08/11/2025
Kirjoitimme kaupunginhallitusryhmässämme mielipidekirjoituksen veronkorotuksista ja Järvenpään taloudenpidosta. Se julkaistiin Keski-Uusimaa -lehdessä tänään 8.11.2025.
”Veronkorotus on kivulias
Järvenpään viranhaltijajohto ja kaupunginhallituksen niukka enemmistö ehdottavat kunnallisveron nostamista 0,2 %-yksiköllä. Veronkorotus on helppo, mutta lyhytnäköinen ratkaisu, jonka sijaan tarvitaan rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Kokoomus esitti veroprosentin pitämistä ennallaan, mikä ei kelvannut kaupunginhallituksen enemmistölle.
Kaupungin talouden tasapainottamista haettiin juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa, joiden tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Muutosneuvottelujen ratkaisuna 3,6 miljoonan korjaamistarpeesta 67 % toteutettiin järvenpääläisten verotusta kiristämällä rakenteellisten muutosten ja normaalien yt-toimien sijaan. Lisäksi kaupunginhallituksen enemmistö halusi myös lisätä investointimenoja. Tämä ei ole kestävä tapa vahvistaa Järvenpään taloutta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuvasi ratkaisua veroprosentista ”kivuttomaksi”. Sitä se onkin viranhaltijoille ja päättäjille, joiden ei nyt tarvitse ponnistella kestävämpiä ratkaisuja etsien. Valitettavasti kipu siirrettiin suoraan veronmaksajien harteille. Kunnallisveron nosto kiristää työnteon kustannuksia aikana, jolloin monen arki on jo valmiiksi tiukoilla. Lisäksi se heikentää Järvenpään vetovoimaa suhteessa naapurikuntiin. Veronmaksajien Keskusliiton mukaan mediaanituloinen pariskunta maksaa kunnallisveroa Järvenpäässä nyt 6 565 euroa vuodessa, mikä on 432 euroa enemmän kuin Tuusulassa, 518 euroa enemmän kuin Keravalla, 1 036 euroa enemmän kuin Vantaalla ja peräti 1 987 euroa enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa.
Naapurikuntamme ovat kiristämässä verotustaan. Meillä on nyt tilaisuus kaventaa verotuseroa naapurikuntiin. Jokainen prosenttiyksikkö vaikuttaa paitsi asukkaiden kukkaroon, myös siihen, mihin kuntaan uusi asukas tai yritys päättää asettua.
Kaupungin talouden korjaamisessa tulisi katse suunnata pidemmälle. Järvenpää menettää valtionosuuksissa epäoikeudenmukaisesti yli 7 miljoonaa euroa ns. sote-leikkauksien vuoksi, mikä tarkoittaa noin 0,6 %-yksikköä tuloverona. Tämän epäkohdan korjaaminen olisi todellista talouden vahvistamista, mihin kaupungin viranhaltijoiden tulisi ensisijaisesti panostaa. Myös työllisyyden vahvistuminen (yksityisellä sektorilla on jo 55 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten) vahvistaa talouttamme ja lisää verotulojamme, jos Järvenpää kykenee kisaamaan veroa maksavista asukkaista. Veronkorotus on kuitenkin uhka maksuhalukkuudelle.
Kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista ja investointien tasosta 13.11. Vielä on mahdollista etsiä ratkaisuja, jotka ovat taloudelliseen aktiivisuuteen kannustavia – eivät vain ”kivuttomia” päätösten tekijöille.
Järvenpään kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä
Heidi Perkiö, Henri Kontkin, Willem van Schevikhoven ja Petri Graeffe”