23/05/2025
Ajankohtaista asiaa kehitysjohtaja, työelämäprofessori Kaisa Kostamo-Pääköltä (Poske/Lapin hyvinvointialue/Lapin yliopisto) sosiaalihuollon merkityksestä, asemasta ja uudistusvoimasta (vrt. veto- ja pitovoima sotessa) hyvinvointialueilla:
Hyvinvointialueet rakentavat tulevaisuutta. M***a jos kehittämisen katse kohdistuu vain terveydenhuoltoon, rakennetaan kapeaa ja kallista järjestelmää. Sosiaalihuollon ei pitäisi olla sivuroolissa, vaan etulinjassa. Se kohtaa ihmiset arjessa, ehkäisee ongelmia, rakentaa osallisuutta, kansallista turvallisuutta ja turvaa yhdenvertaisuutta. Juuri siksi sosiaalialan kehittämisosaaminen on kriittinen menestystekijä – ei lisämauste, vaan perusaines.
Sosiaalialalla on kokemusta tiedolla johtamisesta, vaikuttavuuden rakentamisesta ja systeemisestä kehittämisestä. Me tiedämme, miten puretaan siiloutuneita palveluja, miten tuetaan vaikeimmissa elämäntilanteissa olevia ja miten tehdään kestäviä ratkaisuja yhdessä asukkaiden kanssa. Tämän osaamisen sivuuttaminen ei ole vain lyhytnäköistä – se on strateginen virhe.
Sosiaalihuolto ei odota tunnustusta – se tuottaa tuloksia. M***a ilman kehittämisrakenteita, osaamista ja suunnitelmallisuutta emme skaalaa vaikuttavia käytäntöjä, emmekä uudista järjestelmää. Pelkkä hyvä työ ei riitä – tarvitaan järjestelmällinen ote. Tarvitaan sosiaalialan kehittämisosaamista, jolla suunnataan resurssit oikein, rakennetaan toimivat palveluketjut ja tuodaan hiljainen tieto näkyväksi.
Tässä työssä ei vain paranneta palveluja – tässä tehdään säästöjä.
Kun kehitetään arjen työtä, vahvistetaan osaamista ja puretaan tehottomia prosesseja, saadaan aikaan vaikuttavampaa työtä pienemmällä kuormalla. Sosiaalihuoltoon satsaaminen on edullista – m***a ilman kehittämistyötä jäävät myös säästöt saavuttamatta. Kyse ei ole menosta, vaan investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin.
Tämä on ammatillista itsevarmuutta, ei vaatimatonta kuiskausta. Jos hyvinvointialue haluaa onnistua tehtävässään, se tarvitsee sosiaalialan asiantuntijuutta täysillä mukaan – ei kulisseihin, vaan suunnannäyttäjäksi.
Sosiaaliala ei pyydä paikkaa pöydässä – se tuo sinne ratkaisut.
Kaisa Kostamo-Pääkkö
Hyvinvointialueet on rakennettu erikoissairaanhoitopohjalle.
Hyvinvointialueiden hallinto ja resurssien kohdentaminen ovat pitkälti periytyneet sairaanhoitopiireistä.
(STM, 2022)
Sosiaalihuollon kehittämisrakenteet ja resurssit puuttuvat useilta alueilta. Sosiaalihuollon kehittämistyölle ei ole kaikilla alueilla osoitettu omaa vastuuhenkilöä tai budjettia.
(Sosiaalibarometri 2023, THL 2023)
Painopiste kehittämisessä on ollut järjestelmissä – ei asiakas- ja yhteisölähtöisessä työssä.
Digitaalisten ratkaisujen ja hallintorakenteiden kehittäminen on saanut selvästi enemmän huomiota kuin asiakaslähtöinen sosiaalipalveluiden kehittäminen.
(Kuntaliitto, 2023)
Sosiaalihuollolla on ratkaiseva merkitys kansanterveyden ja turvallisuuden kannalta.
Sosiaalinen hyvinvointi, osallisuus ja perheiden tuki ovat keskeisiä yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden tekijöitä.
(WHO, 2021; OECD, 2022)
Tutkimusrahoitus tasapainoon
”Sosiaalityön tutkimukseen on vuonna 2025 varattu 8 miljoonaa euroa, kun taas terveydenhuollon tutkimusrahoitus on 40 miljoonaa euroa – viisinkertainen ero. Tämä epäsuhta heijastaa selkeää painotuseroa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä.”
(STM 2024 ; VM 2024 talousarvioesitys mom 33.60.32)
Sosiaalialan kehittämisosaaminen ei ole sivuroolissa – se on kriittinen investointi kansanterveyteen, yhteiskunnan turvallisuuteen ja vaikuttavaan palvelujärjestelmään.
