Lähikuva

09/10/2025

Lähikuva on Vuoden tiedelehti 2025! 🔥🍾

Palkintoperusteissaan raati toteaa Lähikuvan erottuvan "useiden suomalaisten tiedelehtien joukosta tuoreilla teemoillaan sekä lehtien kekseliäästi ja tyylitellysti toteutetuilla ulkoasuilla. [...] Julkaisun vaihtuvat teemat saavat lukijan sukeltamaan välittömästi lehden artikkeleihin ja odottamaan seuraavan lehden yllätyspakettia."

Suomen tiedekustantajien liitto julkisti kahden palkintonsa saajat tänään Tiedejulkaisemisen päivien...

22/09/2025

Lähikuva 3/2025: Audiovisuaalinen metsä on ilmestynyt!

Metsät ovat tarjonneet rikkaan kulttuurisen perinnön elokuvien ja muiden mediatuotteiden käyttöön. Toisinaan metsät ovat vain tapahtumien tausta, m***a monesti niillä on myös merkityksellinen rooli tarinassa. Metsät toimivat yhtä aikaa niin visuaalisesti, kerronnallisesti kuin symbolisesti. Elokuvien metsät kytkeytyvät kulttuuriseen muistiin ja kansallisiin kertomuksiin. Audiovisuaalisten metsien kiehtovuus nousee usein siitä, että emme tiedä niistä kaikkea – ne ilmentävät jotain tuntematonta, ihmistä suurempaa ja meihin vaikuttavaa.

Lähikuvan teemanumero ”Audiovisuaalinen metsä” lähestyy ihmisen ja metsien välistä suhdetta monista suunnista, monenlaisten aineistojen ja näkökulmien kautta. Numeron artikkelit tarjoavat kiinnostavan aikamatkan siihen, miten ihmisen suhdetta metsiin ja kaipuuta luontoyhteyteen on esitetty suomalaisissa elokuvissa ja videotaiteessa. Aiheet eivät rajaudu vain Suomeen, vaan kauhuelokuvien ja japanilaisen elokuvan kautta näkökulma laajentuu kansainväliseksi ja mukaan tarkasteluun tulevat myös metsää kohtaan tunnetut pelot ja ennakkoluulot.

***

LÄHIKUVA 3/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Audiovisuaalinen metsä
Toimittaneet Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen

Pääkirjoitus
Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen: Räjähtävistä petäjistä puiden puhutteluun – monitasoisia näkökulmia elokuvien metsiin

Artikkelit

Tommi Römpötti, Silja Laine, Kimmo Laine, Noora Kallioniemi, Pietari Kääpä, Aymeric Pantet ja H**e Ronkainen: Tuntematon metsä – Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan metsä muistin paikkana

Kristiina Koskinen: Metsäsuhteita dokumenttielokuvassa – kehon ja tunteiden kertoma todellisuus

Annette Arlander: Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa – miten kohdata puu subjektina?

Katsaukset

Kaisa Hiltunen: Vihreä kulta ja jännitteiset metsäkeskustelut

Jaakko Seppälä: Jäniksen vuosi: Yksinolon onnea Suomen metsissä

Jussi Lehtomäki: Kauhuelokuvien metsä vaaran, koettelemuksen tai muutoksen paikkana

Näkökulmat

Tarmo Tähtinen: ”Tasapaino on avain” – metsä ja ihminen Ryusuke Hamaguchin elokuvassa Evil Does Not Exist

Haastattelu

Iiris Olkkonen: Väljä elokuvasäveltäminen ja hiljaisuuden äänet – haastattelussa Laura Naukkarinen

Kirja-arviot

Heidi Kosonen: Laaja m***a paranoidi katsaus posthumanistiseen elokuvaan – Missy Molloy, Pansy Duncan & Claire Henry (2024) Screening the Posthuman

Heidi Kosonen: Dokumenttielokuvan mahdollisuuksia korostava kirja elämänlopusta – Outi Hakola (2024) Filming Death: End of Life Documentary Cinema

18/09/2025

Lähikuva on jälleen ehdolla Vuoden tiedelehdeksi! Palkinnon saajasta kerrotaan torstaina 9.10.2025 Tiedejulkaisemisen päivillä. Raati perustelee valintaansa:

"Lähikuva on huolella toimitettu tiedejulkaisu, jonka selkeä ja kekseliäs ulkoasu houkuttelee tarttumaan eri numeroihin. Teemat ovat tuoreita ja innostavat lukijaa syventymään artikkeleihin. Julkaisun verkkosivut tarjoavat selkeät ohjeet kirjoittajille ja vertaisarvioijille, kattavan arkiston sekä läpinäkyvät tiedot lisensseistä ja eettisistä sitoumuksista. Lehden kirkas kielellinen ilmaisu ja kyky yhdistää kepeyttä ja syvyyttä ovat todiste siitä, että kulttuuri ja taide sekä niiden tutkimus ovat luovuttamattoman tärkeitä."

Vuoden tiedelehti -palkinnosta kilvoittelee tänä vuonna neljä tieteellistä julkaisua. Finalistit...

15/08/2025

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa

Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuus- ja suhdenormeja haastetaan, ja seksipositiivisuus, queer-näkökulmat ja seksuaalipoliittinen aktivismi, kuten -liikehdintä, ovat saaneet yhä enemmän mediatilaa. Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee seksin ja seksuaalisuuden esittämistä, kokemista ja politiikkaa audiovisuaalisen median konteksteissa.

Lue koko ilmoitus:

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa 2025-08-15 Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuu...

06/06/2025

Lähikuva 2/2025: Ruoka on ilmestynyt!

Lähikuvan Ruoka-teemanumerossa tarkastellaan kriittisesti median ruokakuvastoja ja kuvastojen kautta muodostuvaa suhdettamme tuotantoeläimiin. Erityishuomion kohteena ovat audiovisuaalis-tekstuaaliset keinot, joilla eläinperäistä ruokakulttuuria on Suomessa edistetty ja ylläpidetty. Suomalaiseen ruoantuotantoon keskittyvien tutkimusartikkelien ohella numeron katsaukset luovat katseen syömisen kuvauksiin kansainvälisissä mediatuotteissa.

***

LÄHIKUVA 2/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Ruoka
Toimittanut Laura Saarenmaa

Pääkirjoitus

Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg: Muutosvastarintaa ruokamurroksessa

Artikkelit

Laura Saarenmaa: Hyvät lihat tarjouksessa: K-kaupan Väiski ja suomalaisen lihankulutuksen nousukausi

Taija Kaarlenkaski, Sonja Mutanen ja Juhana Venäläinen: Onnellisia lehmiä vai yksinäisiä koneita? Maidontuotannon kulttuuriset esitykset sosiaalisessa mediassa

Katsaukset

Viktoria Murskaja: ”Ja sitten syödään”. Katsaus ruokaan japanilaisessa elokuvassa

Roosa-Maria Musse: Mukbang-ilmiö sosiaalisen median videoalustoilla

Näkökulmat

Joel Kuortti: Puhutaan viinisti. Suomalaisen viinipuheen rakentumisesta

Kirja-arviot

Freja Högback: Mitä ekofeminismi ja kriittinen eläintutkimus tarjoaa Suomen ruokakeskusteluun? – Kadri Aavik, Kuura Irni & Milla-Maria Joki (toim.) (2024) Feminist Animal and Multispecies Studies: Critical Perspectives on Food and Eating

Outi Pajala: Pyhä leikkeleraivo! Uskontotieteen näkökulmia ruokaan– Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen & Risto Uro (toim.) (2023) Pyhä, paha ruoka. Uskonnon ja etiikan näkökulmia

22/05/2025

Call for papers: Lähikuva 3/2026: Ooppera!

Alkuvuodesta 2025 ensi-iltansa saanut, 1950-1960-lukujen oopperatähti Maria Callasista kertova Maria houkutteli elokuvateattereihin paitsi elokuvan myös oopperan ystäviä. Elokuvatähti Angelina Jolien keskittynyt Callas -tulkinta puolestaan avasi monelle Jolie-fanille ovet oopperan maailmaan. Kaunotaiteisiin kuuluvaa oopperaa käytetään tyyppiesimerkkinä harvojen harrastamasta eliittikulttuurista. Samaan aikaan ooppera on voimakkaasti kietoutunut populaarikulttuurin ääniraitoihin, kuviin ja kertomuksiin, ja se elää ja vaikuttaa toistuvina viittauksina laajojen yleisöjen suosimissa viihdegenreissä. Oopperailtaa viettivät niin Sinkkuelämän Carrie kuin Emily in Paris -sarjan Emily. Oopperavierailu tarjoaa sarjaviihteessä motiivin gaalapukeutumiseen ja mahdollisuuden sijoittaa romanttisia kohtauksia oopperatalojen loisteliaisiin puitteisiin. Toisinaan ooppera toimii myös tarinan aiheena, kuten suoratoistopalvelu HBO Maxin The Gilded Age -sarjassa, jossa kamppailu newyorkilaisen vanhan eliitin ja uusrikkaiden välillä kiteytyi kiistaan aitiopaikoista oopperassa.

Ooppera-aitiot ovat elokuvissa ja sarjoissa moninaisten tunteiden ja toiminnan paikkoja. Aition suojissa vakoillaan, vaihdetaan salaisia katseita ja toteutetaan murhia. Ja toisinaan myös lumoudutaan lavalla nähdystä esityksestä. Oopperan tarinaan uppoutuva ja kuulemastaan kyyneliin liikuttuva katsoja kuuluu viihde-elokuvan klassisiin trooppeihin.

Lähikuvan 3/2026 teemana on Ooppera. Kutsumme teemanumeroon artikkeleita, katsauksia ja näkökulmakirjoituksia, joissa pohditaan oopperataiteen ja mediakulttuurin risteyskohtia ja yhteenkietoutumisia, ja tutkitaan kulttuurijournalismin lajeja oopperataiteen tulkitsijana ja arvottajana. Käsikirjoitukset voivat liittyä oopperatuotantojen mediavastaanottoon, taidekritiikkiin ja viestintään, oopperaa koskevaan luokkapuheeseen tai oopperan representaatioihin ja viittauksiin elokuvissa ja populaarissa mediakulttuurissa. Elokuvan, television ja median ja viestinnän tutkimuksen ohella tervetulleita ovat esimerkiksi musiikkitieteen, draamantutkimuksen, kulttuurihistorian, kulttuurien tutkimuksen, sosiologian ja mediakasvatuksen alojen tarjoamat näkökulmat.

Pyydämme kiinnostuneita lähettämään otsikon, abstraktin ja tiedon tekstityypistä numeron toimittajille Laura Saarenmaalle (laura.saarenmaa[at]utu.fi) ja Meri Kytölle (meri.kyto[at]utu.fi) 15.8.2025 mennessä.

Valmiin vertaisarvioitavat artikkelit tulee toimittaa journal-portaalin kautta 15.2.2026 mennessä. Muut numeroon tulevat tekstit tulee toimittaa 31.3.2026 mennessä. Numero julkaistaan alkusyksystä 2026.

Kuva: Pablo Larrainin ohjaamasta elokuvasta Maria (2024).

01/04/2025

Lähikuva 1/2025 Video on ilmestynyt!

Audiovisuaalisuudesta on tullut 2000-luvulla keskeinen viestintää ja etenkin sosiaalista mediaa määrittävä muoto. Lyhytvideoiden tuotannolla ja jakamisella on huomattava merkitys sosiaalisen median alustoilla, joilla sisältö tarjotaan usein lyhyinä koosteina, joiden sekaan on joskus pilkottu aineksia myös pidemmistä esitysmuodoista, kuten elokuvista ja televisio-ohjelmista. Samalla videomaisuus on alkanut ohjata myös muita audiovisuaalisen viestinnän muotoja.

Taloudellinen, teknologinen ja kulttuurinen ympäristö on väkisinkin vaikuttanut videoilmaisuun, jota nykyisellään tuntuu määrittävän intensiivisyys. Videoissa ei välttämättä ole selkeää tarinan kaarta, vaan ne voivat luoda nopeita katsauksia tilanteeseen, tunteeseen tai kokemukseen.

Lähikuvan Video-teemanumerossa kiinnitämme katseemme videoon osana nykyistä audiovisuaalista kulttuuria. Etenkin kotimaisella tutkimuskentällä on ollut vasta vähän keskustelua videoista ilmaisumuotona ja niiden merkityksestä osana kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta.

Numeron 1/2025 vastaavat toimittajat: Outi Hakola, Antti Pönni & Tanja Sihvonen

***

LÄHIKUVA 1/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Video
Toimittaneet Outi Hakola, Antti Pönni ja Tanja Sihvonen

Pääkirjoitus
Outi Hakola, Antti Pönni ja Tanja Sihvonen: Voihan video!

Artikkelit

Pekka M. Kolehmainen: Ideologista linnaketta rakentamassa: PragerU:n videotuotanto antifeministisenä kulttuurisotateollisuutena

Tanja Sihvonen, Nuppu Pelevina, Ville Manninen, Teija Waaramaa, Virpi Salojärvi ja Liisa Kääntä: ”Mitä oot mieltä tästä?” – Ylen journalistiset sisällöt videojakoalusta Tiktokissa

Ville Malinen: Ayrton Sennan kuolinonnettomuutta käsittelevät pelivideot kulttuurisen muistin muotona ja välineenä

Katsaukset

Outi Hakola: Videoesseiden mahdollisuudet korkeakoulutuksessa

Tytti Rantanen: Outoja huokauksia: Anneli Nygrenin viisto camp-erotiikka

Tarmo Tähtinen: Shellin televisiomainoksia, arkea ja arkeologiaa Youtubessa

Näkökulmat

Samuli Launonen: UMK ja sateenkaaren rajat. Kenen ehdoilla Uuden musiikin kilpailu vie queeria valtavirtaan?

Lektiot

Niina Oisalo: Pysäytyskuvia, takaumia ja aaltoja. Dokumentaarinen elokuva laajentaa ajallista mielikuvitusta

Marjo Kovanen: Millaista on kauhu lastenelokuvassa ja miten sitä tulisi elokuvakasvatuksessa lähestyä?

Kirja-arviot

Jouko Aaltonen: Miten dokumenttielokuva muistaa? – Niina Oisalo (2024) Traces, gaps, and constellations: Acts of remembering in contemporary Nordic documentary film

Meeri Pihlström: Tulkintojen ja kokemuksien kyllästämä Disney – Priscilla Hobbs (toim.) (2023) Interpreting and Experiencing Disney: Mediating the Mouse

12/12/2024

Lähikuva 4/2024 on ilmestynyt!

Teematon numero antaa tilaa ajankohtaisille näkökulmille audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Numeron tutkimusartikkelit käsittelevät aiheita ylirajaisesta muistista podcastien aistimellisuuteen ja nuorten osallisuuden lisäämiseen elokuvanteon keinoin. Lisäksi julkaistaan Helsingin yliopistossa audiovisuaalisen kulttuurin professorina aloittaneen Ilona Hongiston juhlaluento ”Audiovisuaalisuus pinnan alla” sekä Oulun yliopistossa elokuvatutkimuksesta väitelleen Aino A. T. Isojärven lektio Disney-animaatioiden isähahmojen kulttuurihistoriasta. Haastattelussa nostetaan esille yksi harvoin tutkimuksessa esiin pääsevä mediatyön ammattiryhmä, kun Zoe Burtsow kertoo maskeeraajan työn muutoksista televisiossa 40 vuoden aikana.

***

LÄHIKUVA 4/2024
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teematon numero
Toimittaneet Maiju Kannisto ja Mari Pajala

Pääkirjoitus
Maiju Kannisto ja Mari Pajala: Lähikuvassa näkymätön työ

Artikkelit
Nika Potinkara, Ulla Savolainen ja Elo-Hanna Seljamaa: Muistikulttuurien välissä. Inkerinsuomalaisuus Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvassa ja sen ylirajaisessa vastaanotossa

Tarja Rautiainen-Keskustalo: Podcast – kuunteleminen tekstinjälkeisessä ajassa

Karoliina Maanmieli ja Matias Hämäläinen: Elokuvaa apatiaa vastaan. Etnografinen tutkimus kirjallisuusterapian menetelmiä hyödyntävästä nuorten elokuvahankkeesta

Professoriluento
Ilona Hongisto: Audiovisuaalisuus pinnan alla: meri, tieto ja taide

Lektio
Aino A. T. Isojärvi: Disney-isyyden historia edustaa länsimaisen miehisyyden kulttuurihistoriaa populaarivalkokankaalla

Haastattelu
Maiju Kannisto: Zoe Burtsow: Maskeeraajan neljä vuosikymmentä tv-ruudun takana

27/09/2024

Lähikuva 2-3/2024 "Sota" on ilmestynyt!

Muhkea tuplanumero keskittyy sotaan, sen luonteeseen, muutoksiin, audiovisuaalisiin kuvauksiin ja välittymiseen. Numeron kansikuva, jossa pinnalle nousseen yhdysvaltalaisen sukellusveneen tähystäjä tarkkailee toisen maailmansodan aikana horisonttia ja ilmatilaa mahdollisten uhkien varalta, kuvaa sitä, miten tarvitsemme teknologioiden – medioiden – välittämää tietoa suoraan ihmissilmälle välittymättömien näkökulmien saamiseksi varsinkin kriisien aikaan. Olemme riippuvaisia medioista nähdäksemme kauemmas. Tarvitsemme lisäksi asiantuntijoiden ja tutkijoiden analyyseja siitä, mitä mediat tietoisesti tai tiedostamattaan meille välittävät. Tässä Lähikuvan teemanumerossa on kyse juuri tästä – moninäkökulmaisesta tutkimuksesta sodan tapahtumiin ja niiden välittymiseen niin nykyhetkessä kuin historiassa, erilaisten medioiden tuottamina, eri sodista.

***

LÄHIKUVA 2–3/2024
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana Sota
Toimittaneet Riina Haanpää, Simo Laakkonen, Rami Mähkä ja Marika Österlund

Pääkirjoitus
Riina Haanpää, Simo Laakkonen, Rami Mähkä ja Marika Österlund: Sotia medioiden välittämänä

Artikkelit

Noora Kotilainen: Vallitseva kuva – häviävä ääni: Butšan verilöylyn mediatodistaminen

Anssi Männistö: Ukrainan puolustusministeriön videoviestinnän käyttö, keinot ja uudet muodot

Veera Ojala: Kylmästä sodasta kuumaan: Tšernobylin suojavyöhykkeen merkityksestä sodan ajan uutisoinnissa neljän Ukrainan tiedeyhteisön jäsenen kokemana

Riku Kauhanen ja Olli Kleemola: Mustavalkoinen, sinikeltainen, sinivalkoinen: suomalaiset toisen maailmansodan valokuvat Ukrainan sodan some- ja meemimaisemassa

Rami Mähkä ja Damon Tringham: It Happened Here ja Kolmannen valtakunnan visuaalinen ja temaattinen vetovoima

Petri Saarikoski: ”Ja taivaalta satoi öljyä...” – Merijalkaväen mies ja Persianlahden sota tavallisen rintamamiehen kokemana

Virpi Vairinen: Katastrofien videotaide Don DeLillon romaanissa Nolla kelviniä

Katsaukset

Liia-Maria Raippalinna, Suvi Mononen, Pasi Ikonen, Turo Uskali, Markus Mykkänen ja Antero Holmila: Kohti emotionaalista totuutta: Venäjän–Ukrainan sodan visuaalinen journalismi suomalaisessa mediassa

Laura Seppälä: Neuvostoarmeijan representaatiot ja vihollisen mekaaninen dehumanisaatio suomalaisissa toista maailmansotaa kuvaavissa 2000-luvun sotaelokuvassa

Näkökulmat

Kasperi Kainulainen: Snuffia todellisuudesta: Ukrainan sodan ääriväkivallan videotaltioinnit Combat Footage UKR -Telegram-kanavalla

Katriina Heljakka: Tuhon tuojat, lohdun luojat: lelu sodan kuvastossa

Haron Walliander ja Rami Mähkä: Suomen sisällissota Wars Across the World: Finland 1918 -videopelissä

Kirja-arviot

Kati Aakkonen: Suomalaisesta elokuvasta intohimoisesti m***a sekavasti – Jaana Semeri & Leena Virtanen (2023) Neitoperhot ja pahanhautojat: naiset tekevät elokuvia

13/09/2024

Lähikuva järjestää kirjoitustyöpajan maisterivaiheen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta tutkimusjulkaisemisesta. Työpajassa tutustutaan matalalla kynnyksellä akateemiseen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Työpaja keskittyy ei-vertaisarvioituihin juttutyyppeihin eli katsauksiin, näkökulmiin, raportteihin festivaaleista ja tapahtumista, haastatteluihin ja kirja-arvioihin. Tavoitteena on kirjoittaa teksti, joka voidaan julkaista Lähikuva-lehdessä.

Ilmoittaudu 4.10.2024 mennessä!

Lähikuvan kirjoitustyöpaja: kohti ensimmäistä tutkimusjulkaisua 2024-09-13 Kirjoituspajassa tutustutaan matalalla kynnyksellä akateemiseen kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Työpaja keskittyy ei-vertaisarvioituihin juttutyyppeihin eli katsauksiin, näkökulmiin, raportteihin festivaaleista ja ...

10/09/2024

Lähikuva ehdolla Vuoden tiedelehdeksi! Voittaja selviää 10.10.

Vuoden tiedelehti -palkintoehdokkaiksi on valittu viisi kotimaista tieteellistä lehteä. Ne...

20/05/2024

Huom! Ensi vuonna julkaistavan Lähikuva 3/2025 Audiovisuaalinen metsä -numeron abstrakteille on aikaa vielä vajaan kuukauden verran 14.6. asti!

Call for Papers: Lähikuva 3/2025: Audiovisuaalinen metsä 2024-04-08 Metsien kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen merkitys on valtava, m***a kuinka metsät näkyvät audiovisuaalisessa kulttuurissa? Niin olennainen osa kuin metsät ovatkin jonkinlaista suomalaisuuden kertomusta, ovatko ne jä....