29/08/2025
Kaksi seuraavaa käännösrunoteosta menee piakkoin painoon. Nyt niitä voi tilata ennakolta 25 euron + toimituskulujen hintaan.
***
Osip Mandelstamin Pidä puheeni tallessa aina jatkaa suomentaja Marja-Leena Mikkolan pitkää kääntäjäuraa. Uusi teos on laajennettu laitos hänen vuonna 1997 ilmestyneestä Mandelstam-käännöksestä Kivitauluoodi.
Osip Mandelstam (1891–1938) on venäläisen runouden “hopeakauden” merkittävimpiä edustajia. Neuvostoajan kirjallisuuden tähtijärjestelmässä hän oli laiton komeetta, jonka kohtalona oli ensin karkotus ja sitten kuolema kauttakulkuleirillä lähellä Vladivostokia.
Mandelstam oli monipuolisesti sivistynyt runoilija, joka sai vaikutteita paitsi venäläisistä klassikoista myös länsimaisesta runoudesta Ovidiuksesta Danteen, Villonista Verlaineen. Hän tutki arkkitehtuuria ja biologiaa, arvosti käsityöläisiä, puuseppiä ja kirvesmiehiä. Hänen sanataiteensa on hengeltään eurooppalaista runoutta venäläisessä muodossa.
Tällä hetkellä hänen tuotantonsa on maailmankuulua, ja hänen poetiikkansa tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti.
Teoksessa on laaja esipuhe, jossa valotetaan Mandelstamin elämää, runoutta ja ajattelua.
***
Siinä missä Mandelstam on lähes kaikille runouden lukijoille jollain tavoin tuttu hahmo, argentiinalainen Alejandro Pizarnik on harvojen tuntema runoillija.
Sanan halu, halun sana (suom. Emmi Ketonen) esittelee Pizarnikin tuotantoa koko uran ajalta.
Alejandra Pizarnik (1936–1972) syntyi Flora Pizarnikina juutalaiseen siirtolaisperheeseen Argentiinassa. Opiskellessaan filosofiaa, kieliä ja kirjallisuutta Buenos Airesin yliopistossa hän tutustui surrealismiin ja eksistentialismiin.
Pizarnikin elämää varjostivat jatkuvat masennusjaksot, joita hän hoiti psykoterapian, lääkkeiden ja joskus huumeidenkin avulla. Lopulta hän teki itsemurhan 36-vuotiaana syyskuussa 1972 ottamalla yliannostuksen unilääkkeitä.
Pizarnik kietoi elämänsä niin tiiviisti osaksi runouttaan, että runoilijan kuolema on toisinaan nähty hänen runoutensa traagisena ilmentymänä. Hän itse oli aktiivisesti mukana rakentamassa itsestään myyttiä.
Vuonna 1962 ilmestynyt Dianan puu (Árbol de Diana) teki Pizarnikista omana aikanaan tunnetun. Tässä kokoelmassa hänen runoutensa siirtyi kohti niukkaa, fragmentaarista ilmaisua ja toiseuden teema etualaistui. Myöhemmissä kokoelmissa sanojen on tulkittu pettäneen runoilijan ja niinpä hän pyrki ilmaisemaan runoudellaan jotakin sanoin tavoittamatonta. Nämä teokset tutkivat kuolemaa ennemminkin sielun ”kuolettamisena” kuin fyysisenä ilmiönä.
Valitettavasti kirjojen hinta on enemmän nousussa kun laskussa. Näitäkin kirjoja myydään painosta tulon jälkeen 30-35 euron hintaan.
Nyt niitä voi kuitenkin tilata 25 eurolla + toimituskulut.
Jos haluat tukea kustantamoa, jolla ei ole mitään suurta varallisuutta tukenaan, tilaa kirja etukäteen. Mahdollistat osaltasi hitaan kirjallisuuden suomentamisen ja julkaisemisen.
Osip Mandelstam (1891–1938) on venäläisen runouden "hopeakauden" merkittävimpiä edustajia. Neuvostoajan kirjallisuuden tähtijärjestelmässä hän oli laiton komeetta, jonka kohtalona oli ensin karkotus ja sitten kuolema kauttakulkuleirillä lähellä Vladivostokia. Tällä hetkellä hänen t...