Finsilva Oyj

21/07/2025

Finsilvan metsillä on pitkä historia: ne juontavat juurensa G. A. Serlachius Oy:n, Ab J. W. Enqvist Oy:n ja Metsäliiton Teollisuuden omistuksiin. Aikanaan metsät olivat ennen kaikkea taloudellinen resurssi – raaka-ainetta, jonka avulla rakennettiin teollisuutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vuosikymmenten saatossa metsästä on tullut paljon enemmän. Ilmastonmuutos, elonkirjon hupeneminen ja uudet tutkimukset, kuten Dasguptan raportti, ovat muuttaneet käsitystämme luonnosta, joka ei ole enää pelkkä raaka-ainevarasto, vaan korvaamaton pääoma, jonka monimuotoisuus ja uusiutuvuus ovat kaiken kestävän talouden ja hyvinvoinnin perusta.

Finsilva on vastannut tähän muutokseen kehittämällä strategiansa metsä- ja luontopääomayhtiöksi. Tavoitteena on yhdistää vastuullinen metsien käyttö, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja taloudellisen arvon luominen kestävällä tavalla. Samalla rakennamme kotimaisia luontopääomamarkkinoita ja tuemme tutkimusta, uusiutuvaa energiaa ja luonnon virkistysarvojen kehittämistä.
Metsä ei ole enää vain puuta. Se on ilmastoteko, ekosysteemi ja investointi tulevaisuuteen.

Lue lisää sivuiltamme: https://www.finsilva.fi/artikkelit/puu-metsa-ja-luonto-paaomana/. Tämäkin teksti on osa artikkelisarjaa, jossa esittelemme juhannusviikolla julkaistun historiateoksemme sisältöä. Teos on myynnissä kirjakaupoissa.

17/07/2025

Kesä on ihanaa aikaa nauttia luonnosta vaikkapa suolla. ☀️ Tiesitkö, että soiden suojelulla ja ennallistamisella on valtava merkitys vesistöihin – aina Itämereen asti?

Ennallistaminen parantaa kuivuneen suon monimuotoisuutta ja auttaa säilyttämään lähivesistöt hyvässä tilassa. 💯 Siksi Finsilva ennallistaa soita esimerkiksi KEURUS- ja VESPA-hankkeisiin osallistumalla.

– Suot toimivat kuten ihmiskehon munuaiset: niiden kasvillisuus ja pintaturve pidättävät ojavesien sisältämiä ravinteita ja kiintoainetta, havainnollistaa Anna Saarentaus, erityisasiantuntija John Nurmisen säätiöstä.

Lue esimerkki soiden ennallistamisesta Alavudella!

Ennallistaminen parantaa kuivuneen suon monimuotoisuutta ja auttaa säilyttämään lähivesistöt hyvässä tilassa.

07/07/2025

🌲 Metsätalouden merkitys Suomelle – ennen, nyt ja tulevaisuudessa 🌍

Suomi on Euroopan metsäisin maa – 75 % pinta-alastamme on metsää. Metsät ovat olleet keskeinen osa kansantaloutta, työllisyyttä ja suomalaista arkea yli vuosisadan.

1920- ja 30-luvuilla jopa 85 % viennistä tuli metsäteollisuudesta. Sodat, lamat ja jälleenrakennus korostivat alan merkitystä entisestään. Metsätyöt tarjosivat työtä, tuloja ja toivoa – sahalla, tehtailla, satamissa ja hakkuilla.

1950-luvulta alkaen metsätalous koneellistui. Nykyisin automatisaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta, m***a ala työllistää yhä laajasti. Metsät tarjoavat myös virkistystä, ruokaa, energiaa ja hyvinvointia.

Metsätalous ei ole vain taloutta, se on myös osa huoltovarmuutta ja avain ilmasto- ja luontokriisien ratkaisuun. 🌱

Lue lisää artikkelista: https://www.finsilva.fi/artikkelit/metsatalouden-yhteiskunnallinen-merkittavyys/

02/07/2025

Miten metsät voisivat kehittyä seuraavan 50 vuoden aikana? 📅 Luonnonvarakeskus selvitti Finsilvan ekologisen metsänhoidon vaikuttavuutta. 🧐

Luken laskelmien mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet kasvavat Finsilvan metsissä merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Selvitys tarjoaa uutta tietoa siitä, miten metsätaloudessa voidaan yhdistää kestävyys ja kannattavuus – ilman, että euromäärät sukeltavat. 💰 Lue tiedote!

Luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittavat, että monimuotoisuuden merkittävä lisääminen ei heikennä metsätaloudesta saatavia tuottoja.

30/06/2025

Metsän ja ihmisen suhde on murroksessa. Tietokirjailija Jyrki Paaskoski kertoo 'Erään metsäomaisuuden tarina' -teoksessa siitä, millaista käyttöä metsät ovat eri aikoina omistajilleen mahdollistaneet. 📖

Miten omistajuus on vaikuttanut metsien käyttöön ja millaisia jälkiä omistajuudesta on jäänyt metsiin pitkällä aikavälillä?

“Metsä on ollut ihmisen resurssi aina. Sitä on käytetty tarpeen mukaan ja hyvin intensiivisesti. Tämä aika ei ole poikkeuksellinen – se, mitä nyt tapahtuu metsissä, on peilin kautta katsottava heijastuma menneisyyteen”, Paaskoski totesi Finsilvan metsien historiasta kertovan teoksen julkistamistilaisuudessa. Lue lisää!

ℹ️ ”Erään metsäomaisuuden tarina” on myynnissä kirjakaupoissa. Hae omasi!

ℹ️ Lue myös historiateoksesta kertova artikkelisarja Finsilvan verkkosivuilta: https://www.finsilva.fi/category/artikkelit/historia/

Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n metsien historiasta kertova ”Erään metsäomaisuuden tarina” julkaistiin kesäkuussa.

26/06/2025

Mitä ekologinen kompensaatio merkitsee? 🌲 Yksinkertaisesti sanottuna luonnolle aiheutetun haitan korvaamista. Asia on kuitenkin monipolvinen, joten selvennämme blogissa esimerkiksi lievennyshierarkiaa, luonnonsuojeluasetuksen vaatimuksia ja maanomistajan ansaintamahdollisuuksia.

”Ekologinen kompensaatio tarjoaa mahdollisuuden sovittaa yhteen esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen”, kertoo Markus Nissinen, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö.

Lue lisää uudesta artikkelistamme!

Miten luonnon ekosysteemipalveluille aiheutettu haitta kompensoidaan ja miten se hyödyttää maanomistajaa?

24/06/2025

Iso osa Finsilvan metsäomaisuudesta on muodostunut G. A. Serlachius Oy:n aiemmin omistamista ja hoitamista metsistä. Sen vuoksi yhtiö on merkittävässä osassa myös Finsilvan metsien historiasta kertovassa tuoreessa historiateoksessa ”Erään metsäomaisuuden tarina”.

Kirjan julkistamistilaisuudessa käytyyn paneelikeskusteluun osallistui Gösta Serlachius (kuvassa oik.), joka on R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen jäsen.

”Toivon että 'Erään metsäomaisuuden tarina' -teoksen alkuosa tulisi pakolliseksi luettavaksi kouluissa, jotta kaikki ymmärtäisivät puun käytön tarpeen historiallisessa kontekstissa Suomessa. Olemme tarvinneet ja käyttäneet puuta valtavan pitkään, ja se tulee kirjassa erittäin hyvin esille. Laajamittainen puunkäyttö ei ala paperiteollisuuden alkuvaiheesta”, Serlachius kommentoi.

ℹ️ Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n metsien historiasta kertova ”Erään metsäomaisuuden tarina” on myynnissä kirjakaupoissa. Hae omasi! Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija FT Jyrki Paaskoski ja sen on toteuttanut julkaisuksi Suomen Metsämuseo Lusto.

18/06/2025

Nyt olemme juhlatunnelmissa! Finsilvan metsien historiasta kertova ”Erään metsäomaisuuden tarina. Finsilvan metsät.” -teos julkaistiin tänään Helsingin yliopiston Metsätalolla.

Finsilvan hallituksen puheenjohtaja Olli Haltia kertoi julkistamistilaisuudessa kirjaprojektin taustoista. Hän huomautti, että metsätalouden ja -omistajuuden historiikkeja ei ole aiemmin juurikaan tehty.

”Metsätaloudessa nähdään, että historia palvelee tulevaisuutta. Me huomasimme, että meillä on valtavan rikas arkisto, jossa on muun muassa vanhoja metsäsuunnitelmia. Ne kertovat esimerkiksi, miten metsiä aikanaan hoidettiin, paljonko puuta oli ja miten se kasvoi”, Haltia sanoi.

”Ymmärsimme, että tässä puhutaan niin sosiaalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä kuin kulttuuriperinnöstä, joten käynnistimme ison projektin, johon kutsuimme ammattilaiset mukaan.”

Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija FT Jyrki Paaskoski (kuvassa) ja sen on toteuttanut julkaisuksi Suomen Metsämuseo Lusto. Paaskoski esitteli historiateoksen julkistamistilaisuudessa olleille.
”Metsänomistajuus vaihtuu, m***a metsät ovat ikuisia”, kirjailija kiteytti.

ℹ Metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilva Oyj:n metsien historiasta kertova ”Erään metsäomaisuuden tarina” on myynnissä kirjakaupoissa. Hae omasi!

17/06/2025

Raivaussaha hurisee! 🪚 Oikea-aikainen taimikoiden hoito turvaa kasvatettavien puiden kasvua.

Havupuutaimikosta karsitaan kasvua haittaavia lehtipuuvesakkoja. 👩‍🌾 Säästämme monimuotoisuuden kannalta tärkeät lehtipuut.

Lisäksi harvennamme liian tiheästi kasvavia havupuita, suojatiheikköjä kuitenkaan unohtamatta.

Puut tarvitsevat tilaa kasvaakseen tukkimittaan. Taimikoita hoitamalla annamme myös kasveille ja eliöille elintilaa.

16/06/2025

🌲 Metsäkeskustelua Suomessa – arvoja, ristiriitoja ja muutoksia 🌍

Suomalaisten suhde metsiin on muuttunut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana. Metsät ovat olleet kansantalouden kivijalka, m***a samalla jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun ja arvokiistojen kohde.

🌲 1800-luvulla pohdittiin, kuuluiko Suomen tulevaisuus metsiin vai pelloille.

🌲1900-luvun alussa huolta herätti metsien myynti teollisuudelle. Sotien jälkeen metsäteollisuudesta tuli hyvinvoinnin perusta ja metsiä hyödynnettiin talouden tarpeisiin laajassa yhteisymmärryksessä.

🌲 1970-luvulla keskustelu kääntyi metsien suojeluun, erityisesti vesakkomyrkkyjen ja soiden ojituksen rajoittamiseen. Vähitellen vanhojen metsien suojelu nousi keskiöön ja 1990-luvulla siirryttiin vapaaehtoisuuteen, jossa maanomistajat ehdottivat itse suojelukohteita.

🌲 2000-luvulla ilmastonmuutos toi uusia painotuksia. Metsien roolia hiilinieluina ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina alettiin tarkastella uudessa valossa. Metsät eivät ole vain taloudellinen resurssi, vaan elintärkeä osa globaalia ekosysteemiä.

Nykyään keskustelun ytimessä on luontopääoman käsite, eli ajatus siitä, että luonto on talouden ja hyvinvoinnin perusta, jota on hoidettava vastuullisesti.

Lue lisää sivuiltamme!

Suomalaisten suhde metsiin on muuttunut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana.

10/06/2025

🌲 Metsänhoidon ohjeita – sadan vuoden oppimiskokemus 🌲

Suomalaisia on huolettanut metsien riittävyys jo 1800-luvulta lähtien. Vastaus tähän pelkoon on löytynyt metsänhoidosta: aluksi lainsäädännön, sittemmin käytännön toimenpiteiden kautta.

Metsänhoidon opit rantautuivat Suomeen saksalaisen mallin mukaan 1800-luvulla. Harvennukset, siemenpuut, taimikonhoito ja uudistaminen olivat alusta asti keskiössä, m***a ohjeita ei aina noudatettu. Erityisesti yksityismetsissä suosittiin harsintaa, joka heikensi metsien tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

Teollisuusyhtiöt ottivat metsänhoidon vakavasti. G. A. Serlachius Oy:n metsäsuunnitelmat määrittelivät tarkkaan hakkuut, uudistamisen ja hoitotoimet, joita metsänvartijat valvoivat. Tuloksena oli terveempi metsä, joka erottui edukseen.

Sotien jälkeen metsät joutuivat koetukselle, kun puuta tarvittiin jälleenrakennukseen ja sotakorvauksiin. Avohakkuiden aika alkoi erityisesti Lapissa. Silti teollisuus piti kiinni metsänhoidon periaatteista, vaikka hakkuumäärät kasvoivat.

Nykyään Finsilva nojaa metsänhoitoon, jossa monimuotoisuuden turvaaminen, tekopökkelöt ja säästöpuut ovat osa arkea. Metsänhoito on muuttunut, m***a sen ydin on sama: käytä metsää, m***a huolehdi siitä myös tulevaisuudelle.

Lue uusin osa artikkelisarjasta, jossa esittelemme ensi viikolla julkaistavaa historiateostamme: https://www.finsilva.fi/artikkelit/metsanhoidon-ohjeita-eraan-metsaomaisuuden-tarina/

09/06/2025

Metsä puhututtaa SuomiAreenassa!

Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen osallistuu Lounais-Suomen metsäneuvoston järjestämään Kasvavaa hyvinvointia metsistä -paneelikeskusteluun. Keskustelussa tuodaan esille metsäalan näkymiä ja kasvun mahdollisuuksia koko Suomen hyvinvoinnille.

Luvassa on painavaa asiaa kokonaiskestävästä metsätaloudesta, luonnonarvomarkkinoista ja luontopääomasta. Suuntaa siis 24.6. Poriin tai vähintään MTV Katsomon äärelle!

Tutustu paneelikeskusteluun etukäteen: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/87e766f8099c7c743acbd218f3cc5be6d55e69da6e988779accd3be30b29b12c/