Kalaallit Atuakkiortut

24/07/2025

KA ukioq manna peqatigiiffittut 50-siliivoq. Immikkut malunnartitsinissaq ukiaru Sisimiuni ingerlanneqassasoq, siulersuisut ippassaq aalajangerpaat, immaqa novemberimi, immaqaluunniit piffissami allami. Ullut sisamat atorlugit atuakkialerineq, taallialerineq, atuakkiorniartunik pikkorissaaneq aamma meeqqanut inuusuttunullu sammisaqartitsineq, ingerlanneqassasut maanna pilersaarusiorneqalerput. KA-mut ilaasortat soqutiginnittut e-mail: [email protected] saaffiginnissinnaapput, imaluunniit mobil tlf. 54 29 81.
Peqataasussat taalliaminnik atuakkiaminnilluunniit saqqummiussinissaannut aamma piumasaqarfigineqassapput.

11/07/2025

Tjekkiamut ataqqisatut 2026-mi qaaqqusaanerput pillugu ilisimatitsissut. Aningaasanik pissarsiniarnermut piffissaq sivisunerusoq pisariaqartikkatsigu Tjekkiami suleqativut qinnuigivavut Ataqqisatut 2026-mi qaaqqusaanerput 2027-mut kinguarteqqullugu. Kikkut ataqqisatut qaaqqusaanersut julip naalernerani Festivalimi avammut nalunaarutigineqartarmat, suleqativut allanik qaaqqusinissaannut periarfissaqartillualaarumallugit taama nalunaarfigivavut. KA-mi ilaasortanut nutaarsiassat aqqutigalugit sukumiinerusumik ilisimatitsissaanga. Aasarsiorluarisi.

03/07/2025

02/07/2025

𝐊𝐞𝐥𝐥𝐲 𝐁𝐞𝐫𝐭𝐡𝐞𝐥𝐬𝐞𝐧 - 𝐭𝐚𝐚𝐥𝐥𝐢𝐨𝐫𝐭𝐨𝐪 𝐚𝐭𝐮𝐚𝐤𝐤𝐢𝐨𝐫𝐭𝐨𝐫𝐥𝐮

Kelly Berthelsen atuakkiarpaaloqarpoq taalliarpassuaqarlunilu. Ilaat Nunat Avannarliit Atuakkianut nersornaasiuttagaanut innersuunneqarsimalluni🏅

Allatai misigissuseqarnartarput inuiaqatigiinni ajornartorsiutinut tunngasuusinnaasarlutik Nunatsinnilu inuunermut tunngasarlutik. Taalliami ilaat Katta Berhelsen peqatigalugu allassimasaa uani tusarnaarneqarsinnaavoq.

-//-

𝐊𝐞𝐥𝐥𝐲 𝐁𝐞𝐫𝐭𝐡𝐞𝐥𝐬𝐞𝐧 – 𝐏𝐨𝐞𝐭 𝐚𝐧𝐝 𝐀𝐮𝐭𝐡𝐨𝐫 𝐟𝐫𝐨𝐦

Kelly Berthelsen is a poet and writer from Greenland. He has published several books 📚, and one of them was nominated for the Nordic Council Literature Prize🏅

His poems often explore emotions 💭, social challenges ⚖️, and everyday life in Greenland ❄️. You can listen to one of his poems here: "Unnuami naalliunnartumi" 🎧, co-written with Katta Berthelsen.

Kelly Berthelsen is an important voice 🔊 in Greenlandic literature, sharing the stories and feelings of his culture through poetry and fiction ❤️📖

26/06/2025

Sooq Sgt. Hans-ip unnukkuutaani ikuallaasoqartarnersoq.

Aasaanerani aliikkutassiaq.
Allattoq: Juaaka Lyberth, cand.mag, Inuit kulturiannik, oqaasiinik, upperisatoqaannillu ilisimatusarsimasoq. KA-mi siulittaasoq.

Sooq Sgt. Hans-ip unnukkuutaani ikuallaasoqartarnersoq.
Qaammarnup taartumut akersuuttuarnera.Itsarsuaq upperisatoqqatigut iliuuserineqartarsimasut, oqaatsit isumaat, iliuutsillu isumalersorneqartarneri, kulturit upperisallu naapinnerini kalaallit upperisatoqaanni ajunngitsut ajortunngortinneqarneri.

Anersaat ajunngitsut aamma ajortut imminnut sorsuuttuarneri.
Soorlu ukiup ullukinnerani, seqernup qummut aallaqqilermerani, nunarsuarmi inuiappassuit upperisarsiornertalimmik nalliuttorsiortarsimasut, aamma ukiumi ullut tannersaat, seqernup qutsinnerpaaffia, assigiinngitsutigut nalliuttorsiutigisarsimavaat. Nunat Inoqqaavisa (kikkuungaluilluunniit) upperisaanni pineqartoq tunngavimmigut tassaavoq ” inuiaat kinguaariit nungunnatik ingerlaannartuarnissaannik ilungersuuteqartuarneq”. Ileqqulersuutit tassaallutik ”anersaat/nukiit ajunngitsut, anersaanut/nukinnut ajortunut akersuuttuarneri, anersaat/nukiit ajortut inunnik ajortumeerinissaq, nungutsinissarlu, siunertariuartuummassuk. Taamaattumik ajortut ingalasssimatinniarlugit, ajunngitsussarlu qarmarniarlugu, nalliuttorsiualaartoqartarsimavoq.
Inuinnaat kikkuulluunnit upperisatoqaat kipparikannersumik oqaatigissagaanni anersaaqarpoq/nukeqarpoq ajunngitsunik aamma ajortunik. Anersaat/nukiit ajortut inunnik ajortinniartuartuupput, anersaat/nukiit ajunngitsut inunnik illersuisuullutik ikiuuttuartartuullutik.
Anersaat/nukiit ajortut – taartup pissaaneri – ingalassimatinneqarsinnaapput aatsaat qaamarneq sakkugineqarpat. Ullormi ukiumi sivisunerpaamik qaamasarfiani innermik ikitsilluni ikuallaanerup isumaqatoqarisimavaa, qaamarup suli sakkortunerulersinnissaa, sivisunerunissaalu. Tassuunakut ajortoq ingalassimatinneqassammat. Nalliuttorsiorluni ikuallaasoqartarsimavoq Kristumiussuseq sioqquterujussuarluguli.
Ilisimasattitut Inuinaat upperisamikkut nalliuttorsiutigisartagaat Kristumiussutsip tigullugit nammineq pimisut atulerpai, kristumiussutsip oqaluttuassartaanut ilanngullugit. Taamaasiornikkut upperisamut nutaamut ikaarsaarneq upperisartaartunut “iijuminarnerulersinneqarpoq”.
Aassutisiorfik juullinngorpoq.
Assersuutaalluarnerpaat tassavoq ukiukkut ullukinnersiortarneq (aassuutisiorneq – ullup nutaamik inunngornera. Ullukinnersiortarsimaq taarserneqarpoq Kristusimut inunngorfinngortitsinikkut, 25-ni decemberip ulluliullugu. Aasami ullortuneq aamma taama isineqarpoq. Johannesimut Kuisisumut ulluliutsinneqarmat 24. Juni, Sgt. Hans-mik atserlugu. Danskit Skandinaviamiullu ileqqoraat ulloq pisussaq unnummik ataatsimik sioqqullugu nalliuttorsiutigisarlugu – unnukkuutaa. Taamaattumik Johannes Kuisisup ullua, unnukkuutaani (Sgt. Hans aften), 23. Juni, unnukkut, nalliussineqartarpoq, taamattullu Kristusip inunngornera, 24 december, unnukkut, nalliuttorsiutigineqartarluni.

Ilisiitsuunerakkanik malersuisarsimanersuaq.
Inneq ikuallaanerlu atorlugit ajortup peersinneqartarnera amiilarnartumik ersarissilluinnarpoq, kristumiut palasiisa arnat (angutillu) ilisiitsuunerarneqartut , ukiuni akullerni (1050-1534 missaa) malersulermatigit. Ilitsiitsuunerarneqartut naalliuterujussuareerlugillu ikuallallugit toqunneqartarsimapput. Ajortoq innermik aatsaat nungutinneqarsiinnaasoq upperineqarmat.
Arnat kristumiussutsip ileqqoreqqussaanik malinnaaqqissaarumanngitsut ilisiittuunerarneqartasimaprput. Arnat tamakku tassaangajapput naasut nakorsaatitut atorneqarsinnaanerinut ilisimasaqarluartuungajuttut, aammali anersaat/nukiit ajortut atorlugit inoqatiminnut ajortumeereriaasinnaasutut pasineqartut. Ilisiittut Djævalumik ikiorteqartutut pasineqarlersarsimapput, ikuallanneqarunik aatsaat tarningi annassinnaasut. Eqqoriarneqartarpoq arnat 50.000-it missaat, angutillu 40.000-it missaat, Ilisiitsunik malersuinersuit nalaanni ikuallallugit toqunneqarsimassasut. Eqqaamassavarput taamani inuiaat amerlasoorsuunngimmata.

Sgt. Hans-ip kalaallisut taaguutaa.
Johannes Kuisisup ullua, Sgt. Hans dag, ullutsinni nalliussineqartartortaaq, kalaallisut taaneqakkajuppoq ”Arnaqquassaarfik”. Sooq taama taaneqartarnera nassuiaruminaalaarpoq, immaqali ima taagaanni ersarinnerussaaq: ”unnuk ilisiitsunik ikuallaasarfik”, imaluunniit ‘unnuk arnaqquassaamik ikuallaaffik’. Kalaallisut taama taaneqartarneranut peqqutaangunarpoq 1900-ikkut aallartisimalerneranni ’inuusaliaq arnaqquassaatut/ilisiitsitut’ isikkulik, ikuallangassat qaannut ilillugu, ikuallanneqartalersimammat, qanga ilisiitsunik ikuallaasarsimanernut assersuusiullugu.

Ukiut akulliit naalerneranni Ilisiitsuunerakkanik malersuisarnersuaq unitsinneqarpoq, palasinut allaat nassuerutigisalermassuk, inuit naalliutterujussuariarlugit ikuallallugut toquttarneri, inoqatinut iliuusissaanngitsoq. 1900-joruukkunili Ikuallangassap qaani inuusaq arnap isikkuatut ilusillip ikuallanneqarnera nalitsinnut allaat atorneqartaraluarpoq, maannali arnanik mitalliinertut isigineqarluni asoorunneqarnikuulluni.

Toornaarsuk, Sanna aamma Arnaqquassaaq.
Danskit oqaasiat ’heks’ kalaallisut taasarparput ”ilisiitsoq” imaluunniit ’Arnaqquassaaq’. Isumaqarpunga Ilisiitsoq Arnaqquassaamit eqqornerusoq. Allagatoqqanimi misissuingaanni atuarneqarsinnaammat arnaqquassaaq isumaqartoq ‘arnaq utoqqaq (sajaattoq)’. Assersuutigalugu H.J. Rinkip allagaani, ”kalaallit upperisatoqaat, Kristumiunngoreernerullu kingorna sorliit suli attanneqarnersut” (danskisut allagaapput. 1869), qupperneq 205 aamma 206-mi atuarneqarsinnaavoq ”Immap Anaana” pillugu eqqartuinera. Maanna Immap Anaana, Sassuma Arnaa-mik taaneqartartoq, tassaasimavoq arnarsuaq imaani uumasunik paarsisoq. Taanna qanga taaneqartarsimavoq ”Arnaqquaassaaq”.

Rink allappoq ’Arnaqquassaap’ isumatoqaa (isumavia) tassaasoq arnaq utoqqaq pigisaminik paarsilluartoq, soorlulittaaq arnat utoqqaat allat nerisassaatiminnik naammattusaaralutik iliortarsimasut. Kristumiulli ajoqersuiartutut ’Arnaqquassaaq’ taanna, tassaalersippaat Ilisiitsoq ajortoq, Tornaasuup Anaana-mik taasartik. Toornaarsuk tassangaluarpoq angakkut toornaasai pisaaneqarnersaat, ikiorti pitsassuaq. Ajoqersuisuttaaq Toornaarsuup najugaqarfia sumiittoq aalajangerpaat, tassa samani Djævulumi anniarsiorfimmi, ikuallattuaannartumi. Taamaasilluni anersaat ajunngitsut marluk ajortunngortinneqarput. ‘Uummasut Anaanaat’ – Arnaqquassaaq – Toornaarsummut Anaananngortinneqarluni ( immaqattaaq Djævulumut ernerulersinneqarluni). Toornaarsuup isumaata ajortunngortinneqarneranut ersiutinut assersuutissaqqinnerpaavoq kalaallisut oqaasipiluutit imminnut atatillugit oqaatigineqartartut, uku: “Satan, Djævulu, Toornaarsuk”.
Upperisatoqqat najoqqutaralugit ajortut aqqi nipituummik taaneqarneq ajorput, taagaanni aggerlutik ajortitseqinammata. Taamaattumik ‘kalaalitoqqat’ Toornaasummik oqarneq sapileramik, taarsiullugu taasalersimavaat ‘ Sanna’. Taamaasilluni Uumasut Anaanaat – Arnaqquassaaq – taaneqartarlerpoq ‘Sassuma Arnaa’ (Toornaasuup anaana).

Nutaamik nassuijaateqarnermikkut Kristumiusut ajoqersuisut qanga kalaallit upperisaanni anersaat ajunngitsut, taartut pissaanerinut ikiortinngortillugit, ajortunngortippaat. Sulili ajorneruvoq Nunatsinni nutaaliaasumi Sgt. Hans-ip unnussiorneqartarnerani kalaallisut taaguutigineqarmat “Arnaqquassaartut”. Arnaqquassaartummi ajornerpaamik isumalissagutsigu ima paasineqarsinnaammat: “Uumasut Anaanaannik ikuallaasut”.

Taamaattumik Sgt. Hansip unnukkuutaani iliuuserisartakkanut Oqaasiliortut taaguummik nutaamik eqqornerusumik nassaarniarnissaat piifissanngunnginnerluni, naak Sgt. Hans unnukkuutaa nunatsinni soqutigineqarpallaarunnaaraluartoq Inuiattut Ullorsiortarnitta atuutsinneqalerneratigut.

Juaaka Lyberth.

Aallerfiit/kilder:
Lex Danmark; Rekilion.dk; Om Grønlændernes gamle Tro (H.J. Rink, 1868); Den Grønlandske ordbog – Grønlandsk-dansk, Schultz-Lorentzen, 1926).

21/06/2025

Nammineq ullorput.
Ullumi tassa 21. juni, kalaallit inuiattut ullorsiortarfipput. Namminersorluni Oqartussaaffiup 1979-mi eqqunneqarnera kingorna Inatsisartut aallajangerpaat kalaallit nammitsinnik inuiattut ulloqassasugut. Inuiattut immikkuullarissuunerput, namminneq ileqqoqarluta, kultureqarluta, oqaaseqarluta, kinaassuseqarnerput ullorsiornikkut malunnartinneqartalerpoq. Ullutut ullorsiortarfissatut toqqarneqarpoq ukiuni amerlanertigut ullut tannerpaaffigisartagaat, 21 juni.

Politikkikkut taamani tunngavilersuutit ilagaat ullortunersiorneq qanga kalaallit kristumiunngunngikkallarmata ullortut erlinnartutut nalliussineqartarsimanerarneqarnera. Uppernarsaatissalimmik ilisimavarput ullukinnersiortarneq ( aassuutisiortarsimaneq), suulluunniit uumassussusillit imminnut kaajallareerlutik nutaanngoqqilertarneri nalliuttorsiutigineqartarsimasoq – aamma upperisarsiornikkut. Ullukinnersiorlunilu nalliuttorsiortarsimaneq ulluni arlalissuani ingerlanneqarsinnaasarsimasoq. Ullortunersiornermulli atatillugu qanoq annertutigisumik nalliuttorsiortoqartarsimanersoq, ileqqullu suut tassunga atatinneqartarsimanersoq, allagaatitoqqani paasiniaaffigisartakkanni ujarlermisaartaraluarlunga erseqqissunik nassaarsinnaanngilanga. Assersuutigalugu nalunngilarput toornisarneq ilimmartarsimanerlu ukiukkut pisarsimasoq, toornineq taarluinnartumi aatsaat pisarmat, aasaanerani qaammaruttorfiani toornineq qangutigorsuaannaq pisarsimalluni.

Aamma uaajeernerit, oqaluttuaqattaarnerit allallu pinnguaatit, ”qaminngaarnermik” (atoqatigiinnermik) naggaserneqartarsimasut, ukiukkut taartumiunerusoq pisarsimangunarput. Nalunngilarputtaaq ullukonnermi piniartut aallaqqusaasarsimanngitsut, ulloq erlinnartuummat, aallaraluarunik ajunaassanamik. Ullukinnersiornermi suut tamarmik nutaamik aallarteqqittarsimapput, taamaattumillu inuit pissallit tamarmik nutaanik atisartaartortarsimapput. Sumiiffiilli ilaanni nukappiaqqat angutillu kisimik. Imaappoq ullukinnersiortarsimanermut atatillugu ileqqorpassuaqarsimavoq, ullortunersiornermut naleqqiullugu amerlanerungaartunik. Kisiannertaqarporli.
Ivertarsimanerit
Ilisimavarputtaarli aasaanerani ullut qaamasut atorneqartarsimasuttaaq ilaqutariit marluk akornanni aaqqiagiinngissutinik aaqqiiniarnernut. Aaqqiagiissutsit ivernertigut aaqqinniarneqartarsimammata. Tassa ivernerup siunertarpiaa unaasimavoq: akiniaaqattaannissaq pinngitsoortinniarlugu innggerluni saammasseqatigiinniarneq.

Inngerutit ivernermi atorneqartussat taaneqartarput ‘pisit’. Ivernermi iilaqutariit tamarmik, aallaammi ukiivimmioqatigiit tamarmik, peqataatinneqartarput. Iverneq tassaavoq akerleriissutsinik qaanginiarluni pinerrarissorsuit – pisuut – imminnut inngerfigalutik unammillutik silaannarmik saliinerat. Ivernissamik aaqqissuussineq akisoorsuusarsimavoq. Ilaqutariit pineqartut tamarmik nutaanik atisalersimasussaapput, aamma iverniagaq ilaqutaalu, tusarnaariarpassuillu, nerisinneqartussaasarsimapput. Umiamik qaannamillu iverfissamut ingerlaartoqartarsimavoq. Ingerlaarnermilu iveriat pisussaapput ‘kallerisaarutinik’ inngissallutik, susoqalerneranik oqaluttuartunik. Inngerutit kalerrisaarutit, inuit akornanni attaveqaqatigiinnermi aamma atorneqartarsimapput. assersuutigalugu arnat nuniagiat imminnut ungasikkaluarlutik kallerisaarutinik inngertarsimapput, imaluunniit qaannat piniariareersimallutik angerlamut ingerlasut tikinnginnerminni pisimasunik oqaluttuarlutik inngerlutik kalerrissaarisarsimapput.

Ivernerup siunertaraa angutit, ilaqutariilluunnit, marluk akornanni akaareqatigiikkunnaarnerup kingunerisaanik akerariilernissap pinaveersimatinniarnera, akerariilernerup malitsigissammagu akiniaaqattaalluni toqutsisarnerit naaffeqanngitsuusaat. Taamaattumik iveqatigiit marluk, iveqqatigiinnermik siulliup kingorna, inuunertik naallugu ikinngutigiittussatut isigilertarsimapput. Iveqatigiillu ikinngutigiilernertik uppernarsarniarlugu aasat tamaasa iveqatigiittartussanngortarsimapput. Taamaattumik nalitsinni oqartoqartanera ivernerup kingunerisaanik ‘ajorsartoq’ kanngusungaarluni allaat qiviinnartariaqartartoq ilumoortuusorinanngilaq.
Anersaat – naapertuilluanngitsumik iliorfigitissimanermut unnerluussutit.
Piniartut pinerrarluttut piitsuunerusullu, imaluunniit arnat uiminnik avitat allanillu illersortissaarussimasut, ivernermik aaqqissuussinissaminnut akissaqartarsimanngillat. Iverneq akisoorujussuummat. Ileqqutoqqalli malillugit silaannarmik saliinissaminnut periarfissaqartitaapput inngerutit ’anersaat’ atorlugit. Inuit katersorsimaneranni qilaasersortuni katuarpalunnerup allanngortinneratigut tusarneqarsinnaalersarsimavoq anersaamik atuisoqalersoq. Taama pisoqalersillugu malittarisassat immikkuullarissut malinneqalersarsimapput. Anersaamik atuisoq pisinnaatitaaffeqarpoq unnerluussaminik akiniarneqarani anersaamik unnerluussani uparuartorlugu avoqqaaralugulu inngerfigissallugu. Unnerluussaq akiniaassangaluaruni inuit isaanni ataqqinassutsini annaasussanngortarsimavaa.
Inngerutit erinarsuutillu allat ileqqorsuutinik taaneqartartut, allaat nalitsinni ilisimaneqartut, anersaatit ilaattut taaneqarsinnaapput. Inuk killissani qaangerlugu iliorsimasoq nunaqqatigiinni ileqqorsuusiarineqartarpoq. Inuit isaanni killissaminik qaangiisoq ileqqorsuutikkut uparuarneqartarmat. Ileqqorsuutillu killissamik qaangiileraluarnermut unitsitsissutitut atorneqartarsimapput. Tassa killissanik qaanginissamut pinaveersaartitsissuusimallutik.

Inuiattut ullorsiorneq – inuiaqatigiit nutaaliaasumik imminnut nersualaarnerat
Maanna ukiut 40 qaangiupput Nunarput siullermeerluni inuiattut ullorsioqqaarneraniit, ullormi tassanittaaq nunatta erfalasua atoqqaartinneqarluni. Ukiut 40-it ingerlanerini immitsinnut inuiattut immitsinnut tatigaluta nersualaarlutalu ullorsiortalernitsinni illeqqunik nutaanik atungaqalersimavugut, nalliuttorsiutiginiarlugu namminerisatsinnik kultureqarnerput, oqaaseqarnerput (nutaanillu) ileqqoqarnerput. Inuiannguuvugut amerlanngitsut, taamaakkaluartorli inuiaavugut nukittuut, siunnissatsinnik upperinnittut. Taamaattumik inuiattut ullorsiorluarnissassinnik tamassi kissaappassi.

Juaaka Lyberth
Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat.
21. juni, 2025.

17/06/2025

Naak præsindent Macronip tusagassiutini katersortitsinermini oqaatiginngitsooraluaraa Nunatta Frankrigillu akornanni ilinniartitaanikkut, ilisimatusarnikkut aamma kulturikkut, matumanissaaq atuakkiornernertigut, suleqatigiinnittar ineriartortillugu annertusaqqinneqartariaqarnera, isumaqarpunga suliat tamakku pingaaruteqartut aamma ingerlajuassasut. Generalkonsuleqalernissamik nalunaaruteqarnermini Macronip tamakkuttaaq ineriartortinneqarnissaat eqqarsaatigisimasinnaavaa. Uanga ilisimanngikkaluarpara konsulip aamma generalkonsulip sulinerisa suut assigiinngissutigineraat, tassami Frankrig maanna Nuummi konsuleqareermat. Macornilli tikeraatsiarnissaa sapaatip akunneranik sioqqullugu Franskit Danmarkimi kulturikkut, ilisimatusarnermullu tunngasunut aallartitaat, suleqataallu Nuummiipput arlalissuarnillu oqaloqateqarsimangunarlutik. Uanga KA-p siulittaasuatut aamma oqaloqatigiumangaluarpaannga, Danmarkimiikkamali pisinnaannginnama, akiinnarakkit Københavnimut tikeriaruma pilatsinnginnanni naapilaarsinnaassagaannga. Kikkullu ippassaq pulaartoraakka? Melissa Rahmouni, aallartitaqarfimmeersoq (Scientific and University Cooperation Attache i Danmark) suleqataalu Francois, atuakkialerinermut suliaqarnermik ingerlatsisoq. Nalunaaquttap akunnera sinningaatsiarlugu pisussaaffiliinngitsumik nunatta suleqatigiinnerisa ineriartorteqqinneqarsinnaaneri pillugit oqaloqatigeerujoorpugut, pingaartumik atuakkiortarnerup atuakkialerisarnerullu iluani, Danmarkimi Franskit kulturikkut aallartitaqarfiat aqqutigalugu, soorunami nunatsinni konsuleqarfik aamma akuusussaassaaq. Naak kulturikkut suleqatigiinnerunissaq Macronip toqqaannartumik oqaatiginngikkaluaraa, ippassaq pulaartuma erseqqissumik takutippaat Nunatta Frankrigillu akornanni kulturikkuttaaq suleqatigiinnerup anertusarneqarnissaanik Frankrig neriuuteqarlunilu kissaateqartoq,
Aamm issamilaa franskit aviisersuisa ilaannit aviisiliortup, Macron tikeraarnissaa sioqqutitsiarlugu, apersorpaanga nunatsinni atuakkiortarneq atuagaateqarnerlu pillugit. Imaappoq, soqutiginninneq taqqama, aamma nunatsinni atuakkiaativut pillugit.

28/05/2025

Taalliortup Julius Bomholt-ip illua Fanø-mi.

Taalliortup Julius Bomholtiungaluup illuani, Fanø-mi 2026-mi qaammatini pingasuni najugaqarlutit atuakkiorusuppit? Qaammatit pingasukkaarput: januar-marts, april-juni, juli-september, oktober-januar. Illup atornera akeqanngilaq, namminerli innaallagiaq aamma kiassarnera akilissavatit.
Soqutiginikkuit taava neqeroorut paasissutissallu allat uani atuakkit:

www.esbjergbibliotek.dk/digterhjemmet, Illup allaffeqarfianut toqqaannartumittaaq attaveqarsinnaavutit uunga (+45) 7616 1907 imaluunniit e-mailikut [email protected].
Siulersuisuinut ilaasortat arlaat aamma attavigisinnaavat. Attaveqarfissat nittartagaani takusinnaavatit. Ulloq qinnuteqarfissaq kingulleq: 17. august, 2025.

Digterhjemmet Der tænkes store tanker – og skrives store bøger – når nordiske forfattere gæster Digterhjemmet i Sønderho. Digterhjemmet i Sønderho giver nordiske forfattere mulighed for at finde ny inspiration i det både spændende, barske og smukke Vestjylland. Forfatter og kulturministe...

15/05/2025

Kalaallit Atuakkiortut (KA) peqatigiiffittut ukioq manna 50-inik ukioqalerpoq. Pilluarta. Tamanna malunnartinniarlugu Facebookkikkut ugguuna taalliortut atuakkiortullu oqaaseqartittarlugillu taalliaannik atuaatittarpavut. Amerlanerusut suli peqataasinnaapput. Aamma pilluaqqussutinik allattoqarsinnaavoq. Katti Frederiksen saaffigiinnassavarsi: [email protected]
KA-p siulittaasuatut AG-mit apersorneqarpunga, sapaatip akunnerani 20-imi uani saqqummersumi atuarneqarsinnaasumik. KA-p nalliuttorsiuinnissaa oktoberimi, immaqaluunniit novemberimi pisussatut maanna suleqatigiisititanit piareersarneqarpoq.

15/05/2025

Atuagaateqarfimmiusiassanik qinnuteqarnisssaq eqqaamallugu. Ulloq qinnuteqarfissaq kingulleq tassaavoq 1. juni, 2025. Qinnuteqaatit allakkatigut Nunatta Atuagaateqarfianut nassiutissavat imaluunniit
e-mailikkut uunga: [email protected]
Digitalikkut qinnuteqarneq periarfissaavortaaq. Linki una iserfigalugu digitalikkut qinnuteqartoqarsinnaavoq:
vederlag.katak.gl
Grønlands Landsbibliotek – Postboks 1011 – 3900 Nuuk tlf.: +299 32 11 56 – fax: +299 32 10 11 – e-mail: [email protected] – www.katak.gl
Nunatta Atuagaateqarfia

Forside 25. jan 2025 Vi bygger en ny hjemmeside Derfor roder vi lidt. Hav tålmodighed med os. Nyheder Side Opfordring til at ansøge om biblioteksvederlag Arrangement 6 maj 19:00 - 21:00 Forfattermarkering: Dorthe Nathanielsen Arrangement Udløbet Påskeklip Arrangement 22 maj 16:00 - 19:00 Repair ...

05/05/2025

Ippassaq sapaammi 4.maj, Katuap inersuaaraani Katti Frederiksenip atuakkanik saqqummersitsisarfiata Ipeqqap aaqqissuussaannik ualikkut atuakkialerisoqarpoq. Atuakkiortup Islandimiup Anna Margrét Bjarnadóttir-ip atuakkiaa kalaallisuunngortillugu "qimagaasut nipaat" saqqummiunneqarpoq. Nunatsinni Islandimi nunanilu allani imminortarneq oqaluttuarineqarlunilu oqallissigineqarpq. Oqaloqatigiinnermi sammineqarluni imminortoqarsimatillugu qimataasuni misigissutsit, taakkulu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaaneri. Katti aaqqissuussannut qujanaq.

23/04/2025

Nunatsinni atuakkiortut tamassi, ATUAKKAT ULLUANNI PILLUARITSI.
Alle forfattere i Grønland. Tillykke med Verdens Bog dag!
(På dansk længere nede).

Nunarsuatsinni atuakkat aamma piginneqaartuunerup ullua.
Ukiut tamaasa 23. april, ’nunarsuatsinni atuakkat ulluat’ UNESCO-p nalliussisarpaa – atuakkat atuakkiortullu nersorniarlugit – aamma kikkut tamaasa atuarnermik nuannarisaqalernissaannut kajumissaarniarlugit.
Audrey Azoulay, UNESCO-mi generaldirektøri: ”Nunarsuarmi tamarmi atuakkat aqqutissaapput siuarsaasuullutillu ilinniartitaanermut, ilisimatuussutsimut, kulturimut aamma paasissutissiisarnermut”.
Ukioq 1616, 23. april atuakkiortut tusaamasarsuit pingasut toqqupput, ukuusut: Miguel de Cervantes, William Shakespeare og Inca Garcilaso de la Vega. Ukiut 400-it qaangiuttut, 1995-imi, UNESCO aalajangerpoq, ulloq taanna NUNARSUATSINNI ATUAKKAT ULLUATUT aamma PIGINNEQQAARTUUNERUP ULLUATUT ukiut tamaasa nalliuttorsiutigineqartalissasoq. Maanna nunat 100-it sinneqartut Nunarsuarmi Atuakkat Ulluat nalliussisarpaat.
Sooq atuakkat ulluat nalliussineqassava?
Nunarsuatsinni atuakkat- aamma piginneqaartuunerup ulluani nalliussineqartarpoq atuakkanik nuannarinninneq, atuarumatussuseq aamma atuarsinnaanerup iluaqutai. Atuakkat tassaapput pereersimasut aamma siunissami pisussat akornanni ikaartarfiit, kinguaariit akornanni ikaartarfiit aamma kulturit akimorlugit ikaartarfiit. Aamma inuiassuit inooqatigiinnikkut kulturikkullu ineriartorneranni atuakkat pingaarutilipilorujussuupput. Ullormi tassani immikkut sammineqartarput atuarusussutsimik siuarsaaniarluni suliat, pingaartumik arnanut aamma meeqqanut.
(Paasissutissat: Globalis. FN Forbundet, DK)

Verdens bog- og ophavsretsdag.
UNESCO markerer verdens bogdag d. 23 april hvert år - for at hylde bøger og forfattere - og for at opmuntre alle til læseglæde.

Audrey Azoulay, Generaldirektør for UNESCO: ” Bøger er vigtige midler for at få adgang til, overføre og fremme uddannelse, videnskab, kultur og information over hele verden”.
Den 23. april 1616 døde tre store forfattere: Miguel de Cervantes, William Shakespeare og Inca Garcilaso de la Vega. 400 år senere, i 1995, besluttede UNESCO, at World Book and Copyright Day skulle fejres på denne symbolske dato hvert år. I dag fejrer over hundrede lande Verdens Bogdag.
Hvorfor markeres bogdagen?
Verdens bog- og ophavsretsdag fejrer bogglæde, læselyst og det positive ved læsning. Bøger er en forbindelse mellem fortid og fremtid, en bro mellem generationer og på tværs af kulturer. De er også en essentiel del af den sociale og kulturelle udvikling til menneskeheden. Dagen skal bidrage til at fokusere på projekter, som styrker læseevnen hos folk og specielt for kvinder og børn.
(Kilde: Globalis. FN Forbundet, DK.)