkitehtuurissaan valo on keskeinen rakennusaine.

Vähäisemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millaisia keinoja hyödyntäen Leiviskän tilojen vaikuttavat valaistusolosuhteet on saatu aikaan.

Lari Ala-Pöllänen analysoi Leiviskän kirkkoja ja julkisia rakennuksia ja selvitti, miten rakennukset hyödyntävät päivänvaloa konkreettisesti:

"Leiviskän arkkitehtuurissa ja erityisesti päivänvalon käytössä on nähty usein yhtymäkohtia Alvar Aaltoon. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, että akateemikkojen suhde keinovaloon on joiltain osin lähes päinvastainen."

Juha Leiviskän arkkitehtuurissa valo muuttuu ja ilmentää ajankulua. Vaikutelma syntyy systemaattisemmista suunnitteluperiaatteista kuin usein on ajateltu.

21/09/2025

Juha Leiviskän päätyönä pidetty Myyrmäen kirkko kävi hiljattain läpi mittavan peruskorjauksen. Kirkko ehti olla ennen korjauspäätöstä suljettuna neljä vuotta.

”Käyttäjille rakennus näyttäytyy onneksi edelleen alkuperäisen kaltaisena, vaikka monin paikoin rakennusta voinee pitää toisintona. Hierarkia ja keskeisimpien tilojen tunnelma on säilynyt”, arvioi Jonas Malmberg.

”Leiviskän arkkitehtuuri on tavallaan yksinkertaista, ja varsinkin materiaalimaailmaa voi pitää jopa arkisena. Juhlavuus ja pyhyys saavutetaan taidokkailla mittakaavan muutoksilla ja valaistuksen tehokeinoilla.”

👉 Lue koko arvio: https://www.ark.fi/fi/2025/04/helmen-jatkoaika/

18/09/2025

🏭 Olisiko Hanasaaren hiilivoimalasta museoksi, ja millaisia muutoksia se vaatisi?

Viime viikolla ratkenneessa Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailussa hahmoteltiin museolle uudisrakennusta Helsingin Eteläsatamaan. Julkisessa keskustelussa nousi aika ajoin esille, olisiko museo voinut muokata käyttöönsä jonkin olevan rakennuksen.

Valtteri Hautsalo tutki viime vuoden lopulla valmistuneessa diplomityössään, miten Arkkitehtuuri- ja designmuseo voisi yhdessä Helsingin taidemuseon kanssa sijoittua Hanasaaren entiseen hiilivoimalaitokseen Helsingin Suvilahdessa. 👇

11. syyskuuta ratkenneessa Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailussa hahmoteltiin museolle uudisrakennusta Helsingin Eteläsatamaan. Valtteri Hautsalo esittää diplomityössään tälle…

13/09/2025

Suomessa toisen maailmansodan jälkeinen arkkitehtuuri muodostaa lähes 90 % rakennuskannasta. Kuinka suhtautua tähän rakennusperintöön?

Moderni rakennusperintö -teemanumerossa hahmotellaan kysymykseen muutamia vaihtoehtoisia vastauksia. Kristo Vesikansa johdattelee teemaan pääkirjoituksessaan:

”Modernien rakennusten huonosti aikaa kestävät materiaalit ja tekniset ratkaisut tekevät rakennussuojelun ja restauroinnin vakiintuneiden periaatteiden seuraamisen usein hankalaksi, jopa suojelukohteissa.

Siinä missä historiallisissa rakennuksissa on tapana vaalia Venetsian julistuksen hengessä eri aikakausien kerrostumia ja patinaa sekä erottaa uudet lisät selvästi vanhoista rakenteista, palautetaan modernit rakennukset yhä suoraviivaisesti alkuperäiseen loistoonsa.”

🔗 Lue koko pääkirjoitus 👇

Kuinka suhtautua toisen maailmansodan jälkeiseen rakennusperintöön?

12/09/2025

👀 Moderni rakennusperintö -numero on ilmestynyt!

Numerossa hahmotellaan erilaisia tapoja suhtautua toisen maailmansodan jälkeiseen rakennusperintöön. Ovatko 1960–70-luvun rakennukset todella käyttöikänsä päässä? Mitä säilytämme, kun korjaamme modernia arkkitehtuuria? Mikä tekee Juha Leiviskän arkkitehtuurista erityistä?

🔗 Lue lehteä verkossa tai osta irtonumero 👉 www.ark.fi

03/09/2025

"Kuinka rakentavaa on kanavoida maamme arvokkain arkkitehtuuripalkinto näin poikkeuksellisen loisteliaiden kohteiden huomioimiseen?" kysyy Anni Vartola Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta.

Finlandia-voittajaksi on tänä vuonna ehdolla neljä rakennusta: Finlandia-talon korjaus, Meander-asuintalo, Vuosaaren biolämpölaitos ja Katajanokan Laituri -toimisto-hotellikompleksi.

Anni Vartolalle palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti. 👇

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti, näkee Anni Vartola.

05/08/2025

Nuori arkkitehti, ehdota projektiasi esiteltäväksi lehdessä!

⏰ Vielä kuusi päivää aikaa tarjota tekstiä tai kohdetta Uudet visiot -numeroon, lisätietoja: https://www.ark.fi/fi/ehdotukset/

Onko arkkitehtuurissa edelleen olemassa ihanteita, visioita tai utopioita?

Ketkä ovat tämän hetken kiinnostavimpia uusia tekijöitä Suomessa ja ulkomailla, millaisia ovat heidän ihanteensa, työtapansa ja kädenjälkensä?

🖊📐 Tarjoa Uudet visiot -teemanumeroon tekstiä tai projektia 11. elokuuta mennessä, lisätietoa verkkosivuilta: https://www.ark.fi/fi/ehdotukset/

08/07/2025

1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Gellerup, Drottninghög ja Tingbjerg näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.

🔗 Kolme esimerkkiä pohjoismaisista lähiöuudistuksista: https://www.ark.fi/fi/2025/03/kolme-pohjoismaista-lahiouudistusta/

06/07/2025

”Onneksi myös julkisiin terveyspalveluihin vielä satsataan. Napapiirillä satsaus on ollut monilta osin tavallista paljon parempi”, arvioi Harri Hautajärvi Verstas Arkkitehtien suunnittelemaa Lapin keskussairaalan laajennusta.

Toistaiseksi valmistunut laajennuksen 1. vaihe käsittää kuuman sairaalan, pysäköintitalon ja psykiatrisen sairaalan sekä kantasairaalan uudistettuja tiloja.

”Monet tilat ovat materiaaleiltaan ja väreiltään viihtyisiä ja rauhoittavia tuoden mieleen Verstaan muista töistä etenkin koulurakennukset.”

🔗 Tutustu sairaalaan verkkosivuilla: https://www.ark.fi/fi/2025/03/lapin-keskussairaalan-laajennus/

03/07/2025

”Vaihtoehtokaava tekee konkreettiseksi sellaiset arvot, näkökulmat ja tiedon muodot, jotka eivät välttämättä istu hallinnollisen suunnittelujärjestelmän puitteisiin.”

Seela Pentikäisen, Cecilia Aintilan ja Heljä Niemisen Elonkirjon kaupunki -hankkeessa vaihtoehtokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.

”Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, nähdyiksi ja mukaan otetuiksi, syntyy toimijuutta. Tässä toimijuudessa piilee vastavoima apatialle ja erillisyydelle, jotka usein estävät kestävää muutosta.”

Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten…

01/07/2025

Uusi Maatullin peruskoulu Helsingin Tapulikaupungissa poikkeaa typologialtaan perustavanlaatuisesti viime vuosikymmenen uusista kouluista: sisäänkäyntiaulat, ruokala ja käytävät kiertyvät ympyränmuotoisen sisäpihan ympärille ja saavat näin ollen runsaasti luonnonvaloa.

🔗 Lue Havu Järvelän arvio: https://www.ark.fi/fi/2025/03/puisto-koulussa/