Turun Lähiradio Robin Hood

25/07/2025

Naisten Suomensarjan pesäpallo-ottelu Kupittaalla TuPe (Turku)-RusPa (Rusko), ilta lämmin ja voitto kotijoukkuelle 2-0 (10-2, 17-0).

25/07/2025

Topinojan kattohaikaran poikanen nimettiin Topiksi – nimikisaan tuli huikeat 2700 ehdotusta
BirdLife Suomen ja Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) järjestämä kilpailu Turun Topinojan jätekeskuksessa kuoriutuneen kattohaikaran poikasen nimeämiseksi on ratkennut. Lähes 2700 ehdotuksen joukosta ylivoimaisen voiton vei sympaattinen Topi.

BirdLife Suomi ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) järjestivät kilpailun LSJH:n Topinojan jätekeskuksessa Turussa kesäkuussa syntyneen kattohaikaran poikasen nimeämiseksi. Sunnuntaina 20.7. päättyneeseen kilpailuun saatiin puolessatoista viikossa lähes 1700 vastausta, joissa oli yhteensä noin 2700 ehdotusta.

– Eri nimiä ja nimivariaatioita oli vastauksissa noin 1200. Olemme todella ilahtuneita siitä, miten paljon kattohaikaran poikanen on herättänyt kiinnostusta ja miten moni on halunnut ehdottaa nimeä poikaselle, iloitsee nimikilpailun tuomarina toiminut BirdLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved.

Tuomaristoon kuuluivat lisäksi LSJH:n lajitteluasemanhoitaja ja innokas lintuharrastaja Mikko Niemi sekä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) puheenjohtaja Suvi Riihiluoma.

Poikasesta tuli Topi
– Topia ehdotti yli 600 vastaajaa. Se oli ylivoimaisesti suosituin nimiehdotus ja siten luonnollinen nimivalinta myös tuomaristolle. Topi on mielestämme sympaattinen, yksinkertainen ja helposti mieleen jäävä nimi, jolla on lisäksi suora yhteys linnun syntymäpaikkaan, Södersved kertoo.

Linnun synnyinpaikan mukaan oli johdettu monia muitakin ehdotuksia, kuten Topista jatkojalostettu hauska Sorsakoski ja laajemmin Turkuun viittaava Aura. Haikaraan ja kattohaikaraan viittaavia h- ja k-alkuisia nimiäkin oli paljon, kuten Haiku, Koipi ja Koipeliini, joista jälkimmäiset viittaavat Koskella 2015 syntyneiden kattohaikaran poikasten nimiin Kinttuun ja Konttiin. Katto-Kassista ja Kassista ehdotti yli 100 vastaajaa.

– Kattohaikaran tieteellisestä nimestä Ciconia ciconia oli johdettu sellaisia ehdotuksia kuin Cico ja siitä astetta hauskempi Cicciolina. Useampi tarjosi myös Onni-nimeä onnekkaalle poikaselle. Haikaranpoikasen syntymäpäivän 9.6. nimipäiväsankareita Ensiota ja Enskaakin ehdotti muutama. Ruotsinkielisissä ehdotuksissa oli oivallettu hauska sanaleikki, kun haikaranpoikasta tarkoittavasta storkungen-sanasta oli johdettu Stor-Kungen eli Iso-Kuningas, summaa Södersved.

Rengastus auttaa seuraamaan Topin tulevia vaiheita
Topi rengastettiin viime viikon tiistaina 15.7. Kyseessä on vasta kolmas Suomessa rengastettu kattohaikara. Kaksi aiempaa olivat kymmenen vuoden takaa Koskelta.

– Rengastus oli ainutlaatuinen ja jännittävä hetki. Poikanen siirrettiin pesästä maahan rengastettavaksi nosturin avulla. Sen jalkaan kiinnitettiin metallirengas ja muovinen niin sanottu lukurengas, jonka yksilölliset tunnistetiedot ovat kauempaakin luettavissa, keinopesäidean isä Mikko Niemi LSJH:lta kertoo.

– Lintujen rengastus on tärkeää, sillä sen avulla linnuista saadaan arvokasta tutkimustietoa muun muassa muuttoreiteistä, talvehtimis- ja pesimäalueista sekä eliniästä, Niemi valottaa.

Onnistunut keinopesäprojekti innostaa muitakin
– Suomen kautta aikain toinen onnistunut kattohaikaran pesintä on merkittävä asia ja toivottavasti kannustaa lisää ihmisiä kiinnostumaan luonnosta ja sen vaalimisesta. Topinojan keinopesäprojekti on herättänyt Turun seudulla paljon kiinnostusta ja saattaa poikia jatkossa uusiakin keinopesiä, kertoo Suvi Riihiluoma TLY:stä.

Seuraavaksi jännitetään poikasen lentoharjoittelun alkamista. Topi noussee siivilleen elokuun alkupuolella.

– Toivon mukaan sama haikarapariskunta palaa ensi vuonna ja pääsemme sitä taas seuraamaan, Mikko Niemi toteaa hymyillen.

Nimikilpailuun osallistujien kesken on arvottu Nikon Prostaff P7 8x42 -lintukiikari ja BirdLife Suomen kestokasseja. Voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Tulossa bongaamaan kattohaikaroita Topinojalle? Bongailemaan pääsee jätekeskuksen aukioloaikoina, vaakatoimistolle ensin ilmoittauduttuaan. Kulkeminen alueelle on sallittua ainoastaan jalan. Taataan linnuille pesimärauha. Katso tarkemmat vierailuohjeet osoitteesta: www.lsjh.fi/topinojan-haikarat.

Lisätiedot:

25/07/2025

Sää jatkuu viikonlopun yli helteisenä, m***a epävakaisuus lisääntyy
Sade- ja ukkoskuuroja on odotettavissa erityisesti Lapissa, m***a muuallakin salamoi ajoittain.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 24. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan helteinen ja laajalti aurinkoinen sää jatkuu viikonloppuna, m***a sade- ja ukkoskuurot yleistyvät pohjoisesta alkaen.

Perjantaina lämpötila nousee jälleen monin paikoin yli 30 asteeseen. Lauantaina ja sunnuntaina 30 asteen ylitykset ovat mahdollisia etenkin maan keskivaiheilla ja maan itäosassa. Lapissa on yleisesti hieman muuta maata viileämpää.

Kuuman ja kostean ilman vuoksi myös yöt ovat varsin lämpimiä: varsinkin Itä-Suomessa lämpötila pysyttelee öisinkin 20 asteen tuntumassa tai sen yläpuolella.

Ukkosta eniten pohjoisessa
Perjantain mittaan maan pohjoisosassa kehittyy ukkoskuuroja. Etenkin Etelä-Lapissa kuuroihin voi liittyä vaarallisen voimakkaita ukkospuuskia. Joitain kuuroja esiintyy todennäköisesti myös maan itäosassa, missä melko voimakkaat ukkospuuskat ovat niin ikään mahdollisia. Yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja voi lisäksi syntyä etelä- ja länsirannikoiden tuntumassa, m***a yleiskuvaltaan perjantai on maan etelä- ja keskiosassa aurinkoinen.

Myös lauantaina sade- ja ukkoskuuroja esiintyy varsinkin Lapissa, m***a yksittäisiä kuuroja voi syntyä muuallakin maassa. Sunnuntaina kuurojen todennäköisyys kasvaa Länsi-Suomessa selvästi.

"Sunnuntai on epävakainen suuressa osassa maata. Itä-Suomessa tukala helle näyttää kuitenkin jatkuvan keskeytyksettä, kun sunnuntaikin on enimmäkseen poutapäivä", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Heikki Sinisalo.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan myös ensi viikko on Suomessa edelleen laajalti helteinen m***a myös epävakainen.

Hellejakso jo paikoin poikkeuksellisen pitkä
Kuluva hellejakso alkoi heinäkuun 11. päivänä ja on ollut paikoin jo poikkeuksellisen pitkä. Tänään Ylitornio Meltosjärven havaintoasemalla kello 12 mennessä lämpötila on noussut yli hellerajan. Tämä on asemalla jo 14. peräkkäinen hellepäivä. Näin pitkä hellejakso on ollut Lapissa aiemmin vain 26.6. - 9.7.1972, jolloin kymmenellä eri havaintoasemalla mitattiin hellepäiviä 14 peräkkäisenä päivänä.

Lisäksi 30,0 astetta on ylitetty jossain päin maatamme jo 13 peräkkäisenä päivänä. Yhtä pitkä 30,0 asteen ylitysten jakso on ollut vain kerran, 27.6. - 9.7.1972.

Vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.

Hellejakson taustaa
Hellejakso sai alkunsa, kun laaja matalapaine asettui Suomen eteläpuolelle ja alkoi ohjata kuumaa ja kosteaa ilmaa kaakosta Suomeen. Tämän jälkeen Fennoskandian ylle kehittynyt korkeapaineen alue on pitänyt kuuman ilman yllämme.

25/07/2025

Sinilevätilanne jatkuu monin paikoin samankaltaisena, avomerialueilla havainnot ovat lisääntyneet
Lämmin ja melko tyyni sää on jatkunut, ja sinilevähavaintojen määrä on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan sisävesillä ja rannikolla. Avomerialueilla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet monin paikoin. Tilanne on keskikesälle tyypillinen, m***a voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle.

Sentinel-2-satelliitin keskiviikon havainto Hangon länsipuolelta. Pintakukintaa esiintyy erityisesti Hangon läntisellä selällä. Sisältää muokattua Copernicus-dataa, Syke 23.7.2025
Lämpimän ja melko tyynen sään jatkuttua sinilevähavaintojen määrä on pysynyt sisävesillä ja rannikolla melko samanlaisena viime viikkoon verrattuna, ja tilanne on keskikesälle tyypillinen.

Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla on kuluvalla viikolla havaittu runsaasti levää yhteensä seitsemällä paikalla Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Lapissa. Hieman sinilevää on havaittu yhteensä 34:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Kuluvalla viikolla valtakunnallisen sinileväseurannan yhdellä rannikon havaintopaikalla Varsinais-Suomessa on havaittu erittäin runsaasti levää. Yhteensä kahdeksalla havaintopaikalla on havaittu runsaasti levää Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hieman levää on havaittu 15:llä havaintopaikalla Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan rannikoilla.

Kuluneen viikon aikana sinilevät ovat runsastuneet etenkin Suomenlahden avomerialueiden itä- ja keskiosissa sekä Saaristomeren ulko-osissa. Kaikkein tuoreimpien, keskiviikon havaintojen perusteella sinilevän pintakukintaa esiintyy runsaana tai erittäin runsaana kaikilla Suomenlahden ulommilla rannikkovesillä ja monin paikoin myös sisemmillä rannikkoalueilla. Etenkin Inkoon, pääkaupunkiseudun, Sipoon, Loviisan ja Kotkan seuduilla sekä kaikkein itäisimmällä Suomenlahdella on pintakukintaa havaittu runsaasti.

Saaristomerellä sinilevän pintakukintaa esiintyy etenkin Suomenlahden puoleisilla osilla. Sinilevää havaittiin jo alkuviikosta Saaristomeren kansallispuiston ja Hangon läntisen selän alueella. Sen jälkeen pintakukintaa on havaittu myös Gullkronan selällä, sekä suurina levälauttoina että pienempinä leväraitoina. Muualla Saaristomerellä sinilevää esiintyy pienempinä määrinä ja pääasiassa veteen sekoittuneena. Myös Selkämeressä sinilevän määrä on ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa. Alueelle ei kuitenkaan vielä ole kehittynyt laajoja pintalauttoja.

Itämeri on ajankohtaan nähden kauttaaltaan lämmin, ja Suomenlahdella lämpötilat ovat olleet 20–24 °C ja muillakin merialueilla yli 20 °C. Sinilevän esiintymisen kannalta keskeisillä merialueilla tukala helle näyttää jatkuvan vielä joitakin päiviä, ja tuulet pysyvät heikkoina. Sinilevätilanne voi muuttua paikallisesti nopeastikin, jos sääolosuhteet suosivat sinilevän kasvua ja huonokuntoisten leväsolujen kertymistä pintaan.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kansalaishavaintoja saatiin kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin sekä Vesi.fi:n kautta runsaasti, yhteensä 322 havaintoa.

Avomerialueiden sinileväbarometrit
Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata satelliittiaineistosta koostettujen leväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä. Pidemmän aikavälin (vuosien 2009–2024) vaihteluväli näkyy vaalean harmaana (90 % satelliittihavainnoista) ja viimevuotiset havainnot vihreänä viivana.

Barometrit lasketaan päivittäin pilvettömistä satelliittihavainnoista (Sentinel-3 OLCI -satelliitti-instrumentti) ja julkaistaan Tarkka-palvelussa itäisen ja läntisen Suomenlahden lisäksi neljältä muulta avomerialueelta. Kesän lopussa barometreista voidaan määrittää kukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa sinilevätilanteen vertailun vuosien välillä.

Kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Kuvaaja 1: Ahvenanmeren sinileväbarometri. Havaintopisteet kuvaavat alueen sinilevähavaintojen keskiarvoa. 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. Syke-aineisto, sisältää muokattua Copernicus Sentinel- ja NASA-dataa (2025)

Kuvaaja 2: Selkämeren sinileväbarometri. Havaintopisteet kuvaavat alueen sinilevähavaintojen keskiarvoa. 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. Syke-aineisto, sisältää muokattua Copernicus Sentinel- ja NASA-dataa (2025)
Tiedote sisältää upotettua sisältöä , joka ei ehkä näy kunnolla. Katsele upotettua sisältöä täällä.
Linkki karttaan

Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 30

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, m***a myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 19.6. - 7.8.2025. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, m***a suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

THL:n verkkosivuilla

Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla

Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla

Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Mistä tuntee sinilevän?

Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa
Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Sinilevähavainnot http://xn--itmeri-cua.fi/ssä

Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä

23/07/2025

Ruskolla naisten Suomensarjan pesäpalloa RusPa-MyVe (Mynämäki) sarjakärjen komennossa 0-2 (1-24, 5-17).

23/07/2025

23/07/2025

Osittaista hoitorahaa voi nyt hakea syksylle 2025
Kela maksaa osittaista hoitorahaa 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmalle, joka on sopinut työnantajansa kanssa lyhyemmästä työajasta lapsen hoidon vuoksi.

Monessa perheessä lapsi aloittaa pian koulutaipaleensa. Vanhempi voi saada 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoitoon osittaista hoitorahaa, jos hän tekee töitä 1–30 tuntia viikossa. Työaikaan lasketaan mukaan kaikki työtunnit, jotka tehdään työsuhteissa, toimeksiantosopimuksella ja yrittäjänä.

Lyhyemmästä työajasta sovitaan työnantajan kanssa
Vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa, jos hän on sopinut työantajansa kanssa, että hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voi saada vain niiltä viikoilta, jolloin tekee töitä. Jos vanhempi ei työskentele viikoittain, hänelle ei voida myöntää osittaista hoitorahaa. Osittaista hoitorahaa ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tukijakson ei tarvitse alkaa kalenterikuukauden alusta.

Vanhempi voi sopia työnantajan kanssa myös jäämisestä osittaiselle hoitovapaalle, m***a osittaista hoitorahaa voi saada, vaikka ei olisi hoitovapaalla. Vapaasta täytyy sopia vähintään 2 kuukautta ennen sen alkamista.

Osittaista hoitorahaa maksetaan elokuusta alkaen
Kela voi maksaa osittaista hoitorahaa 1.8. alkaen sinä vuonna, kun lapsi aloittaa koulun. Jos lapsella on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, osittaista hoitorahaa voi saada myös esikoulun ja 3. luokan ajalta.

Osittainen hoitoraha on 108,15 e/kk, ja siitä maksetaan veroa. Osittaista hoitorahaa maksetaan samalle vanhemmalle kerralla vain yhdestä lapsesta, vaikka perheessä olisi useampi tukeen oikeutettu lapsi.

Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa yhtä aikaa, kunhan he hoitavat lasta eri aikoina. Osittaista hoitorahaa voi saada myös etävanhempi.

Muuttuvat tilanteet vaikuttavat osittaiseen hoitorahaan
Osittaista hoitorahaa voi saada myös silloin, jos saa samaan aikaan yksityisen hoidon tukea tai jos lapsi on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.

Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos

on poissa työstä yhtäjaksoisesti yli 4 viikkoa palkallisella vapaalla, sairauslomalla, lakossa tai lomautettuna
jää työkyvyttömäksi
saa osasairauspäivärahaa
saa kotihoidon tukea ja hoitaa lasta itse
saa vanhempainpäivärahaa samaan aikaan
saa joustavaa hoitorahaa. Toinen vanhemmista voi kuitenkin saada samaan aikaan joustavaa hoitorahaa toisesta lapsesta.
on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.
Osittaista hoitorahaa voi hakea myös jälkikäteen, ja sitä voi saada takautuvasti 6 kuukaudelta. Osittaista hoitorahaa ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta.

23/07/2025

Kauppakeskus Skanssi tuo Skidifestit kaupunkiin





Kauppakeskus Skanssi tuo lasten omat kesäfestarit kaupunkiin la-su 26.-27.7.2025.



- Kauppakeskus täyttyy tulevana viikonloppuna lasten festaritunnelmasta, kun Skidifestit saapuu Skanssiin. Halusimme toteuttaa lapsille oman festarin, johon totta kai koko perhe on tervetullut, kertoo Kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö Heli Järvelä.



- Skidifestit on maksuton viikonlopputapahtuma, jossa on hauskaa ohjelmaa niin pienille kuin isoillekin lapsille. Luvassa on mm. ilmainen benjitrampoliini, pomppulinna ja saippuakupladisco. Saippuakupladisco järjestetään Kauppakeskuksen allaspihalla, joten helteillä voi samalla vilvoitella kahluualtaassamme. Aikuisten festareiden tyyliin meillä skidit voivat myöskin hankkia kasvomaalauksen ja toteuttaa oman festarikäsikorun, jatkaa Järvelä.



Skidifestien tähtiesiintyjät ovat Mimi & Kuku



Skidifesteissä nähdään paljon ohjelmaa. Tapahtuman pääesiintyjät ovat tunnetut Mimi & Kuku.
- Mimi & Kuku viihdyttävät lapsia sunnuntaina klo 12 ja 15. Lauantaina esiintyy Kapteeni Kaskelotti klo 12 ja 14 ja sunnuntaina myös taikuri Kristian Backman klo 13.30, luettelee Järvelä.
- Ohjelman ja aktiviteettien lisäksi liikkeemme tarjoavat festarirannekkeella erilaisia etuja, kuten etuja jäätelöstä, irtokarkeista, lasten vaatteista, ruuasta ja juomasta. Kaikki edut ovat nähtävänä Skanssin nettisivuilla skanssi.fi, toteaa Järvelä.

Skidifestien koko ohjelma ja aikataulut on nähtävissä skanssi.fi.

23/07/2025

Oletko vaihtanut pankkia? Varmista tilinumerosi OmaVerossa – muuten veronpalautus viivästyy
Tuhansilta suomalaisilta saattaa jäädä veronpalautukset saamatta elokuun veronpalautuspäivänä, koska Verohallinnolta puuttuu heidän tilinumeronsa. Tilinumeroita puuttuu erityisesti nuorilta ensikertalaisilta sekä entisiltä Handelsbankenin asiakkailta, joiden pankki vaihtui yrityskaupan myötä viime vuonna. Tilinumeron ehtii ilmoittaa OmaVerossa 29.7. mennessä.

Verohallinnolta puuttuu noin 45 000 tilinumeroa henkilöiltä, jotka ovat saamassa veronpalautuksia tänä vuonna.

Tilinumeroita puuttuu erityisesti entisiltä Handelsbankenin asiakkailta, jotka siirtyivät viime vuoden lopussa yrityskaupan myötä S-pankin asiakkaiksi. Tilinumeroita uupuu myös nuorilta, jotka eivät ole aiemmin saaneet veronpalautuksia.

Jos veronpalautuksia on tulossa elokuussa, tilinumero ilmoitettava 29.7. mennessä
Jos veronpalautuspäivä on 4. elokuuta, 29. heinäkuuta on viimeinen päivä ilmoittaa oma tilinumero. Tilinumeron ilmoittaminen onnistuu helposti OmaVerossa.

– Verohallinto ei saa pankeilta automaattisesti ihmisten tilinumeroita. Jos oma pankki on vaihtunut tai tilinumeroaan ei ole ilmoittanut meille aiemmin, se pitää tehdä itse OmaVerossa. Toivomme, että nuorten vanhemmat muistuttaisivat jälkikasvuaan tilinumeron ilmoittamisesta, jotta nuoret välttyvät pettymyksiltä veronpalautuspäivinä, sanoo ylitarkastaja Juha Villman Verohallinnosta.

Maksuosoitus tarkoittaa odottamista
Viime vuonna 24 000 henkilöä sai veronpalautuksen maksuosoituksena eli rahalähetyksenä, koska tilinumero puuttui.

Maksuosoituksena maksetun veronpalautuksen voi lunastaa Nordean kautta myöhemmin, m***a veronpalautuspäivänä ei rahoja vielä saa.

Jos tilinumeron ilmoittaa OmaVerossa vasta omana veronpalautuspäivänä tai sen jälkeen, Verohallinto maksaa palautuksen noin kuukauden kuluttua tilinumeron ilmoittamisesta.

Veronpalautuksia maksetaan elokuussa 1,5 miljoonalle henkilölle
Maanantaina 4. elokuuta veronpalautuksia saa 1,5 miljoonaa asiakasta yhteensä noin 800 miljoonaa euroa. Elokuu on veronpalautusten osalta vuoden vilkkain kuukausi. Syyskuussa palautussumma on vielä suurempi, vaikka saajia on hieman vähemmän.

Henkilöasiakkaiden verotus valmistuu joustavasti, eli eri henkilöillä eri aikaan. Siksi veronpalautusten tai mahdollisten jäännösverojen eli mätkyjen määräpäiviä on tänäkin vuonna useita. Ensimmäiset saivat veronpalautukset heinäkuussa, viimeisimmätkin joulukuussa.

Rahat eivät ole välttämättä tilillä heti aamusta
Veronpalautukset eivät ole välttämättä tilillä heti veronpalautuspäivän aamuna.

– Moni saattaa ihmetellä, miksi veronpalautukset eivät näy tilillä heti. Kannattaa odottaa rauhassa. Veronpalautukset voivat tulla maksuun vasta päivän aikana, Villman kertoo.

Jos veronpalautuksia ei ole tullut tilille iltaan mennessä, veronpalautusten maksupäivä on todennäköisesti siirtynyt eteenpäin.

Verojen maksupäivät elokuussa 2025
1.8. Jäännösveron eli mätkyjen eräpäivä 240 000 asiakkaalla. Maksettavaa yhteensä 80 miljoonaa euroa.
4.8. Veronpalautuksia maksetaan 1,5 miljoonalle asiakkaalle yhteensä 800 miljoonaa euroa.
6.8. Kiinteistöveron eräpäivä 1,9 miljoonalla asiakkaalla. Maksettavaa yhteensä 447 miljoonaa euroa.

22/07/2025

Työttömyyden nousu jatkui edelleen kesäkuussa – etenkin nuorten tilanne vaikea
15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi erityisen paljon, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuussa 22,2 %, eli peräti 6,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin, selviää työvoimatutkimuksen tiedoista. Koska tässä ikäluokassa moni on kuitenkin esimerkiksi opiskelujen vuoksi työvoiman ulkopuolella, kaikkiaan työttömien osuus ikäryhmän väestöstä oli 14,3 %.

"Kesätöitä on ollut tänäkin vuonna tarjolla edellisvuotta vähemmän, ja kilpailu paikoista on varmasti ollut kovempaa, mikä osaltaan näkyy myös nuorten työttömyydessä. Kesäkuussa työttömiä 15–24-vuotiaita oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten", sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tatu Leskinen.

Naisten työllisyys laski miehiä enemmän
20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 76,1 %. Erityisesti työllisten naisten määrä laski, m***a miesten työttömyysaste oli silti edelleen hieman naisia korkeampi. Kaikkiaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,3 %.

"Naisten työllisyys kasvoi huomattavasti koronakriisin helpottaessa vuodesta 2021 alkaen. Vuositasolla naisten työllisyysaste ylitti miesten työllisyysasteen ensimmäistä kertaa vuonna 2023. Seuraavan vuoden alusta alkaen työllisten naisten määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti", Leskinen toteaa.

Uusimpien tietojen mukaan naisten työllisyys väheni toisella vuosineljänneksellä eniten tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (-10 000). Luokassa muut palvelut, johon kuuluu mm. järjestöjen toiminta, oli 9 000 työllistä naista vähemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi naisvaltaisella julkisen hallinnon toimialalla oli 6 000 työllistä naista vähemmän.

"Työllisyys kasvoi eniten miesvaltaisilla aloilla, rakentamisessa sekä kuljetuksessa ja liikenteessä", Leskinen lisää.

"Toisella vuosineljänneksellä osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä kasvoi hieman. Heistä kokoaikatyötä haluavien osuus taas kasvoi reippaammin. Tämä kertonee siitä, että yhä useampi joutuu nykytilanteessa tyytymään osa-aikaiseen työhön, vaikka työskentelisi mieluummin kokoaikaisesti", hän pohtii

22/07/2025

Uusi diagnostinen läpimurto paljastaa, mitkä pään ja kaulan alueen syöpää sairastavat potilaat voidaan parantaa pelkällä leikkauksella
Tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin LIMA1-alpha-proteiiniin perustuva diagnostinen testi, jonka avulla voidaan erottaa ne pään ja kaulan levyepiteelisyöpää sairastavat potilaat, jotka ovat parannettavissa pelkällä leikkauksella ilman säde- tai solunsalpaajahoitoja.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat dosentti Sami Ventelän ja professori Jukka Westermarckin johdolla ovat kehittäneet uuden diagnostisen menetelmän, joka voi mullistaa pään ja kaulan levyepiteelisyövän hoidon ohjauksen.

Tuoreessa tutkimuksessa esiteltiin helposti käyttöönotettava immunohistokemiallinen testi LIMA1-alfa-proteiinin tunnistamiseksi, jonka avulla voidaan ennustaa, ketkä potilaat voivat parantua pelkällä leikkauksella – ilman raskaita onkologisia lisähoitoja.

Leikkaus on edelleen keskeinen hoitomuoto kiinteissä syövissä, kuten pään ja kaulan levyepiteelisyövässä. Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut käytössä kliinistä menetelmää, jonka avulla voitaisiin tunnistaa ne potilaat, jotka eivät tarvitse säde- tai solunsalpaajahoitoja. Nämä lisähoidot voivat aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia, heikentävät elämänlaatua sekä luovat lisäkustannuksia.

Tutkimuksessa mm. analysoitiin uuden pään ja kaulan levyepiteelisyövän diagnoosin saaneita potilaita kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa osana potilaiden sairauden etenemistä seuraavaa kliinistä tutkimusta. Tulokset osoittivat, että korkea LIMA1-alfa-ilmentymä ennusti heikkoa ennustetta leikkauksen jälkeen, kun taas LIMA1-negatiivisilla potilailla oli erinomainen ennuste ilman lisähoitoja. Huomionarvoista on, että yksikään LIMA1-negatiivinen potilas ei menehtynyt levyepiteelisyöpään kahden vuoden seuranta-aikana.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että LIMA1-alfa -immunohistokemiallinen testi voi toimia luotettavana ja kustannustehokkaana menetelmänä tunnistamaan ne potilaat, jotka voidaan hoitaa pelkällä leikkauksella. Tällainen hoitostrategioiden yksilöllistäminen on puuttunut ja ollut pitkään tarpeen pään ja kaulan syövissä, kertoo dosentti Ventelä.

Tutkijat käyttivät LIMA1-varianteille spesifisiä vasta-aineita ja vahvistivat löydökset useissa kliinisissä aineistoissa, mukaan lukien retrospektiiviset väestövalidoidut kudosmikroarrayt sekä kaksi itsenäistä prospektiivista potilaskohorttia. LIMA1-alfa oli ainoa biomarkkeri, joka merkittävästi ennusti huonompaa hoitotulosta kirurgisesti hoidetuilla potilailla.

Laboratoriotutkimukset osoittivat lisäksi, että korkea LIMA1-ilmentymä edistää epiteelisolujen muuttumista liikkuviksi ja invasiivisemmiksi mesenkymaalisoluiksi ja sitä kautta lisää syöpäsolujen kykyä levitä ja muodostaa etäpesäkkeitä – tarjoten biologisen selityksen sen yhteydelle huonoon ennusteeseen.

Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevat biomarkkerit pään ja kaulan levyepiteelisyövässä rajoittuvat p16- ja PD-L1-merkkiaineisiin, joilla on tunnettuja rajoitteita etenkin varhaisvaiheen sairauksissa. Uusi LIMA1-alfa-testi edustaa ensimmäistä kliinisesti käyttökelpoista biomarkkeria, jonka avulla voidaan tunnistaa potilaat, jotka voitaisiin hoitaa pelkällä leikkauksella.

– Uskomme, että tämä voi merkitä käännekohtaa pään ja kaulan syövän yksilöllisessä hoidossa. Tavoitteenamme on, että LIMA1-testaus otetaan osaksi rutiinidiagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua kaikille pään ja kaulan levyepiteelisyöpää sairastaville potilaille, toteaa dosentti Ventelä.

Tutkimus luo vahvan perustan pään ja kaulan levyepiteelisyövän potilaille tarjottaville vähemmän kuormittaville ja kohdennetummille hoitostrategioille. Turun yliopisto on hakenut löydöksille patenttisuojaa, ja niiden pohjalta on perustettu syöpädiagnostiikan start up -yritys Thestra Oy, joka pyrkii tuomaan testin EPLINEx®-tuotemerkillä potilaskäyttöön vielä tämän vuoden aikana.

Alkuperäistutkimusta ovat rahoittaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö, Syöpäsäätiöt, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Business Finland.