Long Play

06/06/2026

Milja Viita tekee käsityönä kokeellisia elokuvia, joille on vaikea löytää rahoitusta.

Suomessa kokeelliset elokuvat syntyvät usein taiteilijoiden omalla riskillä ja projektikohtaisten apurahojen varassa. Tekijät työskentelevät itsenäisesti ja vievät hankkeita eteenpäin ilman varmaa rahoitusta, kunnes esimerkiksi näyttelyaika mahdollistaa tukien hakemisen.

Teoksia tehdään vain harvoin tuotantoyhtiöiden kautta, koska niillä ei ole kaupallista potentiaalia, jolla yhtiö voisi kattaa riskinsä. Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki puolestaan edellyttää vastikkeellista levitystä. Koska kokeellinen tai dokumentaarinen elokuva ei sovellu kaupalliseen jakeluun, ainoaksi oljenkorreksi jää käytännössä Yleisradio. ��

Viitakin on neuvotellut Ylen kanssa. Sopimuksia ei ole syntynyt. ��

”Teokseni eivät kuulemma sovi kotimaiseen televisiolevitykseen”, hän sanoo. �

Viidan edellinen pitkä elokuva Skönärit oli Lönnströmin taidemuseon rahoittama. Merimiesten kaitafilmeistä rakennettu kollaasi oli helposti lähestyttävä, jopa tarinallinen. Käsikirjoitus pohjautui Raumalta 1900-luvun alussa merille lähteneen nuoren miehen Jalmar ”Jallu” Yrjäsen kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Ei kelvannut.

”Mulle sanottiin, että dokumentaarisen elokuvan kertoja ei voi olla kuollut.”�

Lue koko haastattelu bion linkistä tai osoitteesta longplay.fi/kulttuuri.

Teksti ja kuvat: Joel Karppanen

Liity Long Playn lukijoihin, tilaajana saat kaiken! Vain 5,90€ kuukaudessa, linkki kommenteissa. 👇
https://www.longplay.fi/kulttuuri/ihminen-maanantaina-eli-haastattelussa-milja-viita?utm_source=some&utm_medium=facebook&utm_campaign=kulttuuri_miljaviita

Viikonloppu on ollut raukea ja aurinkoinen. Jäätelö on maistunut, kaljakin! Piknik-retki maaseudulle on vienyt ajatukset hetkeksi pois suurkaupungin kiireestä. Sitten koittaa maanantai ja berliiniläiset palaavat arkeen. ”Neljä miljoonaa ihmistä odottaa seuraavaa sunnuntaita”, mykkäelokuv...

05/06/2026

Long Playn tämän viikon Perjantaikirjeessä Tuomas Pulsa purkaa turhautumistaan poliitikkojen jokakeväiseen Suvivirsi-möykkään.

Kansanedustajat keräilevät irtopisteitä pikkukohuista, kun samaan aikaan työpöydällä olisi pitkä lista ratkaisua odottavia viheliäisiä ongelmia.

”Ymmärrän kyllä tuskan. Vaikeissa ja monimutkaisissa asioissa kun on sellainen ikävä piirre, että ne ovat, noh, vaikeita ja monimutkaisia”, Tuomas kirjoittaa.

”Jo ongelmien käsittäminen voi olla vaivalloista. Puhumattakaan niiden selättämisestä. On aivan taatusti helpompaa möykätä Suvivirrestä.”

M***a eivät ongelmat ohittamalla katoa.

Lue Perjantaikirje osoitteessa longplay.fi/perjantaikirje

Nyt on myös oiva hetki liittyä Long Playn tilaajien joukkoon! Pääset lukemaan kaiken koskaan julkaisemamme vain 5,90 € kuukaudessa: longplay.fi/tilaa

03/06/2026

Kuvataiteilija ja elokuvantekijä Milja Viidan energia on lämmintä ja välitöntä.

Aivan kuten ihmiset, jotka muistuttavat koiriaan, Viita muistuttaa välineitään. Negatiivit riippuvat Porvoon Taidehallin ateljeessa huolettomasti pyykkinaruilla ja useita metrejä korkea tila on täynnä toinen toistaan jylhempiä laitteita. Elokuvaäänittäjä Jouko Lumpeen (1945–2015) Steenbeck-leikkauspöydän Viita sai hiljattain Sputnik Oy:ltä Karkkilasta, 35-millisen filmiprojektorin puolestaan Pyhäjärven vapaapalokunnalta.

”Eihän minun työskentely olisi tässä mittasuhteessa ilman tätä työtilaa. Esimerkiksi 35-millisten installaatioiden tekeminen olisi ihan mahdotonta.”

Nykypäivän elokuvista voi tunnistaa kaksi rinnakkaista tendenssiä. Art house -elokuvat nojaavat sosiaaliseen realismiin, kokeelliset elokuvat dokumentarismiin. Viita tekee jälkimmäisiä. ��

Hänen teoksiaan jakelevat alan arvostetut levittäjät, kuten ranskalainen Light Cone ja kanadalainen CFMDC, ja niitä esitetään kansainvälisillä festivaaleilla. Kun Viita vuonna 2019 palkittiin Tampereen elokuvajuhlilla Risto Jarva -palkinnolla, hän käytti kymmenentuhannen euron palkintorahan filmimateriaaleihin. ��

”Just siivosin vanhoja filmilabrojen kuitteja 90-luvulta ja olin että jumalauta – oon aina käyttänyt kaikki rahat taiteeseen!”

Teksti ja kuvat: Joel Karppanen

Liity Long Playn lukijoihin, tilaajana saat kaiken! Vain 5,90€ kuukaudessa, linkki kommenteissa. 👇

Viikonloppu on ollut raukea ja aurinkoinen. Jäätelö on maistunut, kaljakin! Piknik-retki maaseudulle on vienyt ajatukset hetkeksi pois suurkaupungin kiireestä. Sitten koittaa maanantai ja berliiniläiset palaavat arkeen. ”“Neljä miljoonaa ihmistä odottaa seuraavaa sunnuntaita”, mykkäelo...

02/06/2026

Ravintolaraamattu Michelin myönsi eilen helsinkiläiselle ravintola Grönille toisen Michelin-tähden. Mitä sellaisen saaminen vaatii?

Lue Venla Rossin kahden vuoden takainen Long Play -juttu "Tähtijahti".

Jutussa seurattiin kevään ajan, kuinka Grön tavoitteli toista tähteään. Silloin se ei onnistunut, m***a nyt nappasi.

Linkki Michelinin tiedotteeseen kommenteissa.

Helsinkiläinen ravintola Grön ilmoitti alkuvuodesta lähtevänsä tavoittelemaan tosissaan toista Michelin-tähteä. Ravintola perusti oman koekeittiön, jossa kehitetään uusia annoksia. Toimittaja Venla Rossi seurasi kevään ajan Grönin toimintaa ja perehtyi Michelin-tähtien kummalliseen maa...

31/05/2026

Vesitettyjen klassikkokirjojen lisäksi kustantamot tehtailevat ahkerasti satusovituksia ylikansallisista elokuva- ja tv-hiteistä. Kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyt täyttyvät Pipsa Possusta, Frozenista, Star Warsista ja Ryhmä Hausta. Suurin osa teoksista on käännetty englannista, ja tekstin taso vaihtelee. Tyypillisesti kieli on toisteista ja kliseistä. Elokuvien tapahtumat väännetään rautalangasta tavalla, joka koettelee iltasatua lukevan vanhemman kärsivällisyyttä.

Sama yksinkertaistaminen näkyy psykologiseen ongelmanratkaisuun tähtäävissä kirjoissa, joita on viime vuosikymmenen aikana ilmestynyt tiuhaan. Lapsen saattelee unille aggressiivisen meditatiivinen nukutussatu, esimerkiksi bestseller Kani joka tahtoi nukahtaa tai sen jatko-osa Traktori joka tahtoi nukahtaa. Kotona ja päiväkodissa harjoitellaan tunnetaitoja Ympyräiset-, Fanni- tai Molli-sarjan kanssa. Suositut tunnetaitokirjat lähtevät usein liikkeelle ongelmasta, joka selviää jo kirjan nimestä: Miu ottaa kädestä, Puspus Pusukala tahtoo leikkiin, Aada ja kiukkuleijona.

Kirjallisuudentutkija Myry Voipio arvelee, että rautalanka houkuttelee vanhempia, joilla ei ole aikaa perehtyä kirjojen sisältöön etukäteen. Jos teoksen nimi on Minä olen pelokas pingviini ja huolestun helposti, kiireinen vanhempi tietää, ettei mitään kovin yllättävää saati järkyttävää ole tulossa.

”En ole ihan varma, miten tämä on mennyt läpi. Tunnetaidot on hirveän vahvasti läsnä myös varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Tuntuu, että näillä paikataan jotain asiaa, jota ei tarvitsisi paikata.”

Teksti: Venla Rossi ja Noora Vaarala
Kuva: Vesa Lehtimäki jutussa mainittuja hahmoja lainaten

Liity myös Long Playn lukijoihin, tilaajana saat kaiken! Vain 5,90 e kuukaudessa, linkki kommenteissa. 👇

Lastenkirjaklassikoiden uusversiot puhuttavat Ruotsissa. Niitä tehdään myös Suomessa. Lisäksi kustantamot rahastavat heikkolaatuisilla tunnetaitoteoksilla.

30/05/2026

Julkaisimme juuri tekoälyperiaatteemme. Niissä kerrotaan, miten Long Play käyttää tekoälytyökaluja ja millaisen harkinnan kautta näihin valintoihin on päädytty.

“Juttuja ei kirjoituteta tekoälyllä eikä jutun rakennetta suunnitella tekoälyn avulla. Kirjoittaminen ja uudelleenkirjoittaminen ovat osa sitä prosessia, jossa toimittaja hahmottaa aihettaan. Se on journalistista työtä, eikä sitä tule pyrkiä vauhdittamaan kielimallien avulla.”

Kun toimitus tekee tekoälyyn liittyviä valintoja, kyse ei ole koskaan vain työtehon optimoinnista. Kyse on myös ympäristöön ja tekijänoikeuksiin liittyvistä eettisistä valinnoista, yleisön luottamuksen säilyttämisestä sekä laadukkaan ajattelun ja kirjoittamisen tulevaisuudesta.

Jatkamme aiheen ajattelemista ja päivitämme periaatetekstiä sitä mukaa, kun ymmärryksemme ja teknologia kehittyvät. Otamme mielellämme vastaan lukijoiden kommentteja!

Lue koko teksti Long Playn sivuilta: longplay.fi/lyhyet/long-playn-tekoalyperiaatteet

🎁 Anna valmistuvalle lahjaksi journalismia, joka panee ajattelemaan. Vuositilaus vain 59 €. longplay.fi/tilaa

29/05/2026

Long Playn tämän viikon Perjantaikirjeessä Ilkka Karisto kirjoittaa media-alan ristiriidasta: nuoret toimittajat ovat entistä ammattitaitoisempia m***a joutuvat usein tyytymään uutisdeskien rutiinitöihin. Jotkut eivät pääse edes juttukeikoille.

Se tuntuu resurssien hukkaamiselta. Kuinka kauan lahjakkailla ihmisillä riittää motivaatioita journalismiin? Nykyiset pari-kolmekymppiset hallitsevat lähteiden käytön ja journalismin eettiset säännöt selvästi paremmin kuin entiset pari-kolmikymppiset. Ero vuosituhannen vaihteen ajan toimituskulttuuriin on suuri.

”Muistan erään editorin opettaneen minulle, että pitkään juttuun mahtuu vain yksi pääväite, ja kaikki muu on alisteista sille. Kirjoittajan pitäisi siis poimia materiaalistaan vain ne asiat, jotka tukevat valittua näkökulmaa. Loput voi unohtaa, sillä lukijaa ei pidä rasittaa varauksilla ja yhtäältä/toisaalta -veivauksella. Nyt tällainen ajattelu tuntuu älyttömältä ja auttamattoman vanhanaikaiselta”, Karisto kirjoittaa.

Lue Perjantaikirje osoitteessa longplay.fi/perjantaikirje

🎁 Anna valmistuvalle lahjaksi journalismia, joka panee ajattelemaan. Vuositilaus vain 59 €. longplay.fi/tilaa

28/05/2026

Miten tekoälyä käytetään Long Playn kaltaisessa riippumattomassa, toimittajien omistamassa ja tilaajarahoitteisessa mediassa, jonka menestys on erityisen tiiviisti sidottu yleisön luottamukseen?

Julkaisimme tänään tekoälyperiaatteemme.

Lue teksti Long Playn sivuilta.

🎁 Anna valmistuvalle lahjaksi journalismia, joka panee ajattelemaan. Vuositilaus vain 59 €, linkki kommenteissa.

Tekoäly muuttaa nopeasti tapoja, joilla journalismia tehdään. Tämä periaateteksti kertoo siitä, millaiset periaatteet ja säännöt ohjaavat Long Playn toimitusta tekoälyn käytössä.

28/05/2026

Etkö tiedä, miten muistaa opintonsa päättävää juhlapäivänä?

Ei huolta, Long Playn tilaus on lahja, joka panee ajattelemaan. Julkaisemme ajankohtaisia ilmiöjuttuja, tutkivaa journalismia ja reportaaseja Suomen parhailta kirjoittajilta. Ympäristöä, kulttuuria, politiikkaa ja muita yhteiskunnallisia aiheita. Vetävästi kirjoitetut juttumme ovat pidempiä kuin tavalliset lehtijutut m***a lyhyempiä kuin kirjat. Long Playn lukeminen on nautinto, joka sivistää.

Lahjatilaus sisältää Long Playn kaikki uudet jutut sekä koko arkiston, tuhansien sivujen ajattoman laatulukemiston. Pitkät jutut voi kuunnella myös äänikirjana. Uutta sisältöä tulee joka viikko. Lahjatilaukseen kuuluu suosittu Perjantaikirje, joka sisältää ajatuksia herättelevän kolumnin sekä toimituksen kuulumisia ja lukusuosituksia.

🎁 Lahjatilaus vuodeksi vain 59 €: longplay.fi/tilaa

27/05/2026

Lastenkirjallisuudesta on väitelty Ruotsissa kiihkeästi jo m***a kuukautta. Viime aikoina debatti on laajentunut myös suomenruotsalaiseen mediaan. Keskustelun keskipisteenä on ollut kysymys siitä, onko oikein julkaista vesitettyjä versioita kaikkien rakastamista lastenkirjaklassikoista. Astrid Lindgrenin ja Elsa Beskowin lisäksi puhetta on riittänyt muumeista.

Jo juttujen otsikot kertovat, että aihe herättää tunteita.
Näin huonoja ovat uudet muumikirjat – Expressen, 2.3.2026.
Uudet muumikirjat saavat kritiikkiä Ruotsissa: ”Niitä on vaikea edes lastenkirjoiksi kutsua” – Svenska Yle, 4.3.2026.
Tutkijat ihmettelevät, miksi muumeja laimennetaan – Hufvudstadsbladet, 5.3.2026.

Samanlaisia vesitettyjä versioita julkaistaan myös Suomessa.

Tukholman yliopiston kirjallisuustieteen professori Elina Druker on keskittynyt urallaan nimenomaan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Hän sanoo, että vaikka lastenkirjallisuuteen on pitkään liittynyt tuotteistamista, ovat vesitetyt versiot vanhoista teoksista tässä mittakaavassa uusi ilmiö.

”Kyllä minua hämmentää se, että kustantajat haluavat julkaista hienoista teoksista tällaisia valmiiksi pureskeltuja versioita. Periaatteessa he tulevat sanoneeksi, että lukijat ovat tyhmempiä kuin ennen.”

Teksti: Venla Rossi ja Noora Vaarala
Kuva: Vesa Lehtimäki jutussa mainittuja hahmoja lainaten

🎁 Anna valmistuvalle lahjaksi journalismia, joka panee ajattelemaan. Vuositilaus vain 59 €, linkki kommenteissa.
https://www.longplay.fi/kulttuuri/helpompia-kirjoja-tyhmemmille-lukijoille?utm_source=some&utm_medium=facebook&utm_campaign=kulttuuri_lastenkirjat

Merkitys hukassa? Long Playn kulttuuritoimitus palvelee.