08/05/2026
Ensi viikolla keskustellaan luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden suhteesta, Alusta suosittelee! Edelliset osat löytyvät Alustan Spotify-tililtä.
Yhteiskuntatieteet ovat kehittyneet kaksijakoisessa suhteessa luonnontieteisiin.
Yhtäältä ne ovat omaksuneet niiltä käsitteitä ja selitysmalleja, toisaalta ne ovat suhtautuneet kriittisesti ajatukseen, että inhimillinen kulttuuri noudattaisi luonnonilmiöiden kaltaisia yleispäteviä lainalaisuuksia. Tämä jännite ulottuu nykypäivään ja näkyy esimerkiksi laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien välisessä erossa.
Keskeinen ero yhteiskunta- ja luonnontieteiden välillä liittyy tutkimuskohteen luonteeseen. Yhteiskuntatieteet tarkastelevat tiedostavia ja merkityksiä tulkitsevia toimijoita, joilla on jo ennestään arkiymmärrys yhteiskunnallisista käytännöistä ja institutionaalisista toimintatavoista. Lisäksi yhteiskuntatieteellinen tieto ei jää vain tutkijoiden käyttöön, vaan kietoutuu osaksi arkista, merkitysvälitteistä toimintaa.
Yhteiskuntateorian käsitteet eivät siis ainoastaan selitä maailmaa, vaan myös muokkaavat sitä. Vaikka toimijat tulkitsevat merkityksiä, yhteiskunnallisessa toiminnassa ilmenee silti säännönmukaisuutta ja ennustettavuutta, mikä tekee siitä myös tilastollisesti tutkittavan ilmiökentän.
Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? -keskustelusarjan päätöstilaisuudessa kysymmekin: voimmeko tehdä mielekkään eron luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille – ja millä perusteella?
Tapahtuma on avoin kaikille ja toivomme paikalle sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Ohjelman jälkeen jatkamme vapaamuotoisen keskustelun parissa, ja päätöskerran kunniaksi tarjolla on viiniä.
Keskustelutilaisuuden käynnistää maisteriopiskelija Johanna Ervastin alustus, jonka jälkeen käytävässä paneelikeskustelussa hänen lisäkseen keskustelevat sosiologian professori Mianna Meskus, vanhempi tutkija Tuukka Tomperi sekä filosofian professori Panu Raatikainen.
Linna K103
Milloin: 13.5.2026 kello 16.15–17.45
