Taija Myyrä

21/05/2025

Harmittaa luottamustehtävien paikkajaot, no toki siihen on erilaisia selittäviä tekijöitä.

⭐️Minä jatkan ympäristölautakunnassa jäsenenä tulevana kaudella ja kolmessa eri lautakunnassa varajäsenenä.

Tässä eniten harmittaa se, että olen ollut aktiivinen toimija ja äänimääräni on huimasti kasvanut, lisäksi olen vaalityössä ollut todella aktiivinen ja ehdokashankintaa tein paljon. Sain myös puhuttua todella m***a lähtemään ehdolle vaaleihin mukaan. Tunnollisesti olen toiminut yhdistyksen toiminnassa mukana myös.

Ja silti on sellainen tunne, ettei työtäni arvosteta lainkaan tai se ei ole tuottanut mitään tulosta. Vähemmällä aktiivisuudella ja äänillä aiemmin sain selvästi paremmat luottamuspaikat.

-> aktiivisuus ei selvästikään kannata.

❤️

Olen tästä huolimatta kiitollinen saamastani luottamuksesta teidän äänestäjien puoleen.

❤️

Mikäli universumi antaa minulle mahdollisuuden jatkossa johonkin palkitsevampaan harrastukseen, niin todennäköisyys mukaan lähtemiseen on suuri. Olen siis avoin uusille ehdotuksille.

30/04/2025

Demokratia on vastuuta vallankäytöstä

Imatralla nähtiin kevään 2025 kuntavaaleissa poikkeuksellinen tilanne: Vihreät saavuttivat merkittävän vaalivoiton, nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja keräsivät yksittäisen ehdokkaan kautta suurimman äänimäärän koko kaupungissa. Siitä huolimatta puolue on jäämässä ilman keskeisiä valta-asemia kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, koska SDP, kokoomus ja perussuomalaiset ovat muodostaneet teknisen vaaliliiton, joka käytännössä ohittaa vaalituloksen merkityksen.

Tämä herättää kysymyksen: mitä demokratia merkitsee kunnallisessa päätöksenteossa?

Hyvä hallinto perustuu avoimuuteen, osallisuuteen ja suhteelliseen vallanjakoon. Vaalituloksen kunnioittaminen on demokratian ydintä. Kun vaalien kautta syntynyt kansalaisten tahto sivuutetaan liittoutumilla, jotka eivät heijasta äänestäjien antamaa kokonaiskuvaa, ollaan vaarassa horjuttaa luottamusta koko järjestelmään. Taktinen vallankäyttö voi olla laillista, m***a onko se oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää?

Kansalaisten ääni ansaitsee tulla kuulluksi myös vaalien jälkeen. Vaalien tulisi ohjata päätöksentekoa, ei vain muodollisesti, vaan myös arvopohjalta. Imatran kaltaisessa tilanteessa hyvän hallinnon periaatteet edellyttäisivät, että vaalivoittajille tarjotaan mahdollisuus osallistua vastuulliseen vallankäyttöön, myös johtopaikoilla.

On ymmärrettävää, että politiikka on kompromisseja ja ryhmien yhteistyötä, m***a jos yhteistyö perustuu pelkästään vallan säilyttämiseen ja toisten ulossulkemiseen, onko se enää demokratiaa? Demokratia ei ole vain mahdollisuus valita päättäjiä – se on velvollisuus toimia reilusti kaikkia kohtaan, myös niitä kohtaan, jotka menestyvät vaaleissa odotuksia paremmin.

Imatran tapaus on herätys koko kunnallispolitiikalle: hyvä hallinto ei synny vain säännöistä, vaan niiden vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta soveltamisesta. Kansalaisten luottamus rakentuu teoista, ei teknisistä manöövereistä.

Olisi mielenkiintoista kuulla äänestäjien näkemyksiä tilanteesta?

Julkishallinnon asiantuntija, hyvän hallinnon edistäjä, Taija Myyrä

14/04/2025

Ihan mahtava tulos! 🫶🏼🫶🏼🫶🏼

14/04/2025

Yhteensä huikeat 263 ääntä, kiitos kaikille niistä. ❤️

Se oli aika paljon enemmän kuin arvioin saavani (60-80) ja sain molempiin valtuustoihin varavaltuutetun paikan! Lisäksi voitin kahdessa eri vedonlyönnissä.

Suurin voitto vaaleissa oli läheisten ihmisten antama tuki. ❤️

11/04/2025

Hyvinvointialueiden tulevaisuus vaatii nopeita ja rohkeita päätöksiä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kriittisessä vaiheessa. Tuore sosiaali- ja terveysministeriön katsaus nostaa esiin vakavia riskejä, jotka voivat uhata koko hyvinvointialuejärjestelmän kestävyyttä. Jos uudistuminen ei toteudu riittävän nopeasti, vaarana on palveluiden heikkeneminen, alueiden välinen eriarvoistuminen ja jopa yksittäisten alueiden taloudellinen romahtaminen.

Erityisen huolestuttavaa on, että useat hyvinvointialueet kamppailevat yhä kasvavien alijäämien kanssa, eikä säädetyssä määräajassa tapahtuva talouden tasapainottaminen näytä kaikilla olevan realistinen tavoite. Tämä voi johtaa palveluiden tason laskuun ja kansalaisten yhdenvertaisuuden heikkenemiseen – kehitykseen, joka on ristiriidassa koko uudistuksen alkuperäisen tarkoituksen kanssa.

Poliittisen päätöksenteon jatkuvuus ja kyky tehdä vaikeita ratkaisuja korostuvat nyt. Hyvinvointialueiden johdon, viranhaltijoiden ja valtion on yhdessä löydettävä keinot uudistua, tehostaa toimintaa ja varmistaa, että palvelut pysyvät laadukkaina ja saavutettavina. Ohjauskeinot ovat olemassa – nyt tarvitaan rohkeutta käyttää niitä.

Hyvinvointialueet eivät saa jäädä yksin, m***a valtion tuki ei voi tarkoittaa jatkuvaa lisärahoituksen automaatiota. Tarvitaan vastuullisuutta, yhteistyötä ja selkeä suunta. Muuten vaarana on, että tiputamme hanskat – eikä meillä ole siihen varaa.

Taija Myyrä (kok.) aluevaaliehdokas 2282

Äänestä asiantuntijaa, joka ymmärtää hyvinvointialueen kokonaistilanteen.

Kirjoittaja on julkisen hallinnon asiantuntija ja alueellisen päätöksenteon seuraaja.

10/04/2025

Halooo Ruokolahti ja leijonat, täältä tullaan! 💙

10/04/2025

Saipan matsin kuumin vaaligrilli on Oleksilla puolille öin! 💙

10/04/2025

09/04/2025

Hoi sie siellä!

09/04/2025

Lastensuojelu on Suomessa aihe, joka herättää vahvoja tunteita ja vaatii jatkuvaa tarkastelua. Viime vuonna useampi alue sai Aluehallintovirastolta (AVI) huomautuksia puutteista lastensuojelun palveluissa. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ylikuormitus ja lain edellyttämien määräaikojen laiminlyönnit nousivat esiin toistuvasti. Joillakin alueilla tilanne oli niin kriittinen, että isot uhkasakkosanktiot olivat lähellä konkretisoitua – merkki siitä, että järjestelmän ongelmat eivät ole pelkkiä pieniä säröjä, vaan syvempiä rakenteellisia haasteita. Tämä ei ole yllätys kenellekään, joka tuntee alan arjen.

Olen itse työskennellyt aiemmin urallani perheiden parissa, myös korjaavan lastensuojelun puolella, ja nähnyt läheltä, miten monimutkaisia tilanteita työntekijät kohtaavat päivittäin. Taustani sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja kokemuksessa on antanut minulle vankan pohjan ymmärtää, miten tärkeää on, että lastensuojelussa on paitsi riittävät resurssit, myös aitoa asiantuntijuutta. Ilman sitä riskinä on, että lapset ja perheet jäävät vaille tarvitsemaansa tukea – tai pahempaa, että interventiosta tulee enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lastensuojelun tilannetta on seurattava tarkasti jatkossakin. Pelkät uhkasakot tai sanktiot eivät riitä, jos perusongelmia – kuten henkilöstöpulaa tai osaamisen puutetta – ei ratkaista. Tarvitaan sitoutumista siihen, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, ja se edellyttää, että alalla toimivat ovat paitsi koulutettuja, myös aidosti perehtyneitä tähän vaativaan työhön. Omasta kokemuksestani tiedän, että hyvin tehty lastensuojelu voi muuttaa elämiä, m***a huonosti hoidettuna se jättää jälkeensä vain katkeruutta ja luottamuspulaa. Siksi katse on pidettävä tiukasti kiinni tässä asiassa, nyt ja tulevaisuudessa.

07/04/2025

Tästä linkistä pääset kuuntelemaan podcastin, jossa kerron uratarinastani. Tämä podcast ei sisällä vaalimainontaa.

https://open.spotify.com/episode/7y3Wj23UYKuhrefCkN9Wir?si=LrgTnSEjR7y8bh2fX8yvQQ