03/06/2026
Lapsena opin liian usein pienentämään itseäni. Opin tarkkailemaan ympäristöä, mukautumaan ja silottamaan niitä puolia itsessäni, jotka eivät tuntuneet sopivan muiden odotuksiin. Koin, että olin välillä liian äänekäs, liian tunteikas, liian paljon.
Nyt, kun katson omaa lastani, näen hänessä paljon samoja piirteitä. Ja ehkä juuri siksi minulle on tärkeää tehdä tietoinen liike toiseen suuntaan. Haluan rakentaa ympäristön, jossa hänen ei tarvitse mahtua valmiiseen muottiin, vaan jossa hän saa kasvaa omaksi itsekseen.
Lapsi ei tarvitse täydellisyyttä ympärilleen. Hän tarvitsee tilaa näkyä, kuulua ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vasta silloin vahvuudet pääsevät esiin.
Ehkä kasvatan samalla myös sitä pientä versiota itsestäni, joka olisi joskus tarvinnut kuulla: sinussa ei ole mitään väärää. Sinä olet juuri hyvä noin.♥️🙏