Alusta

24/12/2025

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuore julkaisu on nimeään myöten kehystetty “eläke- ja hoivapommilla”, eli ajatuksella siitä, että väestön ikääntyessä ja vähentyessä emme voi ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, sillä emme löydä sille maksajia, nuorisotutkijat Jenni Kallio ja Susanna Ågren kirjoittavat Alustalla.

“Talousviisaiden viisarit osoittavat alaviistoon tavalla, jota on vaikea – ja nykyisessä keskusteluilmapiirissä myös uhkarohkeaa – asettua problematisoimaan.”


Linkki nuorisotutkijoiden joulukirjeeseen päättäjille kommenteissa!

17/12/2025

Alustalla on myös Youtube-tili! Laita seurantaan. Tili on toiminut lähinnä varastona videoille, joita on upotettu juttuihin. Youtube on jäänyt vähemmälle käytölle, m***a sinne kokeilemme podcastien ja lyhyiden somevideoiden latailua, kun ehdimme ja tutkimme senkin käyttömahdollisuuksia.

Tili onkin internetarkeologisessa mielessä kiinnostava, ovathan vanhimmat filmit 13 vuoden takaa. Viimeisin produktio on Seurannassa-keskustelusarja koronaviruksesta yhteiskunnassa vuodelta 2020.

Saa antaa vinkkejä Youtubeen vuodelle 2026!

Share your videos with friends, family, and the world

17/12/2025

Tahdon vapaus ole kovin merkittävä kysymys tieteen, moraalin tai ylipäätään ihmiselon kannalta, kirjoittaa Renne Pesonen Alustalla.

Haluja, uskomuksia ja päätöksentekoa voi selittää toimia ilman, että filosofinen “vapaan tahdon” ongelma sitoo tieteellistä selitystä.

Geenit, ympäristö, stressi ja monet muut tekijät vaikuttavat käytökseemme tavoilla, joita on vaikea havaita ja hallita.

Ne harvemmin kuitenkaan määräävät yksittäisiä tekoja siten, kuin luonnonvoimiin vetoavat vapaan tahdon viholliset asian esittävät. Joskus toimimme vaistonvaraisesti, joskus ulkoisesta paineesta ja joskus vakaasti harkiten.

Tärkeämpää on ymmärtää, milloin, missä määrin ja mistä syystä valinnat ja niiden seuraukset ovat yksilöiden hallittavissa.

Linkki juttuun kommenteissa.

04/12/2025

Yliopisto tutuksi korkeasti koulutettujen vanhempien lapsille?

Vie lapsi töihin-päivässä työpaikkoihin tutustuminen toteutetaan käytännössä perhesuhteiden kautta. Yleensä työntekijä tuo työpaikalle oman lapsensa.

On vaikea nähdä, miten Lapset mukaan töihin -päivä ei vahvistaisi jo olemassa olevia luokkaeroja entisestään, Raisa Jurva kirjoittaa Alustalla.

29/11/2025

Sanna Marin pysyy otsikoissa, ja kestävään kiinnostukseen vaikuttaa myös hänen poliittinen markkinointinsa.

27/11/2025

Alusta on seurannut Kokemuksen historian huippuyksikkö HEX:in matkaa 2018-2025 ja kiittää yhteistyöstä!

HEX - Centre of Excellence in the History of Experiences toi kokemuksen näkökulmaa suomalaiseen historiantutkimukseen ja edisti kokemushistoriaa kansainvälisillä kentillä.

Tiistaina oli HEX:in työtä kokoava seminaari. HEX:in piiristä löytyy paljon julkaisuja: artikkeleita, kirjoja ja muuta. Yksi on Vastapaino:n julkaisema Säädyttömät, kurkistus 1800-luvun Suomen yhteiskuntaluokkiin ja niiden yllättävän epämääräisiin rajoihin. Alusta haastatteli 2023 Annolaa, joka pääsi kuvaan.

Alustalla on vuosien varrella julkaistu useampi Kokemuksen historian huippuyksikön tutkijoiden alustus tai haastattelu.

Niihin löytyy linkit julkaisun kommenteista, koska tämä somealusta ei tykkää linkkaamisesta ulospäin. Myös hakusana "hex" toimii Alustalla.

Onnea myös 2026 aloittavalle Nationalismin tutkimuksen huippuyksikölle, jota Suomalaisen Kirjallisuuden Seura luotsaa.

Taustalla on muun muassa yksi HEX:in tutkimusryhmistä. HEX:in työtä jatkaa myös tutkimuskeskus Historia / History - Tampereen yliopisto:ssa.

Alustalla alkuvuodesta lisää kokemusnäkökulmasta historiantutkimuksessa ja HEX:in työstä. Seuraa Alustaa someissa ja ennen kaikkea tuni.fi/alustalehti!

20/11/2025

Joonas Kumpulainen Alustan toimituskunnasta luki puolestanne Suomen Perustan tiederahoituspamfletin ja analysoi sen Tieteessä tapahtuu-lehdessä.

Samalla mainostamme Alustan uunituoretta lööppiä! Alustaa lukemalla saa näkökulmia myös pamfletissa parjattuihin yhteiskuntatieteisiin.

Suomen Perustan pamfletin alaotsikko on ”Analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta”.

Sana ”analyysi” viittaa siihen, että raportti ainakin yrittää olla vakava ja analyyttinen pyrkimys osallistua tiederahoitusta koskevaan keskusteluun. Kumpulainen arvioi pamflettia siksi kriteereillä, joita julki lausutulta pyrkimykseltä on lupa odottaa.

"Pamfletissa esitetty kritiikki on varsin yleisesti internetissä jaettu sosiologiaa ja sukupuolentutkimusta koskevan kritiikin muoto. Tällaisen kritiikin saaman suuren huomion takia on syytä selventää, mitä sosiologit tarkalleen ottaen tutkivat."

"Ironista kyllä, pamfletissa esitetty analyysi syyllistyy itse täsmälleen siihen, mitä se pitää huonona tieteellisenä käytäntönä – objektiivisen näytön sijaan yhteiskuntatieteistä luotu kuva perustuu kirjoittajan mielivaltaan ja parhaillaan valikoidun todistusaineiston esittämiseen. Näin luotu kuva yhteiskuntatieteistä ei sovellu vakavan tutkimusrahoitusta koskevan keskustelun lähtökohdaksi. Sen sijaan se vaikuttaa sopivan hyvin siihen, mihin se tosiasiallisesti on tarkoitettukin: tiedevastaisen populistisen liikkeen mobilisointiin samanmielisten internetkuplien ja puoluelehden välityksellä."

Linkki juttuun kommenteissa!

19/11/2025

“Monet haluaa … pitää erilaisia somepaastoja, koska se on välillä niin kuin liian raskasta", sanoo professori Kaarina Nikunen.

Sosiaalinen media käy tunteilla, ja sen tietävät myös sosiaaliseen mediaan sisältöä tekevät. Tunnevetoinen ympäristö on pakko hyväksyä, jos haluaa saada äänensä kuuluviin somessa ja huomiotaloudessa. Tunnevetoisuus voi aiheuttaa myös polarisaatiota, kun neutraaliudella ei saa huomiota.

Samaan aikaan tunteet ja aitous olivat tekijät, jotka tekivät sosiaalisesta median sosiaalisen ja erottivat sen perinteisestä mediasta. Sosiaalinen media on viime vuosina muuttunut yhteisöllisestä paikasta vaikuttajakeskeisemmäksi, ja nykyään somessa jakaa roolimme vahvemmin sisällön tuottajiin ja kuluttajiin.

Aiheesta kiinnostuneille lukusuosituksen Janne Seppäsen ja Esa Väliverrosen kirja Mediayhteiskunta — Viestintä ja valta huomiotaloudessa, jonka Vastapaino julkaisi viime vuonna!

14/11/2025

Ammatillinen koulutus ja sen sisällöt ovat olleet jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena lähes itsenäisen Suomen historian ajan.

Merkittävä osuus reformeista ja keskusteluista on pyrkinyt tavalla tai toisella lähentämään työelämän ja koulutuksen vuoropuhelua.

Työelämälähtöisyyden tehostaminen oli myös viimeisimmän merkittävän ammatilliseen koulutukseen kohdistuvan uudistuksen, Juha Sipilän hallituksen ”amisreformin”, pääasiallinen tavoite.

Amisreformi ja sen pyrkimys tuottaa osaajia liitettiin suoraan taloudellisiin päämääriin: mikäli koulutuksella pystytään tuottamaan lisää osaamista sekä osaavia yksilöitä työelämään, on koulutuksella talouskasvua parantava vaikutus.

Reformissa keskeisenä käsitteenä oli osaamisperustaisuus, joka on 1990-luvulta alkaen määrittänyt koulutus- ja työvoimapolitiikkaa EU-tasolla, niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen tasolla kuin korkeakoulutuksessakin.

Osaamisperustainen oppimien (englanniksi competence-based education) on kriittisemmässä tutkimuksessa määritelty instrumentaalisena ja yksilön kapeana käytännön taitona, kirjoittaa Santeri Sorsa Alustalla.

23/07/2025

Rollaattorimarssi Tampereella keräsi valtavan osallistujajoukon. Mukana oli paljon vanhempia ihmisiä, joista moni ei yleensä ota osaa mielenosoituksiin.

Marssia järjestänyt ikääntymisen tutkija Outi Mäenpää avaa, mitä marssilla tapahtui ja mikä sen sanoma oli. Linkki kommenteissa.

Ikääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Ikääntymisen tutkijat haluavat, että toimimme ajoissa, koska vielä yhteiskunnalla on aikaa harkittuihin ratkaisuihin asiassa, joka koskettaa kaikkia omakohtaisesti ja muiden kautta. Marssin tunnelma oli karnevalistinen ja positiivinen, m***a asia hyvin vakava.

Alusta on vuosien varrella julkaissut m***a asiantuntijajuttua ikääntymisen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Löydät ne ikääntyminen-kategoriasta.

21/07/2025

Orpon hallituksen talouspolitiikka ei näytä hyvältä tutkimustiedon valossa, kirjoittavat taloustieteen emeritusprofessorit Pertti Haaparanta ja Matti Tuomala.

Pohjoismaissa omaksuttiin verokilpailun pelossa 1990-luvun alussa eriytetty tuloverotus, jossa pääomatuloja verotettiin kevyemmin kuin ansiotuloja.

Jo kolmenkymmenen vuoden ajan tulonmuunto on Suomessa nakertanut pohjaa pois progressiiviselta tuloverotukselta, joka on ollut keskeisin osa modernia verojärjestelmää.

Erityisen suuri verokuilu syntyi ylimpien ansiotulojen ja pääomatulojen verojen välillä.

Orpon hallitus jatkaa veropohjaa nakertavaa ja tuloeroja kasvattavaa talouspolitiikkaa. Verottettava tulo vähenee, m***a tuleeko paljon kaivattua talouskasvua? Näytöt eivät vakuuta Haaparantaa ja Tuomalaa.

Alusta julkaisee tällä viikolla yhden jutun, ja muutamia somepostauksia alkukesän jututuista. Sitten alkaa kesän julkaisutauko, joka kestää noin elokuun loppupuolelle.

Linkki kommeteissa.