Finsilva Oyj

26/09/2025

Jos vietät yhtä paljon aikaa metsässä kuin me, voit ymmärtää, kuinka tärkeitä ne ovat miljoonille ihmisille, kasveille ja eläimille. 🦉

M***a tiesitkö, että terveet metsät ja ekosysteemit auttavat meitä, vaikka asuisimme kaukana niistä? Metsät myös edistävät talouskasvua.

Ekosysteemipalvelut ovat niitä hyötyjä, joita ihmiset saavat terveistä ekosysteemeistä kuten metsistä. 🌍 Niiden arvo on 150 biljoonaa dollaria. Se on kaksi kertaa koko maailman BKT.

Jos menetämme metsämme, menetämme paljon muutakin kuin luonnon monimuotoisuuden.

Ekosysteemipalveluille aiheutettua haittaa voi kuitenkin kompensoida. Lue Finsilvan artikkelista, mitä ekologinen kompensaatio merkitsee. Linkki kommenteissa.

FSC®-lisenssikoodimme on FSC® C139460.

25/09/2025

Finsilvan metsät on FSC-sertifioitu. Metsäsertifiointi merkitsee kestävää metsänhoitoa, joka suojaa ja vahvistaa ekosysteemejä sekä korjaa aiheutuneet vahingot. 💯

Vähintäänkin kriteerien mukainen metsätalous on oleellinen osa arkeamme – metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. FSC®-lisenssikoodimme on FSC® C139460.

Terveet ja elinvoimaiset metsät ovat paras puolustuksemme ilmastonmuutosta vastaan. Tässä kolme syytä miksi:

1. Metsät sitovat valtavia määriä hiiltä. Tutkimusten mukaan kaksinkertaisen määrän, joka vuosi, verrattuna siihen, mitä ne päästävät. Hiilinieluina ne auttavat kompensoimaan ihmisen aiheuttamia päästöjä. ( Resources Institute)

2. Metsät lisäävät ilmastonkestävyyttä. Ne toimivat puskurina äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten tulvia ja helleaaltoja vastaan. Ne vakauttavat maaperää, estävät eroosiota ja vähentävät maanvyörymien riskiä. Ne tukevat mm. maaseutuyhteisöjä tarjoamalla tuloja ja elintärkeitä resursseja.

3. Terveet metsät moninkertaistavat nämä hyödyt. Heikentyneiden metsien ennallistaminen ja terveiden ekosysteemien ylläpito on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ( Environment Programme (UNEP)).

💚 Tee yksi teko metsien puolesta.

23/09/2025

Mäntänvuoren luonnonsuojelualueella aletaan torstaina 25.9. poistaa vieraslajiksi luokiteltua palsamipihtaa. Toimenpiteillä vahvistetaan suomalaisen kuusen kasvuolosuhteita. Lähes 300 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue on myös geenireservimetsää, jossa säilötään suomalaisen kuusen geenivaroja.

”Jos palsamipihtaa ei nyt poistettaisi, olisi se riski Mäntänvuoren huippulaatuisten, poikkeuksellisen pitkiksi ja suoriksi kasvavien kuusten uudistumiselle”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo.

Palsamipihdan poistot keskittyvät Mäntänvuoren länsipuolelle, joten sillä ei ole vaikutusta tällä hetkellä käytössä oleviin ulkoilureitteihin pohjoispäässä. Alueella liikkujia kehotetaan kuitenkin varovaisuuteen ja välttämään työmaan läheisyydessä liikkumista. Työt kestävät arviolta muutaman päivän.

”Kunhan kuusen geenireservin säilyminen on turvattu, pyrimme aloittamaan koko alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Suunnitelman tavoitteena on yhteensovittaa Mäntänvuoren suojelun, geenireservin, virkistyskäytön ja metsätalouden tarpeet”, maankäyttöasiantuntija Antti Ala-Myllymäki kertoo.

Palsamipihta on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva pitkäksi kasvava, kapealatvuksinen ja sileärunkoinen havupuulaji, joka kilpailee kuusen kanssa. Oheiseen kuvan oikeaan reunaan on merkitty nuolilla esimerkit Mäntänvuorella kasvavasta palsamipihdasta, minkä lisäksi käytännössä kaikki näkyvä alikasvos on poistettavaa palsamipihtaa.

Lue lisää Mäntänvuoren tilanteesta tiedotteestamme: https://www.finsilva.fi/tiedote/mantanvuoren-luonnonsuojelualueella-poistetaan-vieraslajia/

23/09/2025

Nyt on kansainvälinen FSC Forest Week! FSC®-seritifioidut metsät ovat avainasemassa, kun rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta.

FSC®-sertifioinnilla on suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle ja vesiensuojelun parantamiselle. Kriteerien mukainen ja jopa vaatimukset ylittävä metsätalous on Finsilvalle arkipäivää. FSC®-lisenssikoodimme on FSC® C139460.

Tällä viikolla:
🌲 Juhlistamme metsiämme
🌲 Tuomme esiin niiden arvoa
🌲 Jaamme tapoja toimia metsien puolesta

Olitpa yksittäinen ihminen tai yritys, meillä kaikilla on keinoja auttaa metsiä voimaan hyvin – jotta voimme itsekin hyvin. Jaa tällä viikolla yksi teko, jonka teet metsien puolesta! Lue lisää >>

Stewardship Council (FSC)

26-31 October 2025 | Panama Participate in FSC’s highest decision-making process and help influence the future of our forests

19/09/2025

Pyykkivuoren rinnelehto Laukaassa hurmaa lajirikkaudellaan! Tämä noin kuuden hehtaarin kokoinen yksityinen luonnonsuojelualueemme on perustettu vuonna 1993 osana lehtojen suojeluohjelmaa.

Alue on kuusivaltaista sekametsää, jossa kasvaa myös lehmusta. Puuta on huima määrä, yli 600 kuutiota hehtaarilla. Lahopuuta on erittäin runsaasti monessa lahoamisen eri vaiheessa, mistä muodostuu alueelle lahopuujatkumo. Edustavista lehtolajeista Pyykkivuoressa viihtyvät mm. lehtopähkämö ja velholehti.

16/09/2025

Metsäpalot aiheuttavat maailman mittakaavassa valtavia tuhoja ja hiilidioksidipäästöjä, m***a Suomessa metsäpalojen vaikutukset jäävät pieniksi. Itse asiassa niin pieniksi, että metsissä täytyy monimuotoisuuden nimissä toteuttaa kulotuksia ja ennallistamispolttoja.

Miksi metsäpalot sitten pysyvät Suomessa kurissa? Sille on neljä pääsyytä:
1. Tehokas valvonta.
2. Aktiivinen metsänhoito.
3. Kattava metsätieverkosto.
4. Alueelliset pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat.

Kerromme uusimmassa artikkelissamme lisää metsäpaloista: miten niihin varaudutaan, mitä tapahtuu syttymishetkestä eteenpäin, mitä vaihtoehtoja metsänomistajalla on palon jälkeen ja miten hallituilla poltoilla vahvistetaan metsäluonnon monimuotoisuutta.

Lue koko artikkeli sivuiltamme!

Tässä artikkelissa kerromme, miksi metsäpalot pysyvät Suomessa pieninä, mitä tapahtuu syttymishetkestä eteenpäin ja mitä vaihtoehtoja metsänomistajalla on palon jälkeen.

10/09/2025

Tiedätkö, mikä luonnonarvohehtaari on ja mihin sitä käytetään? 🤔 Lue Finsilvan uusin blogi! Metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo, miten luontokohteiden ekologinen tila tiivistetään yhdeksi luvuksi nollan ja yhden välille – ja mitä hyötyä siitä on.

– Luonnonarvohehtaarilla mitataan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Sen avulla arvioidaan sekä esimerkiksi aurinkovoimapuiston luonnolle aiheutunutta haittaa ja sitä, paljonko haittaa pitäisi kompensoida toisaalla.

Lue blogi!

Luonnonarvohehtaari (tai luontoarvohehtaari) on mittayksikkö, jota käytetään luonnonarvojen mittaamiseen ja lisäämiseen tietyllä alueella. Ihmisen toimet heikentävät luonnonarvoja…

30/08/2025

Hyvää Suomen luonnon päivää! 🇫🇮 Juhlapäivän tarkoituksena on arvostaa ainutlaatuista luontoamme.

Monet syövät luonnon päivänä mustikkapiirakkaa – ja mistäpä muualta parempaa mustikkaa saisi, kuin upeista metsistämme. 🫐

Finsilva edistää metsien virkistyskäyttöä tarjoamalla mahdollisuuksia marjastukseen, metsästykseen ja retkeilyyn.

Poikkea sinäkin polulle ja nauti Suomen kauniista luonnosta! Lisää metsiemme virkistyskäytöstä voit lukea vastuullisuussivultamme: https://www.finsilva.fi/vastuullisuus/

20/08/2025

Aktiivinen ja suunnitelmallinen vesiensuojelu on osa kestävää metsätaloutta! Kun metsän puolella tehdään oikeita asioita, voidaan vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta pienentää ja näin parantaa vesistöjen tilaa.

Metsä- ja ympäristöpäällikkömme Markus Nissinen oli puhumassa metsätalouden vesiensuojelusta Suomen Vesiensuojelun keskusliitto ry:n Aquarius-päivillä. Markus avasi puheenvuorossaan Finsilvan vesiensuojelun linjauksia ja toimintatapoja:

💧Emme käytännössä tee kunnostusojituksia.
💧Jätämme riittävät suojavyöhykkeet pienvesien ja vesistöjen ympärille.
💧Suosimme peitteistä metsätaloutta kohteen mahdollisuuksien mukaan, ja aina ojitetuilla rehevillä soilla.
💧Huolehdimme vesiensuojelusta aina maanmuokkauksessa: johdamme vedet pintavaluntana aina kun mahdollista.
💧Ennallistamme erityisesti puuntuotannollisesti heikkotuottoisia soita.
💧Osallistumme vesiensuojelun toteutus- ja tutkimushankkeisiin (esim. PuuMaVesi-hanke ja KEURUS-hankkeet).

Vesiensuojelun merkitys korostuu turvemaillamme, joita on metsä- ja kitumaista noin viidennes. Laadimme vesiensuojelusuunnitelman kaikille vesiensuojelun näkökulmasta merkittäville turvemaiden maanmuokkauskohteille. Hyväkasvuiset ojitetut suometsät pidämme metsätalouden piirissä.

19/08/2025

Suomen luonnonsuojelu sai alkunsa jo 1800-luvulla, kun ensimmäiset alueet päätettiin varjella tuleville sukupolville. Nämä alueet olivat Punkaharju ja Imatrankoski.

1800-luvun jälkeen yksittäisistä kohteista on edetty kansallispuistoihin, kansainvälisiin sopimuksiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin. Suojelun painopiste on muuttunut maisemien ihailusta monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään.

Finsilva on ollut osa tätä kehitystä jo vuosikymmeniä. Yhtiön vanhin suojelualue Mäntänvuori perustettiin vuonna 1945, ja sen jälkeen on suojeltu vapaaehtoisesti yli 800 hehtaaria arvokkaita luontokohteita eri puolilla Suomea. Nykyään panostamme luonnon monimuotoisuuteen jopa enemmän kuin metsäsertifioinnit edellyttävät ja etsimme aktiivisesti uusia tapoja yhdistää metsien hoito, hiilensidonta ja luontoarvot.

Luonnonsuojelu ei ole vain velvollisuus, vaan mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta, jossa luonto ja talous kulkevat käsi kädessä. 🌍🌱

Lue lisää artikkelista: https://www.finsilva.fi/artikkelit/suojelun-arvot/

Kuva on Lempaatsuolta.

04/08/2025

Kirjanpainaja on ärhäkkä ja pelätty tuholainen. 😨 Aiheesta puhutaan paljon, ja syystäkin – kun lämpimät ja kuivat kesät lisääntyvät, kaarnakuoriaiskanta kasvaa.

Finsilvan metsissä tehdyn kattavan selvityksen perusteella olemme kuitenkin onnekkaita. 👌 Metsämme ovat mäntyvaltaisia, yleensä kuivahkoja kankaita. Koska kirjanpainaja suosii kuusia, pahimmassakin skenaariossa tuhot jäävät vähäisiksi.🌲

Kirjanpainaja iskee ensimmäisenä huonokuntoisiin puihin, jotka kannattaa poistaa ajoissa. Kuolleet puut voi kuitenkiin jättää metsään, koska kirjanpainajat ovat jo lähteneet niistä matkaansa. Lue lisää metsiemme tulevaisuudesta: https://www.finsilva.fi/metsantulevaisuus/

31/07/2025

Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito on kannattavaa! Kauppalehti haastatteli toimitusjohtajaamme Juha Hakkaraista juttuun, jossa kerrotaan millaisia vaikutuksia metsänhoidon laiminlyönneillä voi olla.

Tässä on Finsilvan resepti tuottavaan ja kustannustehokkaaseen metsätalouteen:
🌲 Uudista heti uudistushakkuiden jälkeen
🌲 Käytä kasvupaikan kannalta oikeaa puulajia
🌲 Tee hoitotoimenpiteet ja hakkuut aina oikea-aikaisesti ja tehokkaasti

Finsilva investoi metsänhoitoon vuosittain 5,5–6 miljoonaa euroa. Se on pinta-alayksikköä kohti 2–3 kertaa enemmän kuin keskimääräiset investoinnit yksityismetsissä. Investoinneilla toteutetaan maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn, nuoren metsän hoitoon, luonnonhoitoon ja esimerkiksi metsätiestön kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä.

Aktiivisen metsänhoidon ansiosta puut järeytyvät metsissämme nopeammin ja kiertoaika lyhenee. Arvokasta tukkipuuta tulee enemmän, ja samalla pystymme tekemään talousmetsissä enemmän monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä. Näin toimii kestävä ja kannattava metsätalous.

Moni metsänhoitaja sortuu virheisiin, jotka voisi helposti välttää. Muutama yleinen laiminlyönti voi heikentää metsän tuottoa merkittävästi.