Long Play

Long Play Journalismia, jolla on väliä. Juttumme ovat pitempiä kuin lehtiartikkelit, m***a lyhyempiä kuin kirjat. Julkaisemme 12 juttua vuodessa.

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa. Ne ovat hidasta journalismia, jota kypsytellään pitkään ja hartaasti. Hidas journalismi etsii aiheita ja näkökulmia paikoista, joissa ne eivät pistä kaikkien silmään. Jos haluat lukea perusteellista, hyvin kirjoitettua ja kriittistä journalismia digitaalisessa muo

dossa, tilaa Long Play: http://longplay.fi. Voit lukea juttuja minkä tahansa laitteen selaimella tai ladata ne omalle koneellesi e-kirjoina tai pdf-tiedostoina. Kaikki uudet jutut ilmestyvät myös äänikirjana!

Kotimaan politiikka sähköistyi tällä viikolla, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti uusista, noin milja...
10/08/2025

Kotimaan politiikka sähköistyi tällä viikolla, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti uusista, noin miljardin euron säästöistä. Yhtenä leikkauskohteena on mainittu – taas kerran – yritystuet. Taloustieteilijät ovat jo pitkään arvostelleet yritystukia tehottomuudesta m***a yksikään hallitus ei ole tähän mennessä halunnut kajota. Miksi? Se ja m***a muuta asiaa selviää Riku Siivosen viime syksynä kirjoittamasta pitkästä ja hauskasta Long Play -jutusta "Voittava hevonen".

Jos et ole jo tilaaja, liity mukaan! Puolen vuoden kokeilujakso nyt vain 29 €: longplay.fi/tilaa

Toukokuussa ratkenneessa Valkokangas-käsikirjoituskilpailussa jaettiin 101 000 euroa palkintorahaa. Kilpailun voitti ylö...
09/08/2025

Toukokuussa ratkenneessa Valkokangas-käsikirjoituskilpailussa jaettiin 101 000 euroa palkintorahaa. Kilpailun voitti ylöjärveläinen kirjailija ja käsikirjoittaja Harri Veistinen. Hän sai voitosta 46 000 euroa ja saa tehdä niillä mitä lystää, sillä myös voittaneen tekstin kaikki oikeudet säilyvät hänellä.

Uuden, ainakin kymmenen vuotta kestävän kilpailun järjestämisestä vastaa Suomen Kirjallisuuden Seura. Rahat kilpailulle antaa startup-sijoittaja Kim Väisänen.

”Suomessa ei tehdä käytännössä yhtään elokuvaa ilman julkista tukea”, Väisänen toteaa. ”Se on pienten kielialueiden ongelma. Julkisen tuen varassa tekeminen taas tarkoittaa, että elokuvien budjetti on vähäinen ja käsikirjoituksen osuus siitä olematon. Kukaan ei elä sillä työllä. Leffaa voidaan kirjoittaa ehkä pari viikkoa tai kuukautta, ja sitten on pakko toimia muuttomiehenä tai jotain.”

Valkokangas-kilpailukaan ei välttämättä tuota Suomeen yhtään uutta elokuvaa eikä näin ollen myöskään kasvata alan työllisyyttä. M***a on hyvin mahdollista, että siitä seuraa uusia teoksia, ja että käsikirjoituksista tulee sen ansiosta parempia.

Startup-sijoittaja Kim Väisänen halusi tukea elokuvakäsikirjoittajia ja perusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa kilpailun, joka on saavutettava, tähtää alan kehittämiseen ja jättää tekijöille kaikki oikeudet teksteihinsä. Mitä ihmettä?

Ihmiset ovat jo pitkään oikeuttaneet eläinten kaltoinkohtelua älyllisellä ylivertaisuudellaan: On ajateltu, että eläimet...
08/08/2025

Ihmiset ovat jo pitkään oikeuttaneet eläinten kaltoinkohtelua älyllisellä ylivertaisuudellaan: On ajateltu, että eläimet eivät kykene monimutkaisiin ajatuksiin tai tunteisiin. Tiede osoittaa, että käsitys on täysin väärä. Eläimet kykenevät vaikka mihin! Anni Pasanen pohtii eläinten älykkyyttä Long Playn tämän viikon perjantaikirjeessä.

Olemme jopa pöyhkeästi nimenneet lajimme homo sapiensiksi, viisaaksi ihmiseksi. M***a jos simpanssi rökittää ihmisen mennen tullen muistipelissä, kultakala oppii ajamaan sille räätälöityä autoa ja pulu hallitsee abstrakteja matemaattisia sääntöjä, kuinka erityinen ihmismieli lopulta onkaan?

Lue Anni Pasasen perjantaikirje eläinten älykkyydestä: longplay.fi/perjantaikirje

Startup-sijoittaja Kim Väisänen sanoo pitävänsä hyvästä dialogista. Hän halusi tukea elokuvakäsikirjoittajia ja perusti ...
06/08/2025

Startup-sijoittaja Kim Väisänen sanoo pitävänsä hyvästä dialogista. Hän halusi tukea elokuvakäsikirjoittajia ja perusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa uuden kilpailun, joka on saavutettava, tähtää alan kehittämiseen ja jättää tekijöille kaikki oikeudet teksteihinsä. Lisäksi palkintosummat ovat kulttuurialalla todella merkittäviä. Mitä ihmettä?

Kirjoittaja: Suna Vuori
Kuvaaja: Toivo Heinimäki

Startup-sijoittaja Kim Väisänen halusi tukea elokuvakäsikirjoittajia ja perusti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa kilpailun, joka on saavutettava, tähtää alan kehittämiseen ja jättää tekijöille kaikki oikeudet teksteihinsä. Mitä ihmettä?

Long Playn arkistopalvelusta päivää! Poimimme teille parhaat lukujutut lomapäivienne ratoksi. Ja työpäivienne myös.Kirja...
04/08/2025

Long Playn arkistopalvelusta päivää! Poimimme teille parhaat lukujutut lomapäivienne ratoksi. Ja työpäivienne myös.

Kirjailija Kari Hukkila kuvaa upeassa kaunokirjallisessa esseessään ”Kun historia jäätyy, syntyy hirviöitä”, kuinka menneisyyteen haudatut tapahtumat löytyvät aina uudelleen edestämme.

Kun nykyhetken side menneisyyteen katkaistaan, historian ymmärryksen tilalle nousee tuhoisa identiteettipolitiikka. Ja mitä ei muisteta, se toistetaan.

Tämä teksti on viisas ja sydäntäsärkevä.


Lännen ja arabimaiden välillä vallitsee umpikujan tunne ja kokemus, että yhteistä tulevaisuutta ei ole. Silloin on katsottava historiaan, joka on jaettu.

Long Playn uusi pitkä juttu ”Neropatit” kertoo eläinten hämmästyttävistä älylllisistä kyvyistä. Kimalaisen aivot ovat se...
03/08/2025

Long Playn uusi pitkä juttu ”Neropatit” kertoo eläinten hämmästyttävistä älylllisistä kyvyistä. Kimalaisen aivot ovat seesaminsiemen kokoiset m***a silti kimalainen kykenee hienoihin oivalluksiin ja yhteistyöhön lajitovereidensa kanssa. Ihminen on kautta vuosisatojen ylenkatsonut eläimiä ja ajatellut, ettei niillä olisi esimerkiksi tietoisuutta. Nyt tutkijat ovat kumonneet tämän käsityksen. Pitkän ja monipolvisen jutun on kirjoittanut Anni Pasanen.

Katkelma tekstistä:
Jos haluaa kuvitella, mitä työläiskimalaisen mielessä saattaa liikkua, on hyvä aloittaa pohtimalla, mikä elämässä on tärkeää.

Kimalaisen näkökulmasta vastaus on ilmiselvä: kukat. Eläimen kaikki ravinto koostuu medestä ja siitepölystä, joita se saa kukista.

Kukat ovat sille yhtä kuin elämä.

Kimalaisella on sisäsyntyinen aavistus siitä, että maiseman värikkäät, tuoksuvat täplät ovat kenties kukkia. M***a kasvien maailmassa on hyvin paljon sellaista, mitä se ei tiedä synnynnäisesti.

Missä kukat sijaitsevat?

Miltä ne aivan tarkalleen näyttävät?

Kuinka mitäkin lajia hyödynnetään?

Tarjoavatko ne runsaasti vai köyhänlaisesti ravintoa?

Mihin aikaan päivästä niiden mettä kannattaa imeä?

Kaikki tämä täytyy opetella. Eikä aikaa ole hukattavaksi, sillä elämä kestää vain jokusen viikon.

Opiskelutehtävät ovat kaukana yksinkertaisista. Kukka-apajien välillä voi joutua lentelemään kilometrikaupalla. Kotiinkin pitäisi osata, vaikka maisemasta puuttuisivat tunnistettavat maamerkit ja tuulenpuuskat tempoisivat ties minne. Monet kukat myös ovat kuin pulmapelejä: meden kaivaminen voi vaatia monivaiheisia niksejä, kuten putkilossa ryömimistä ja kielellä kurkottelua.

Kun mesipistiäiset – joihin kuuluvat kimalaisten lisäksi myös mehiläiset – pörisevät läpi kukkaniityn, niiden on jatkuvasti arvioitava sen tarjontaa. Siinä auttaa, jos osaa kehittää mielessään sääntöjä. Kimalaisilla ja mehiläisillä onkin mestarillinen kyky painaa mieleensä kukkien ominaisuuksia, ennen kaikkea värejä. Tiettävästi mitkään muut eläimet eivät opi yhdistämään värejä palkintoihin yhtä nopeasti.

Taidot näkyvät älykkyystesteissä. Mesipistiäiset oppivat tunnistamaan kukkien lisäksi muun muassa ihmiskasvoja. Ne erottavat symmetriset ja epäsymmetriset kuviot. Australialaisen Queenslandin yliopiston tutkijat ovat kouluttaneet mehiläisiä jopa arvioimaan kuvataiteen tyylisuuntia: hyönteiset pystyvät erottamaan toisistaan Monet’n impressionistiset ja Picasson kubistiset maalaukset.

Lue tai kuuntele ”Neropatit” Long Playn sivuilta!

Ihmiset ovat vuosisatoja ajatelleet, että eläimet ovat meitä huomattavasti vähä-älyisempiä olentoja, joilla ei ole tietoisuutta. Nyt eläintutkijat ovat osoittaneet luulon harhaksi. Esimerkiksi kimalaisella on seesaminsiementä pienemmät aivot, m***a se osaa käyttää työkaluja ja kykenee ...

Kesänosto metsästä!Millainen on täydellinen mänty? Kysymys askarrutti toimittaja Anna Ruohosta. Kun hän alkoi selvittää ...
01/08/2025

Kesänosto metsästä!

Millainen on täydellinen mänty? Kysymys askarrutti toimittaja Anna Ruohosta. Kun hän alkoi selvittää asiaa, kävi ilmi, että vastaus riippuu paljon siitä, miten metsää katsoo. ⁠

Metsäteollisuuden näkökulmasta täydellinen puu on suora ja kasvaa nopeasti. Sen tehtävä on tuottaa puumassaa mahdollisimman tehokkaasti. Sellaisia mäntyjä Suomen metsät ovat nykyisin täynnä.⁠

Luonnossa männyn arvo taas syntyy siitä, että se voi palvella ekosysteemiä jopa tuhat vuotta. Muut eliöt hyötyvät puusta pitkään myös sen kuoleman jälkeen.⁠

Suomessa on tehty kymmeniä vuosia töitä männyn jalostamiseksi kohti metsäteollisuuden ideaalipuuta. Nyt männyillä on kuitenkin edessään suuri haaste. Ilmastonmuutos tulee myllertämään niiden elinympäristöä ennenkokemattomalla tavalla. Voiko ihmisestä olla avuksi?⁠

Juttu on julkaistu 26.5.2025

Kirjoittaja: Anna Ruohonen

Mänty voi palvella ympäristöään jopa tuhat vuotta, m***a metsäteollisuudella ei ole aikaa odottaa. Siksi puuta ja sen geenejä ryhdyttiin muokkaamaan.

Long Playn uusi pitkä juttu ”Avoin suhde” kertoo Serbian tasapainoilusta suurvaltojen välissä. Maan johto haluaa pitää h...
31/07/2025

Long Playn uusi pitkä juttu ”Avoin suhde” kertoo Serbian tasapainoilusta suurvaltojen välissä. Maan johto haluaa pitää hyviä välejä sekä Venäjään, Kiinaan että länsimaihin. Onko se mahdollista?

Ilkka Karisto matkusti Belgradiin selvittämään, mihin suuntaan maa on menossa. Serbia on elänyt jo yli puolen vuoden ajan poikkeustilassa: sadattuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille vastustamaan itsevaltaista presidenttiä Aleksandar Vučićia.

Katkelma jutusta: ”Meillä on vain yksi tavoite. Haluamme, että Serbiasta tulisi normaali valtio”, Ivana sanoo. ”Presidentin vaihtaminen ei riitä. Tarvitaan iso muutos koko systeemiin. Se voi viedä kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Olen hieman pessimisti.”
Srdjan arvioi, että Vučićin asema on hieman heikentynyt m***a edelleen hyvin vahva.
”Hänellä on poliisi, armeija ja rahaa.”
Srdjan pelkää, että mielenosoitukset voivat päättyä ”ikävällä tavalla”. Puheet ovat nyt sen verran rajuja: kun presidentti nimittelee mielenosoittajia valtion vihollisiksi ja terroristeiksi, ei olla enää kovin kaukana väkivaltaan yllyttämisestä.
”Hän on kuin Trump. Sama retoriikka, sama ideologia, sama tyhmyys.”
Paikalle pelmahtaa Ivanan opettajakollegoita. Kun he kuulevat, että olen Suomesta, yksi opettajista heittäytyy leikkimielisesti polvirukousasentoon eteeni.
”Kiltti EU, auta meitä!” hän anelee.
Kaikki ovat tyrmistyneitä siitä, että EU on reagoinut niin laimeasti Serbian poliittiseen kriisiin.
Srdjan ja Ivana kuuluvat ikäluokkaan, joka kuvitteli, että Serbiasta tulisi karmean 1990-luvun jälkeen eurooppalainen valtio muiden joukossa. Nuorina opiskelijoina he olivat näillä samoilla kaduilla buuamassa Slobodan Miloševićille. Kun hänestä päästiin, tuntui luontevalta, että edessä olisi lännen tie ja lopulta EU-jäsenyys.
Pian kävi kuitenkin selväksi, että jäsenyys tuskin toteutuisi, ainakaan pitkiin aikoihin.
”Olen odottanut demokratiaa ja Eurooppaan pääsyä 30 vuotta”, Srdjan sanoo.
”Serbia voisi olla nyt kuin Puola tai Tšekki.”
Sen sijaan Serbia on jämähtänyt EU:n ikuiseen odotushuoneeseen, ja maassa on tapahtunut ideologinen uusjako: Moni entisistä EU-kannattajista on kääntänyt kelkkansa täysin. Heistä on tullut kansallismielisiä euroskeptikkoja. Jotkut ovat löytäneet itsestään hartaan ortodoksikristityn ja paheksuvat nyt kilpaa läntisen liberaalin elämäntavan turmiollisuutta.

Lue tai kuuntele ”Avoin suhde” nyt Long Playn sivuilla!

Suurvaltojen puristuksessa elävä Serbia on outo paikka. Venäjämielinen valtio täynnä Putinia vastustavia venäläisiä; Kiinan ylin ystävä, joka pyrkii EU:n jäseneksi. Ilkka Karisto tapasi Belgradissa uupuneet venäläiset toisinajattelijat ja kiinalaiset siirtolaiset – sekä nuoret aktiv...

Kesänosto kulttuurista!Cannesin elokuvajuhlat ovat kuin puolitoista viikkoa kestävät Linnan juhlat – taiteen äärellä. ⁠⁠...
30/07/2025

Kesänosto kulttuurista!

Cannesin elokuvajuhlat ovat kuin puolitoista viikkoa kestävät Linnan juhlat – taiteen äärellä. ⁠

Tänä vuonna mukana oli kaksi suomalaista elokuvaa, lyhytelokuva Matalapaine ja pitkä elokuva Jossain on valo joka ei sammu. Long Play tapasi elokuvan ohjaajat Helmi Donnerin ja Lauri-Matti Parppein.⁠

Parppei on Raumalta, m***a nyt ollaan Rivieralla. Hän kuvailee eräänlaista kulttuurišokkia.⁠

”Jumalauta, samoissa töissä ollaan.”⁠

Parppei nauraa kuivasti ja vähän.⁠

”Täällä kaikki on posketonta ja hienoa. Ristiriita vaan on mielenkiintoinen, että samaa työtä kuitenkin tehdään.”⁠

Juttu on julkaistu 28.5.2025

Kirjoittaja: Kalle Kinnunen

Lue koko juttu bion linkistä.

Cannesin elokuvajuhlat ovat kuin 1,5 viikkoa kestävät Linnan juhlat – taiteen äärellä. Long Play tapasi mukana olleet suomalaiset.

Vielä ehtii!Tilaa Long Play heinäkuussa, saat kutsun tekijätapaamiseen syyskuussa!Oletko himolukija, jota kiinnostaa myö...
28/07/2025

Vielä ehtii!

Tilaa Long Play heinäkuussa, saat kutsun tekijätapaamiseen syyskuussa!

Oletko himolukija, jota kiinnostaa myös kirjoittaminen? Tämä ilmoitus on siinä tapauksessa sinulle.

Nimittäin: kun tilaat Long Playn heinäkuun aikana, saat kutsun etätapahtumaan syyskuussa (2.9. klo 16–17).

Tapaamisessa Long Playn toimittaja ja kirjailija Anu Silfverberg laittaa jakoon kymmenen vinkkiä, jotka on oppinut muilta kirjoittajilta ja joita hyödyntää itse jatkuvasti työssään. Aikaa jää myös kysymyksille.

Tilaa nyt osoitteessa: longplay.fi/kampanja

Tapaaminen käynnistää LP:n koulutussyksyn. Kirjoitusharjoituksia ja luentopaketteja voi pian ostaa suoraan sivuiltamme. Varsinkin luovan kirjoittamisen harjoituksia ja iltakoulujen suosituimpia teemapaketteja on kyselty meiltä paljon, ja ensimmäiset uudet verkkokoulutukset tulevat myyntiin jo syksyllä.

PS Anun kuvan otti Milka Alanen

Voisiko jollain muulla lajilla kuin ihmisellä olla mieli? Suurimman osan 1900-luvusta tutkijoiden valtavirta oli haluton...
27/07/2025

Voisiko jollain muulla lajilla kuin ihmisellä olla mieli? Suurimman osan 1900-luvusta tutkijoiden valtavirta oli haluton edes pohtimaan tällaista kysymystä. Puheet lemmikkikoiran mustasukkaisuudesta tai kissasta lohduttamassa omistajaa tuomittiin epätieteelliseksi höpötykseksi. Kukaan uskottava tutkija ei saisi langeta moiseen.

Sittemmin kelkka on kääntynyt. Tutkijat ovat löytäneet älykkyydestä kertovaa käyttäytymistä yhä uusilta eläinlajeilta. Jopa pienenpienet hyönteiset ovat osoittaneet oivaltavansa asioita. Oppien on myös havaittu siirtyvän lajitoverilta toiselle.

Tästä kertoo Long Playn uusi pitkä juttu Neropatit.

Ihmiset ovat vuosisatoja ajatelleet, että eläimet ovat meitä huomattavasti vähä-älyisempiä olentoja, joilla ei ole tietoisuutta. Nyt eläintutkijat ovat osoittaneet luulon harhaksi. Esimerkiksi kimalaisella on seesaminsiementä pienemmät aivot, m***a se osaa käyttää työkaluja ja kykenee ...

Toimittaja Anni Pasanen on elänyt suuren osan elämästään lähes symbioosissa kaksossiskonsa kanssa. ”Erään amerikkalaistu...
26/07/2025

Toimittaja Anni Pasanen on elänyt suuren osan elämästään lähes symbioosissa kaksossiskonsa kanssa.

”Erään amerikkalaistutkimuksen mukaan tarvitaan 30 tunnin vuorovaikutus, jotta tullaan satunnaisiksi ystäviksi, 140 tuntia, jotta päästään hyvään ystävyyteen, ja 300 tuntia eli 12,5 vuorokautta, jotta saadaan paras ystävä.
300 tuntia – anteeksi naurahdukseni, m***a mitä se on vaikkapa minun ja siskoni yhteisessä historiassa? Säälittävä välähdys. Olemme jo kauan sitten porhaltaneet parhaan ystävyyden tuolle puolen, johonkin enempään ja syvempään.

Olemme nähneet, kun toinen oppii ryömimään, konttaamaan, kävelemään ja puhumaan. Olemme olleet läsnä niinä päivinä, kun toinen leijuu riemun ylimmissä latvuksissa, ja lohduttaneet toisiamme sellaisina pettymyksen hetkinä, jotka murentavat ihmisen kuin kroissantin. Samalla, kun päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet ovat nelistäneet, olemme oppineet huomaamaan tarkasti, miten toinen kääntää katsettaan ja koskettaa kaulaansa ollessaan ahdistunut vieraiden ihmisten tai epämiellyttävien puheenaiheiden ympäröimänä. Nyt, kun vuodet ovat kasaantuneet vuosikymmeniksi, niin, kas vain, huomaamme reagoivamme satunnaisiin tilanteisiin sanomalla samaan aikaan tismalleen samat sanat.
Jos tällaisesta yhdessäolosta ei jäisi käteen erityislaatuista suhdetta, olisin hämmästynyt. Se vasta olisi mystistä.”

Lue ”Ikuinen tupla” Long Playsta! Tämän arkistohelmen luki äänikirjaksi näyttelijä Emilia Sinisalo.

Liity Long Playn lukijoihin, tilaajana saat kaiken.
Puolen vuoden kokeilujakso nyt vain 29 €: longplay.fi/tilaa

Osoite

FleminginKatu 14
Helsinki
00530

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Long Play :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Long Play :lle:

Jaa

Kategoria